Miehen joulubonukset - oikein vai väärin?

. Putoat myös aika tyhjän päälle, jos eroatte jossain vaiheessa.

Erotilanteessahan ap nimenomaan vihdoin hyötyisi siitä, että miehellä on suuret tulot. Tulojen mukaanhan elatusmaksut menevät. Silloin ap vihdoin pääsisi hyötymään siitä miehen uran pönkittämisestä.

Eikä ap muutenkaan tyhjän päälle putoaisi, onhan hänellä koulutus ja käsittääkseni työpaikkakin.

itse en ikipäivänä tuollaiseen suostuisi.



Hyviä kommentteja olet jo saanutkin.



Minä sinuna alkaisin yksinhuoltajaksi, pääsisit helpommalla ja rahaa jäisi sinulle käyttöön enemmän.



Ja avioerossa omaisuus laitetaan puoliksi, joten koska mies on maksanut omaa asuntolainaansakin jo enemmän pois ja sinulla on siten enemmän velkaa, niin hyötyisit sitäkin kautta.



Näytäpä tätä viestiketjua idiootille miehellesi!

Joko laitat miehen tekemään enemmän ja hoitamaan sairaita lapsia 50/50 tai hyväksyt että miehesi käyttää sinua luvallasi hyväkseen.

Monen ns uraisän syrjäytyminen perheestään ja arjesta on se mikä aiheuttaa myöhemmin eron. Mutta et sä ap mitään saa selittämällä vaan teot pöytään.

itse en ikipäivänä tuollaiseen suostuisi.

Hyviä kommentteja olet jo saanutkin.

Minä sinuna alkaisin yksinhuoltajaksi, pääsisit helpommalla ja rahaa jäisi sinulle käyttöön enemmän.

Ja avioerossa omaisuus laitetaan puoliksi, joten koska mies on maksanut omaa asuntolainaansakin jo enemmän pois ja sinulla on siten enemmän velkaa, niin hyötyisit sitäkin kautta.

Näytäpä tätä viestiketjua idiootille miehellesi!

sitten huomannut, että on avioehto? Ei tämä miehensä riistäjärouva miehen omaisuutta silloinkaan pääsisi nyysimään, onneksi.

Luojan kiitos minä en ole mies. En ikinä suostuisi useimpien naisten vaatimuksiin.

Kuinka nyt noin?

Emme olleet naimisissa ostaessamme ensiasuntoa, joten erilliset lainat tuntuivat (ihan asiantuntijoidenkin vinkistä) tuolloin fiksuimmilta. Avioehto tehtiin myös "fiksuina". Aloimme seurustelemaan opiskelijoina ja koko seurusteluajan tulot ja menot olivat samansuuruiset, joten kaikki maksettiin aina puoliksi. Etukäteen en tullut ajatelleeksi, että meidän tuloerot voisivat jossain vaiheessa olla näin hurjat, ei varmaan mieskään.

Jos äiti haluaa omat bonarit ja kadehtii isää, niin palatkoon sitten työelämään saamaan samat asiat. Kotiäitiys on oma valinta.

Sitäpaitsi kun ei muitakaan tuloja/kuluja/lainoja jaeta, niin minkä logiikan mukaan miehen bonukset olisivat poikkeus?

a) hoitaa puolet lastenhoidosta, viemisistä hakemisista ja kotitöistä, jää nyt ihan ekaksi siis hoitovapaalle tätä toteuttamaan



tai



b) jakaa ne hyvät tulonsa, joita hänellä ei voi olla, jos toteuttaa vaihtoehtoa a



Ei mulla muuta.

Että koko potista maksellaan kaikki lainat, ruoat jne. Loppu mitä jää jaetaan puoliksi miehelle ja minulle käyttörahaksi vaatteisiin, kampaajallakäyntiin yms omiin menoihin. Mieheni tienaa about 10000e/kk, minä olen kotona. Mies sai myös joulubonuksia, jotka ovat miehen, mutta mies ostanut niillä yhteisiä juttuja perheeseen mm. Uuden kodinkoneen yms. Ja minulle hienon merkkilaukun :)

Että koko potista maksellaan kaikki lainat, ruoat jne. Loppu mitä jää jaetaan puoliksi miehelle ja minulle käyttörahaksi vaatteisiin, kampaajallakäyntiin yms omiin menoihin. Mieheni tienaa about 10000e/kk, minä olen kotona. Mies sai myös joulubonuksia, jotka ovat miehen, mutta mies ostanut niillä yhteisiä juttuja perheeseen mm. Uuden kodinkoneen yms. Ja minulle hienon merkkilaukun :)

Eli ei kyllä mene todellakaan oikein tuo teidän minun rahat, sinun rahat meininki. Karulta kuullostaa, että työpanostasi kotona ei huomioida ollenkaan rahallisesti.

joita miehellesi teet. Ruoka X euroa, puhtaat vaatteet X euroa, siivoukseen, lastenhoitoon myös hinnat ja keräät näin itsellesi "bonukset".

Joku kysyi onko mies halunnut lapsia. Ilmeisesti on kun lapset on saanut alkunsa. Minä en jaksa uskoa, että nainen raiskaisi miehen, että saisi lapsia. Ihme avioliittoja. En voi käsittää!!!

Arvasinkin että saisin vastauksia hyvin laidasta laitaan, itse ymmärrän tavallaan molemmat näkökannat. Fakta vaan on se, että viimeisen 3,5 vuoden aikana olen hoitanut kodin ja lapset täysin itse, menettänyt tuloja ja eläkkeen, eikä "ura" ole edennyt mihinkään. Miehen tilanne taas on täysin päinvastainen: palkka noussut tuntuvasti ja fiksuna ihmisenä hän on pistänyt erotuksen käytännössä oman lainansa lyhennyksiin, säästöihin ja sijoituksiin. Elintasomme on käytännössä ihan eri, vaikka perustarpeet kaikilla toki kunnossa. Lasten vaatteet yms. maksetaan lapsilisillä.



Itse koen bonusten olevan hänen rahojaan, mutta olisin toivonut niiden näkyvän jotenkin myös yhteisessä perhearjessa, edes pienen osan. Mies tekee etätöitä tänäänkin, lauantaina. Ja minä hoidan lapset. Ja bonukset menee yksin miehelle.



Pitää sulatella tätä meidän kokonaiskuviota, kiitos vastauksista!

Mä kyllä ihmettelen että miksi ylipäätään olette naimisissa? Ei kuulosta siltä että perheenne olisi yksi yksikkö. Itse en ikinä suostuisi moiseen. Minulle on ollut aina päivänselvää että KAIKKI rahat on yhteisiä kun avioliitossa ollaan.

En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että nainen olettaa olevansa elätti, kun muuttaa miehen kanssa asumaan.



Kukaan ei ole pakottanut olemaan kotona lasten kanssa! Olet siksi ihan itse valinnut tilanteesi, joten kanna sen seuraukset. Miehellä ei ole mitään velvollisuutta maksaa sinulle siitä, että teet oman rahatilanteesi kannalta väärän valinnan.



Vanhempainvapaalla voi tehdä töitä viikonloppuisin ja jopa keskellä viikkoa, joten miksi et ryhtyisi kohentamaan talouttasi työnteolla. Mies saa sillä aikaa hoitaa lapsia.

Tärkeä oivallus olisi nyt hyväksyä, että teit virheen. Moni muukin nainen on tehnyt ihan saman virheen.



Uskoit naimisiin mennessäsi tasa-arvoon ja tasaveroisiin mahdollisuuksiin, koska ne ovat oikeasti totta koulumaailmassa, opintomaailmassa ja suureksi osaksi vielä vastavalmistuneiden työmarkkinoillakin. Naimisiin mennessäsi koit siis omat rahat -jaon reiluna.



Nuorille naisille ei kerrota kovinkaan innokkaasti (eivätkä he halua kuunnella), että lasten syntyminen sekoittaa tasa-arvoisen pakan ja kortit jaetaan uusiksi. Vain nainen on raskaana, nainen synnyttää, on äitiyslomilla. Ikävä kertoa, mutta myös myöhemmin äiti usein vie ja hakee, nukuttaa, auttaa läksyissä, ostaa toppahousut ja sopivat kengät. Vie lääkäriin. Vaikka isä tekisi sinänsä hyvin kotitöitä, ne ovat usein niitä töitä, jotka eivät edellytä sidottua ajankäyttöä parhaaseen työaikaan. Äiti hakee tarhasta, isi tulee kaupan kautta kotiin, vain toinen joutuu lähtemään töistä aikaisemmin. Vielä osallistuvissa isovanhemissakin näkee usein eron: mummi hoitaa sairasta lasta arkipäivän, vaari vie lapsen lauantaina heurekaan.



Tämä on syy, miksi mielestäni täysi avioehto ei ole hyvä ratkaisu, vaikka se tekohetkellä tuntuisi reilulta. Perintöjä ja lahjoja koskevat avioehdot ovat sitten eri asia.

Mutta toisaalta, itsehän olet miehesi vapaaehtoisesti valinnut. Eiköhän ne tietyt luonteenpiirteet ole olleet hänessä ihan alusta asti ja näkyvät vain lapsiperheen arjessa eri tavoin. Tästä esimerkkinä tuo itsekkyys...



Meilläkin mies saa bonuksia. Ne käytetään yhteisiin omamatkoihin tai kodin hankintoihin ja remontteihin, jotka ovat tärkeitä kaikille. Minä varmaan huomattavasti pienituloisempana shoppailen itsekäämmin naisellisia juttuja ihan vaan itselleni. Mieheni taas tosi harvoin. Yhteen mennessämme tiesin mieheni olevan avarasydäminen, antelias ja perheestään hyvää huolta pitävä.



En katselisi sinun elämääsi hetkeäkään. Tosin vähän ihmettelen, miten olet tuohon tilanteesee päätynyt, koska ihmiset pysyvät pohjimmiltaan aina samanlaisina, ellei kyse ole isoista mt-pulmista tms.

En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että nainen olettaa olevansa elätti, kun muuttaa miehen kanssa asumaan.

Kukaan ei ole pakottanut olemaan kotona lasten kanssa! Olet siksi ihan itse valinnut tilanteesi, joten kanna sen seuraukset. Miehellä ei ole mitään velvollisuutta maksaa sinulle siitä, että teet oman rahatilanteesi kannalta väärän valinnan.

Vanhempainvapaalla voi tehdä töitä viikonloppuisin ja jopa keskellä viikkoa, joten miksi et ryhtyisi kohentamaan talouttasi työnteolla. Mies saa sillä aikaa hoitaa lapsia.

Kotonaoloa tulee yhteensä kahdesta lapsesta n. 4 vuotta. En koe tätä kovin pitkäksi ajaksi ja olen ehdottanut miehelle mm. isäkuukautta (jolloin voisin olla töissä) tai hoitovapaata. Kumpikin on poissuljettu miehen työmäärän takia.

Olen itseasiassa tehnyt esikoisen hoitovapaan aikana myöshieman etätöitä, mutta kahden pienen lapsen kanssa en veny kaikkeen. Mies tosiaan tekee töitä n. 60 tuntia viikossa, usein viikonloppuisinkin, missä välissä tekisin vanhempainvapaalla töitä?

Tärkeä oivallus olisi nyt hyväksyä, että teit virheen. Moni muukin nainen on tehnyt ihan saman virheen.

Uskoit naimisiin mennessäsi tasa-arvoon ja tasaveroisiin mahdollisuuksiin, koska ne ovat oikeasti totta koulumaailmassa, opintomaailmassa ja suureksi osaksi vielä vastavalmistuneiden työmarkkinoillakin. Naimisiin mennessäsi koit siis omat rahat -jaon reiluna.

Nuorille naisille ei kerrota kovinkaan innokkaasti (eivätkä he halua kuunnella), että lasten syntyminen sekoittaa tasa-arvoisen pakan ja kortit jaetaan uusiksi. Vain nainen on raskaana, nainen synnyttää, on äitiyslomilla. Ikävä kertoa, mutta myös myöhemmin äiti usein vie ja hakee, nukuttaa, auttaa läksyissä, ostaa toppahousut ja sopivat kengät. Vie lääkäriin. Vaikka isä tekisi sinänsä hyvin kotitöitä, ne ovat usein niitä töitä, jotka eivät edellytä sidottua ajankäyttöä parhaaseen työaikaan. Äiti hakee tarhasta, isi tulee kaupan kautta kotiin, vain toinen joutuu lähtemään töistä aikaisemmin. Vielä osallistuvissa isovanhemissakin näkee usein eron: mummi hoitaa sairasta lasta arkipäivän, vaari vie lapsen lauantaina heurekaan.

Tämä on syy, miksi mielestäni täysi avioehto ei ole hyvä ratkaisu, vaikka se tekohetkellä tuntuisi reilulta. Perintöjä ja lahjoja koskevat avioehdot ovat sitten eri asia.

Pakko allekirjoittaa tämä kaikki.

Tärkeä oivallus olisi nyt hyväksyä, että teit virheen. Moni muukin nainen on tehnyt ihan saman virheen.

Uskoit naimisiin mennessäsi tasa-arvoon ja tasaveroisiin mahdollisuuksiin, koska ne ovat oikeasti totta koulumaailmassa, opintomaailmassa ja suureksi osaksi vielä vastavalmistuneiden työmarkkinoillakin. Naimisiin mennessäsi koit siis omat rahat -jaon reiluna.

Nuorille naisille ei kerrota kovinkaan innokkaasti (eivätkä he halua kuunnella), että lasten syntyminen sekoittaa tasa-arvoisen pakan ja kortit jaetaan uusiksi. Vain nainen on raskaana, nainen synnyttää, on äitiyslomilla. Ikävä kertoa, mutta myös myöhemmin äiti usein vie ja hakee, nukuttaa, auttaa läksyissä, ostaa toppahousut ja sopivat kengät. Vie lääkäriin. Vaikka isä tekisi sinänsä hyvin kotitöitä, ne ovat usein niitä töitä, jotka eivät edellytä sidottua ajankäyttöä parhaaseen työaikaan. Äiti hakee tarhasta, isi tulee kaupan kautta kotiin, vain toinen joutuu lähtemään töistä aikaisemmin. Vielä osallistuvissa isovanhemissakin näkee usein eron: mummi hoitaa sairasta lasta arkipäivän, vaari vie lapsen lauantaina heurekaan.

Tämä on syy, miksi mielestäni täysi avioehto ei ole hyvä ratkaisu, vaikka se tekohetkellä tuntuisi reilulta. Perintöjä ja lahjoja koskevat avioehdot ovat sitten eri asia.

Pakko allekirjoittaa tämä kaikki.

Tai riitele, jos on pakko. Eihän avioehto ole kiveen hakattu. Sen voi poistaa tai sitä voi muuttaa. Tilanne on nyt eri kuin naimisiin mennessä, sopimusta täytyy muuttaa.

Ajattele asiaa niin että sinä olet vapaa-ehtoisesti lasten kanssa kotona. SAAT olla heidän kanssaan ja elät sitten vaikka köyhemmin.



Mitäs luulet jos teille tulisi ero? Sinulla on lapset ja pärjäät ihan ok taloudellisestikin.

Miehellä on työ ja rahaa, mutta lapset ovat jäänneet etäisiksi.

Kumpaa arvostat enempi sitten vaikka eläkepäivinäsi? Sitä että sinulla oli aikaa lapsille ja lapset ovat sinulle läheisiä vai sitä että olisit ollut uskollinen pomollesi ja sinulla olisi parempi eläke?



Ei kannata lähteä kilpailemaan perheen sisällä jostain rahasta. Muut asiat ovat tärkeämpiä. Se kannattaa tajuta.

Mä en edes suostuis tekemään 60 h/viikko jos kotona pieniä lapsia.

a) hoitaa puolet lastenhoidosta, viemisistä hakemisista ja kotitöistä, jää nyt ihan ekaksi siis hoitovapaalle tätä toteuttamaan

tai

b) jakaa ne hyvät tulonsa, joita hänellä ei voi olla, jos toteuttaa vaihtoehtoa a

Ei mulla muuta.

Ai että vaimo on hoitovapaalla, mies elättää ja sen lisäksi pitäisi vielä hoitaa lapset ja kotityöt? Nyt menee kyllä jo aika paksuksi =D Jos mun vaimo vaatisi moista, lähtisin kyllä jo paremmille vesille :)