Lapsi meni nälissään nukkumaan
Kaurapuuro kahden eri vaihtoehtoisen kiisselin kanssa aamulla - ei mul oo nälkä, pärjään tällä. Söi kaksi lusikallista.
Lounas klo 12, kalamureketta ja perunamuusia, lisänä herne ja maissi. Ei syönyt, tein ihan pikkiriikkisen annoksen.
Jätin ne ruuat pöydälle odottamaan. Välipalalla tuoretta leipää, jota en sitten enää tälle kaverille antanutkaan vaan sanoin että ruoka on syötävä ensin.
Lopputulos oli, että mureke oli vielä iltakahdeksalta lautasella. Heitin pois. iltaruuaksi olisi ollut kinkkupannaria ja iltapalaksi taas sitä leipää. mut en antanut.
Esikoululainen kyseessä, kotiruuan kanssa nirsoillut aina mutta eskarissa syö hyvin. Ei oikein tahtoisi sydä lihoja, kananmunaa, kalaa. Pizzat, hampurilaiset, pullat, kakut, murot ja jogurtit kelpaavat, samoin leipä ja makaroni sekä jauheliha. Muu onkin haasteellista. Ottaa kupoliin, kun koettaa tehdä hyvää ja monipuolista ruokaa, mut toinen vaan nyrpistelee.
Olennko liian ankara? aamulla on taas tarjolla kaurapuuro ja kahta eri kotitekoista kiisseliä. Lounaalla luultavasti perunat ja kinkkukastike.
Kommentit (109)
lojua pöydällä odottamassa. Meillä esim, aamupala on tarjolla jonkun aikaa ja sitten heitän pois. Uusi yritys lounaan kanssa ja silloin ruoka yleensä maittaa. En minä viitsi lasta nälkäsenä nukkumaan laittaa ja sisu siinä lapsella kasvaa. Söisitkä muuten ite kylmää ruokaa?. Minä en ainakaan joten ota nyt järki käteen.
lojua pöydällä odottamassa. Meillä esim, aamupala on tarjolla jonkun aikaa ja sitten heitän pois. Uusi yritys lounaan kanssa ja silloin ruoka yleensä maittaa. En minä viitsi lasta nälkäsenä nukkumaan laittaa ja sisu siinä lapsella kasvaa. Söisitkä muuten ite kylmää ruokaa?. Minä en ainakaan joten ota nyt järki käteen.
annatteko te lasten pomppia edes takas ruokapöytään ja pois? Minä en ainakaan anna. Kun pöydästä on noustu on ruokailu loppunut ja uusi ruokailu on sitten luvassa vasta seuraavaan ruoka-aikaan.
meidän taapero tykkää kylmästä ruuasta. Odottelee aina, että ruoka jäähtyy kylmäksi ja aloittaa vasta sitten syömisen. Eli eipäs nyt yleistetä, että kukaan ei pidä kylmästä ruuasta ;)
lojua pöydällä odottamassa. Meillä esim, aamupala on tarjolla jonkun aikaa ja sitten heitän pois. Uusi yritys lounaan kanssa ja silloin ruoka yleensä maittaa. En minä viitsi lasta nälkäsenä nukkumaan laittaa ja sisu siinä lapsella kasvaa. Söisitkä muuten ite kylmää ruokaa?. Minä en ainakaan joten ota nyt järki käteen.
Ruokaa?
Lapset ei tykkää kalamurekkesta, vaan kalapuikoista tai kalakeitosta.
Relaa, sinä tyranniäiti.
Tee lapsen kanssa yhdessä ruokaa. Hän voi auttaa varmasti jossakin. Vaikka laittamalla voit ym pöytään.
Nauttikaa aterioista ja YHDESSÄOLOSTA ennenkuin on liian myöhäistä ja lapsella syömishäiriö!
Osta valmisruoat ja pelaa vaikka lautapeliä lapsen kanssa, afrikantähteä tms.
Puolet Suomesta syö huomenna nakkeja, salaatteja ym helppoa uudenvuoden ruokaa...
Teilläkö on taas uusi ruokamittelö tulossa, huh?
Mieti. ja muuta käytöstäsi.
Onnea matkaan ja hyvää uutta vuotta!
puhutaan jo henkisestä väkivallasta kun lapselle annetaan aamulla puuroa eikä muita vaihtoehtoja. Onhan se ehkä vähän turhaa, mutta ei se nyt sentään mitään väkivaltaa ole. Tuolla on köyhiä lapsia maailma pullollaan jotka syövät aamupalaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi puuroa. Meillä suomessa on vaan totuttu siihen, että kulta mussukat saavat aina mitä haluavat. Annetaan vaikka suklaata aamupalaksi jos mussukka haluaa. Enemmän minua huolestuttaa niiden lasten elämä jotka pompottavat vanhempiaan ihan mennen tullen ja äiti silottaa kaikki ongelmat matkalla elämässä. Voin vaikka taata että 99% todennäköisemmin niille lapsille tulee ongelmia tulevaisuudessa itsensä kanssa kuin ap:n lapselle. AP:n lapsi alkaa ehkä inhoamaan puuroa ikuisesti, mutta mitään sen surempaa traumaa hän ei tästä saa.
Noh, noh.. Ekanakaan ainahan maailmassa on ihmisä, joilla asiat on surekammin kuin itsellä. Se ei silti oikeuta hallitsemaan ja pakottamaan lasta.
Itse olen sekä äitinä että ammattikasvattajana ottanut käteen tällaisen "aseen" kuin lapsen kunnioittaminen. Ja että lapsi kunnioittaisi meitä, vanhempiaan, ei synny pakottamalla ja hallitsemalla sillä millä aikuisena osaamme. Kelle se on tukkapölly, kelle ruuan kanssa soutaminen..
Jospa AP, jos ei siis ole provo, ottaisi onkeensa ja tekisi näin : lapsi ei syö aamupalalla. OK. Korjaa ruoka pakottamatta ja vouhkoamatta miljoonista nälkäänäkevistä lapsen edestä pois. Tarjoa ruoka lounaalla. Lapsi joko syö tai ei syö. Taas sama homma. Ei lapsen syömisistä tai syömättä jättämisistä pidä tehdä numeroa ! Miksi pitäisi ?
Meillä on 6 lasta ja itse saatan antaa syödä jopa suklaapatukan (mummolassa) juuri ennen ruokaa. Ja mitä tekee lapsi ? Syö tai ei syö. Kun en tee syömisestä numeroa niin ei laspen ruokahalu mihinkään patukasta kaikkoa ja jos kaikkoaa niin entä sitten ?
Ei elämä niin vakavaa ole :) Lapsi vain vaistoaa sinun vouhkoamisesi ja "tarttuu" siihen. Ruokailu on teille ehkä vallankäytön väline. Joten edelleen kehoitan että relaat ja olet tekemättä numeroa syömisestä ja syömättä jättämisestä.
T : se äiti 4kymppinen
että olet ylipainoinen 4kymppinen äiti? vaikka tuskin sitä tähän enää kehtaat myöntää :)
Miten kenenkään ylipaino liittyy aapeen aloitukseen ? En ole ylipainoinen. Eikä lapsenikaan ole :) Itse asiassa jotkut lapsistani ovat jopa "normaalia" pienikokoisempia johtuen meidän vanhempien pienikokoisuudesta.
Mutta hyvää uutta vuotta sinullekin kuten myös aapeelle !
Ikävää uutta vuotta!
Tein mitä aioin.
herkkuja, jos lapsi ei syö kunnon ruokaa, kuten jotkut vanukasperheiden pikku läskipalleroiden äiteet tekee.
Välillä huvittaa, kun jonkun kunnon mörssärin äiti on niin huolissaan, kun pikku-Miro ei ole taaskaan syönyt kunnolla, vaikka lapsesta näkee kilometrin päähän, että elelisi pelkillä vararavinnoillaan seuraavaan syksyyn asti.
Muuten ap toimii mun mielestä järkevästi, ei tuputa tai pakota, mutta sitä lounasruoan seisottamista ja uudelleen tarjoamista mä en tajua. Sen ymmärrän, että sitä tuoretta leipää ei saa, jos ei ole syönyt ruokaa, mutta ei nyt jotain lounasjämiä tarjoilla uudestaan.
luulen , että ohjeita jakelevat nyt ne joille ei ole käsitystä oikeasti nirosta lapsesta.
Meillä yksi kollmesta lapsesta ei syöisi mitää muuta kun pullaa, karkkia, jäätelö ja spagettia. Siis oikeasti, jos antaisin valita mitä syö aamupalalla, ruualla, välipalall tai iltapalla niin noistako sitten valitsisi ?
Aivan kaikki muu mastattamisen on tuskien taival.
Olemme käyneet ravintoterapeutilla ja psykologilla. Ei ole muuta kun nirso.
Uhkailu, kiristys ja lahjonta on nyt ollut päiväkodissakin käytössä.
Valitettavasti seillä ammatti ihmisetkin ovat joutneet toteamaan, että jos masitaminen kestää kiolmavarttia tulee joskus käytettyä keinoja jotka eivät ole oppikirjan mukaisia.
lapsi saa lisäravinteita pillereinä, mutta hyvin on kitukasvuinen :(
Lapset ovat luonnostaan valikoivia, siinä ei ole nirsoilusta kyse.
Näistä asioista ei todella kannata tehdä numeroa.
Itselläni on kolme lasta, vanhin jo 27v. En ole koskaan pakottanut edes maistamaan, tekevät sen kyllä itse, kun huomaavat muiden maistelevan hyvällä ruokahalulla. Mitään en nypi ruuan seasta (kuten sipuli :)) pois, ja kaikki kelpaa. Tuo sipulihan on lapsille kuulema se koetin kivi yleensä, vaan ei meillä ole ollut koskaan. Nyppivät itse jos haluavat.
Tarjolla on mitä on, ja siitä sitten oman valinnan mukaan kitalakea kohti. Miettikää aikuiset itse, kuinka teillekään ei joka päivä kaikki maistu, ette edes maista!
En syö sillejä jne., mutta miehen takia sitäkin on ollut tarjolla, ja kas, kaikki lapseni ovat alkaneet sitäkin syödä 3-4 vuotiaina (minä en vieläkään). Graavilohen opin itse 30 vuotiaana - lapseni 2-4 v:n välillä. Näitä kukaan ei suoraan lapsille edes tarjoa, siksi haluavatkin. Samalla kaavalla menee muutkin ruuat.
Itse kaurapuurolla pakkosyötettynä katson puurokiintiöni olevan täysi - silti lapsilleni sitä keittelen välillä noin vaan kyselemättä, mutta aika usein tehdään yhdessä ruokasuunnitelmia (pienestä asti), ja silloin tahtovat aamiaiseksikin joskus puuroa (nuorimmat nyt 8 ja 9). Näin on ollut aina.Eivätkä silti ole halunneet ruuaksi karkkeja ja keksejä.
Tarhoissa on aina sanottu, että juuri meidän lapset syö aina kunnolla ja ottavat lisääkin, siinä missä yleensä lapsilla on paljon ruokailuun liittyviä ongelmia.
Ja koskaan, KOSKAAN, ei tarvitse nälissään olla, saati nukkumaan mennä vatsa kurnien; se on VÄKIVALTAA. Otathan itsekin vaikka lisäiltapalaa, jos kurnii, miksi siis pienen viattoman pitäisi elää toisin?
Terveisin todella laiska mama.
Kaurapuuro kahden eri vaihtoehtoisen kiisselin kanssa aamulla - ei mul oo nälkä, pärjään tällä. Söi kaksi lusikallista.
Lounas klo 12, kalamureketta ja perunamuusia, lisänä herne ja maissi. Ei syönyt, tein ihan pikkiriikkisen annoksen.
Jätin ne ruuat pöydälle odottamaan. Välipalalla tuoretta leipää, jota en sitten enää tälle kaverille antanutkaan vaan sanoin että ruoka on syötävä ensin.
Lopputulos oli, että mureke oli vielä iltakahdeksalta lautasella. Heitin pois. iltaruuaksi olisi ollut kinkkupannaria ja iltapalaksi taas sitä leipää. mut en antanut.
Esikoululainen kyseessä, kotiruuan kanssa nirsoillut aina mutta eskarissa syö hyvin. Ei oikein tahtoisi sydä lihoja, kananmunaa, kalaa. Pizzat, hampurilaiset, pullat, kakut, murot ja jogurtit kelpaavat, samoin leipä ja makaroni sekä jauheliha. Muu onkin haasteellista. Ottaa kupoliin, kun koettaa tehdä hyvää ja monipuolista ruokaa, mut toinen vaan nyrpistelee.
Olennko liian ankara? aamulla on taas tarjolla kaurapuuro ja kahta eri kotitekoista kiisseliä. Lounaalla luultavasti perunat ja kinkkukastike.
SILLÄ EI KUKAAN NORMAALI ÄITI TEE LAPSELLEEN NOIN.
VARSINKAAN ANNA RUOAKSI VAIN SITÄ SAATANAN MÄDÄNNYTTÄ KALAA.RUOAN LÄMPÖTILAN PITÄÄ LASKEA +6 ASTEESEEN 4(NELJÄN) TUNNIN KULUESSA, JA SE PIDETÄÄN SITTEN JÄÄKAAPPILÄMPÖTILASSA.
BAKTEERIT ALKVAT KASVAA SIINÄ. VAI ONKO TARKOITUKSESI SAIRASTUTTAA SE LAPSIPUOLESI???
aika, ota lääkkeesi...
Kyllä, lastensuojeluilmoituksen kriteerit täyttyvät. Kehitys/terveys vaarantuu, vielä lisänä äiti vaikuttaa väsyneeltä, ei kykene huolehtimaan lapsen ravinnosta, hyvinvoinnista. Suositan pikaisesti sosiaalityöntekijän arviota äidin kunnosta.
Jos lapsi ei syö, hän ei syö.
Jokainen ateria tarjotaan, jos ei kelpaa niin on ilman.
SEURAAVAAN RUOKAILUUN SAAKKA.
Jolloin tarjotaan seuraava ateria. UUSI, ei sitä edellistä pöydällä seinonutta.
Minulla on yksi alunperin todella nirso lapsi (jolle ei myöskään maistunut juuri mikään herkku). Noudatin hänen kohdallaan yllä lainaamaani periaatetta. Ja kas kummaa, nirsosta lapsesta on kasvanut teini, joka syö nykyisin todella monipuolisesti erilaisia ruokia ja kokeilee itsekin uusia reseptejä. Tosin ranskalaisia perunoita tämä teini ei saa vieläkään syödyksi.
Itse tarjoaisin joka ruoalla samaa kuin muille, mutta karsisin kaikki herkut pois siksi aikaa, että ruoka alkaa maistua.
Lapsen suhde ruokaan vääristyy, jos siitä tehdään jo pienenä kohtuuttoman suuri numero.
Edes lapsena en suostunut syömään puuroa, eikä tarvinnut, sillä aamupalaksi söin juustovoileipiä ja kaakaota. Olet hirveä raukka äiti, olisi ihanaa sitoa sinut pöytään kiinni ja lusikoida puuroa naamaan, etköhän oppisi... ihanaa
Eivät kaikki inhoa puuroa. Esimerkiksi meidän perheessä kaikki syövät puuroa aika lailla joka aamu. Hyvällä ruokahalulla, pakottamatta.
sitä samaa kaurapuuroa? Ja sitten aivan erityinen inhokki: kalamureke. Hyi hitto, jauhettua kalaa silmineen, haudutettuna uunissa vai peräti vesihauteessa??. En söisi minäkään!
aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja joskus iltapala. Aamupalaa ja välipalaan saavat itse vaikuttaa, mutta sen on oltava aina jotain terveelliistä, esim. hedelmä tai voileipä. lounas ja päivällinen on mitä on, jos ei tykkää ei tykkää, mutta aina syödään edes jonkin verran nälän pakottamana.
monen perheen ongelma on, että lapset saavat syödä ihan uskomattoman paljon kaikkea roskaa; keksejä, karkkia, sipsiä ym. ei ihme, jos normiruoka ei enää maistu. Lapselle ei myöskään ehdi tulla aitoa nälkää, kun koko ajan tuupataan jotain suklaata suuhun.
Jos aikuinen on täyttänyt sen, voidaan joustaa sen kanssa, ettei lapsi jaksa kaikkea. Uusien makujen kohdalla riittää maistaminen. Ihan pelleilyksi menisi, jos lapsi saisi itse päättää, syödäkö vai ei, aina on jotain mielenkiintoisempaa kuin se syöminen (jäänyt leikki kesken pöytään kutsuttaessa tmv.).
Ei varmasti ole helppo tilanne ja sait varmasti hyviä vinkkejä tästä ketjusta.
Tuli mieleen, että eskarilainen on jo sen verran iso, että hänen kanssaan voisi varmaan jutella asiasta, miksei maistu ja miksi sinulle on niin tärkeää että hän söisi.
Älä ota itseesi näitä vastauksia, joissa sinua haukutaan ja arvostellaan! Itselle tuli oikein paha mieli osasta noista kirjoituksisa, miten joidenkin on tarve rankaista ja hyökätä toisten kimppuun. Nuo on jotain paukapäitä, haloo, joku oli jo valmis tekemään lastensuojeluilmoituksen :D Lapsesi ei ole saanut traumaa ja sinä olet varmasti tosi hyvä äiti kirjoituksistasi minulle tuli käsitys, että olet fiksu. Harva täällä kirjoittaja pystyy myöntämään, että voisi itsekin oppia jotain.
että olet ylipainoinen 4kymppinen äiti? vaikka tuskin sitä tähän enää kehtaat myöntää :)