Lue keskustelun säännöt.
Vääntäkää nyt minulle rautalangasta tämä köyhyysasia!
28.12.2012 |
En pysty millään ymmärtämään, miten ihmeessä Suomessa joku ei pärjää, vaan rahat on loppu ja tarvittaisiin tukea lisää ja lisää ja valitetaan, että se ei ole omaa syytä vaan että tällainen köyhyys on yleistä. En millään pysty uskomaan tätä, varsinkin kun me olemme erittäin pienituloisia ja pärjäämme aivan loistavasti!
Meitä on 2 aikuista ja 4 lasta ja asumme pienessä omakotitalossa. Omat tuloni ovat lapsilisät (reilu 500€) ja kotihoidontuki (vajaa 600€), miehen palkasta jää käteen 1200-1300€). Muita tuloja ei ole. Ilmeisesti saisimme toimeentulotukea tms. mutta emme hae, koska sellaiselle ei ole mitään tarvetta. Jos tahdotte tietää jotain lisää, niin kysykää ihmeessä!
Voisiko joku nyt vääntää ratakiskosta minulle miten tämä käytännössä menee? Miten on mahdollista, että me elämme näillä tuloilla hyvää elämää, miksei se ole mahdollista muille?
Kommentit (155)
Kaikki työttömät siellä pk-seudun ulkopuolella,ettekö ole huomanneet, että teille kaikille ON töitä jos vaan otatte mitä tarjotaan, ap näin kertoi, äkkiä siis töihin! Ja helsinkiläiset työttömät, teillekin löytyy töitä kunhan vain tajuatte muuttaa pois pk-seudulta. AMEN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja yksi lapsi. Toisella akateeminen koulutus, toisella opistotasoinen. Meillä on yksi läppäri ja tv, yksi auto, mutta pyrimme kulkemaan pyöräillen tai julkisilla jos vain mahdollista. Omistusasunto kerrostalossa, josta kuitenkin lainaa maksettavaksi vielä pitkäksi aikaa.
Silti koemme olevamme pienituloisia ja joudumme laskemaan rahojemme riittävyyttä. Säästöön emme juurikaan saa rahaa.
Ehkä meidänkin pitäisi heittäytyä työttömiksi sossun eläteiksi, niin tilanteemme paranisi. =(
Mekin kuulumme niihin köyhiin, jotka saisi toimeentuloatukea. Ei olla nähty tarpeelliseksi hakea, kun pärjäämme hyvin näinkin. Syömme monipuolisesti ja terveellisesti, lapsilla on vaatteita, on kunnon ulkovaatteet yms. Meillä on vuokra-asunto, mihin EI tule asumistukea (vuokra on 800 €, siihen menee n. puolet miehen palkasta). Meillä on kaksi läppäriä, yksi pöytäkone, miniläppäri, xbox, pleikka 2 ja 3. Miehellä on törkeän kallis eloktroninen piano, kaikki maksettuja. Emme välttämättä edes kyllä katso hintoja kaupassa, kun ostamme ruokaa. Silti rahat eivät ole ikinä loppu ennen palkkapäivää eikä meidän elanto ole kiinni lapsilisistä. Ja olen itse työtön tällä hetkellä. On auto ja sen vakuutus. En koe, että olemme köyhiä :) Elämme kuin monet muutkin :) Eikä luottotiedotkaan ole koskaan kummaltakaan menneet saatikka niihin tullut minkäänlaista merkintää.
Meidän perheessä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja yksi lapsi. Toisella akateeminen koulutus, toisella opistotasoinen. Meillä on yksi läppäri ja tv, yksi auto, mutta pyrimme kulkemaan pyöräillen tai julkisilla jos vain mahdollista. Omistusasunto kerrostalossa, josta kuitenkin lainaa maksettavaksi vielä pitkäksi aikaa.
Silti koemme olevamme pienituloisia ja joudumme laskemaan rahojemme riittävyyttä. Säästöön emme juurikaan saa rahaa.
Ehkä meidänkin pitäisi heittäytyä työttömiksi sossun eläteiksi, niin tilanteemme paranisi. =(
Mekin kuulumme niihin köyhiin, jotka saisi toimeentuloatukea. Ei olla nähty tarpeelliseksi hakea, kun pärjäämme hyvin näinkin. Syömme monipuolisesti ja terveellisesti, lapsilla on vaatteita, on kunnon ulkovaatteet yms. Meillä on vuokra-asunto, mihin EI tule asumistukea (vuokra on 800 €, siihen menee n. puolet miehen palkasta). Meillä on kaksi läppäriä, yksi pöytäkone, miniläppäri, xbox, pleikka 2 ja 3. Miehellä on törkeän kallis eloktroninen piano, kaikki maksettuja. Emme välttämättä edes kyllä katso hintoja kaupassa, kun ostamme ruokaa. Silti rahat eivät ole ikinä loppu ennen palkkapäivää eikä meidän elanto ole kiinni lapsilisistä. Ja olen itse työtön tällä hetkellä. On auto ja sen vakuutus. En koe, että olemme köyhiä :) Elämme kuin monet muutkin :) Eikä luottotiedotkaan ole koskaan kummaltakaan menneet saatikka niihin tullut minkäänlaista merkintää.
eikä toisaalta tuhlailla elokuviin, matkoihin, ravintoloihin tai baareihinkaan, niin jotain on pielessä. Kannattaa katsoa asumiskustannukset tai muut kustannukset uudestaan.
Olen siinä samaa mieltä, että suomalainen työtön on hyvässä asemassa. Kaksi pienipalkkaista ja työtön monilapsisen perheen yh-äiti saattavat ansaita saman verran ,mikä tuntuu täysin nurinkuriselta. Olen tehnyt siitä tänne joskus laskelmiakin, kun tuttuni helppo elämä alkoi ärsyttää. Hän kun sai lapsilisistä ja elatusmaksuista yh-korotuksineen sekä kotihoidontuesta, hoitolisästä ja asumistuesta lähes 3000 euroa, asui kaupungin vuokra-asunnossa (alempi vuokra sekä asumisoikeus käytännössä loppuelämäksi ) ja sai lapsensa ilmaiseksi päivähoitoon tekemättä lainkaan työtä.
Tukijärjestelmää saisi todellakin karsia ja rankasti, kun köyhillä on käsitys, että niillä rahoilla voi käydä matkoillakin. Ei voi. Ne eivät ole itseansaittua vaan meidän veronmaksajien almuja, jotta saa katon pään päälle. En todellakaan halua maksaa kenenkään etelänlomaa, kun pienipalkkaisessa työssä saan juuri ja juuri revittyä meille elannon.
Asumiskustannukset on hyvin kohtuulliset: 900 e/kk, johon sisältyy sekä lainanlyhennys + korot että vastike.
Emme juuri matkusta, ulkomaille ei koskaan ja kotimaassa mökkireissuja ja sukulaisvierailuja. Työmatkakulut ovat kohtuulliset. Baarireissu ehkä joka toinen kk, käymme siis erikseen joten maksullista lapsen vahtia ei tarvitse. Emme syö ravintolassa tai käy elokuvissa emmekä harrasta shoppailua. Harrastukset kohtuuhintaisia kuntosali- tai uimahallimaksuja.
Meidän perheessä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja yksi lapsi. Toisella akateeminen koulutus, toisella opistotasoinen. Meillä on yksi läppäri ja tv, yksi auto, mutta pyrimme kulkemaan pyöräillen tai julkisilla jos vain mahdollista. Omistusasunto kerrostalossa, josta kuitenkin lainaa maksettavaksi vielä pitkäksi aikaa.
Silti koemme olevamme pienituloisia ja joudumme laskemaan rahojemme riittävyyttä. Säästöön emme juurikaan saa rahaa.
Ehkä meidänkin pitäisi heittäytyä työttömiksi sossun eläteiksi, niin tilanteemme paranisi. =(
Mekin kuulumme niihin köyhiin, jotka saisi toimeentuloatukea. Ei olla nähty tarpeelliseksi hakea, kun pärjäämme hyvin näinkin. Syömme monipuolisesti ja terveellisesti, lapsilla on vaatteita, on kunnon ulkovaatteet yms. Meillä on vuokra-asunto, mihin EI tule asumistukea (vuokra on 800 €, siihen menee n. puolet miehen palkasta). Meillä on kaksi läppäriä, yksi pöytäkone, miniläppäri, xbox, pleikka 2 ja 3. Miehellä on törkeän kallis eloktroninen piano, kaikki maksettuja. Emme välttämättä edes kyllä katso hintoja kaupassa, kun ostamme ruokaa. Silti rahat eivät ole ikinä loppu ennen palkkapäivää eikä meidän elanto ole kiinni lapsilisistä. Ja olen itse työtön tällä hetkellä. On auto ja sen vakuutus. En koe, että olemme köyhiä :) Elämme kuin monet muutkin :) Eikä luottotiedotkaan ole koskaan kummaltakaan menneet saatikka niihin tullut minkäänlaista merkintää.
eikä toisaalta tuhlailla elokuviin, matkoihin, ravintoloihin tai baareihinkaan, niin jotain on pielessä. Kannattaa katsoa asumiskustannukset tai muut kustannukset uudestaan.
Olen siinä samaa mieltä, että suomalainen työtön on hyvässä asemassa. Kaksi pienipalkkaista ja työtön monilapsisen perheen yh-äiti saattavat ansaita saman verran ,mikä tuntuu täysin nurinkuriselta. Olen tehnyt siitä tänne joskus laskelmiakin, kun tuttuni helppo elämä alkoi ärsyttää. Hän kun sai lapsilisistä ja elatusmaksuista yh-korotuksineen sekä kotihoidontuesta, hoitolisästä ja asumistuesta lähes 3000 euroa, asui kaupungin vuokra-asunnossa (alempi vuokra sekä asumisoikeus käytännössä loppuelämäksi ) ja sai lapsensa ilmaiseksi päivähoitoon tekemättä lainkaan työtä.
Tukijärjestelmää saisi todellakin karsia ja rankasti, kun köyhillä on käsitys, että niillä rahoilla voi käydä matkoillakin. Ei voi. Ne eivät ole itseansaittua vaan meidän veronmaksajien almuja, jotta saa katon pään päälle. En todellakaan halua maksaa kenenkään etelänlomaa, kun pienipalkkaisessa työssä saan juuri ja juuri revittyä meille elannon.
Joka päivä ensin menet Vammalassa rautatieasemalle, istut junassa sen 45 minuuttia ja välttämättä työpaikka ei ole Tampereella ihan siinä rautatieaseman vieressä, joten taas odottelet bussia. Tulee muuten pirun pitkät työpäivät. Voi laskea sen 1,5 h/suunta äkkiä, jos vaikka on jossain Hervannassa töissä. Ja sen lisäksi kuluu rahaa tuohon kulkemiseen!
Ihan turha siellä pikkukunnissa rutista. Olen itse asunut pikkuisella paikkakunnalla lapsuuteni ja siellä on edelleen helppoa, jos on työpaikka. Kaikki palvelut on siinä parin km:n säteellä kuten työpaikatkin (olettaen, että sellainen on) ja asunnon on halpoja. Kerran tai kaksi viikossa voi huristella sinne 30-50km:n päähän markettiin ostoksille. Helppoa ja halpaa elämää. Mutta kun siellä ei suurimmalle osalle ole töitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lienee monilla se kompastuskivi.
Maksan asunnostamme Länsi-Helsingissä 950e. Kyllä vähän tiukoille vetää, sillä olen perheen ainoa palkansaaja ja esikoinen jo sen ikäinen, ettei minkäänlaisia tukia tule.
jotka lyhentää lainaa (ja korkoja) jonkun 500 e kuussa. Sitten esitetään, miten älyttömän hyvin talous osataan hoitaa ja miten ollaan tehty niin hyviä valintoja.
Eikä sitten muisteta, että noin hitaalla lainanmaksulla sitä tulee hulppeasti maksettua toinen talo pankille korkoina:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka lyhentää lainaa (ja korkoja) jonkun 500 e kuussa. Sitten esitetään, miten älyttömän hyvin talous osataan hoitaa ja miten ollaan tehty niin hyviä valintoja.
Eikä sitten muisteta, että noin hitaalla lainanmaksulla sitä tulee hulppeasti maksettua toinen talo pankille korkoina:)
En ole tähän ketjuun vastannut, mutta me ollaan palstan mukaan ilmeisesti näitä "talousneroja" ja kyllä meillä asumiseen menee kaikkineen semmonen 1200 euroa.
provoon joka kerta :D
Tämä on ollut täällä jo niin monta kertaa. Aina sama tarina. Omakotitalo ja kaksi autoa ja mies osaa korjata kaiken ja autoista ei ole kuluja ja nainen e osaa oikein laskea, mitä saa tuloja ja sähkölasku on aivan minimaalinen.
Kerran se lapsi harrasti parkouria ja jollain toisella kerralla jotain muuta.Ja aina tyhmät aavemammat menee samaan retkuun ja jatkaa tinkaamista monta sivua :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta pärjätään loistavasti! En todellakaan miellä meitä köyhiksi.
Mä luulen, että syy on siinä, että nykyään kaikki nämä mukaköyhät ovat siinä luulossa, että on köyhä, mikäli ei rahat riitä merkkivaatteiden ja -laukkujen ym. (jatkuvaan) ostoon, säännöllisiin kampaaja- ja parturikäynteihin, ei ole varaa ostaa upouutta autoa, ei ole varaa käydä 2 kertaa vuodessa lomalla, ei ole varaa remontoida taloa ja sisustaa sitä sisustussuunnittelijan avulla, ei ole varaa ostaa uusia älypuhelimia (mitälie) kaikille perheenjäsenille jne.
Ja sitten itketään köyhyyttä, kun ei rahat riitä noihin, tai jos noita on osteltukin niin sitten porataan kun ei ole rahaa ruokaan.
Meillä rahat riittää hyvin, säästöönkin jää, mutta tosiasia on, että ME ELÄMME TULOJEMME MUKAAN. Asutaan kerrostalossa, oma on, kohta, tästä on lainaa. Asutaan syrjemmällä, oma valinta. Meillä on vain yksi auto, ja pyritään välttelemään turhia ajokilometrejä, kaupassa käydään kävellen jne. Auto ei myöskään ole uusi! Eikä uutta autoa aiota koskaan ostaakaan, ei ole järkevää.
Mun puhelin on varmaan 5 vuotta vanha, mutta hyvin toimii. en osaa kosketusnäyttöpuhelimia yms. käyttääkään, en tarvitse sellaisia, eikä kukaan muukaan meidän perheestä. Vaatteita ostetaan tarpeeseen, eikä makseta merkistä. Laatua saa halvemmallakin, myös kirpputoreilta!
Värjätään itse hiuksiamme ja leikataan myös. Ei ole vaikeaa.
Ei tilata mitään lehtiä, kirjastossa käydään lukemassa.
Eikä tämä tunnu edes miltään kituuttamiselta, kuten sanoin, näin, ihan tavallisen järkevästi TULOJEN MUKAAN ELÄEN jää sitä rahaa säästöön, kun ei kuluta sitä tarpeettomiin asioihin. Kun tietää mitä tarvitsee, eikä vaan luule tarvitsevansa jotain.
Näillä säästöillä sitten voi tehdä välillä mitä tykkää, me käydään joskus ulkona syömässä, ulkomaillakin käydään parin vuoden välein. Ihan niillä rahoilla, jotka säästyy, kun ei osta mitään turhaa tilpehööriä, ei tupakoi, ei juuri juo alkoholia, ei käy baareissa, ei harrasta kalliita harrastuksia jne.
Ja sain kamalat haukut siitä miten joku voi elää näin ankeasti.
Me(kin) olemme täysin tyytyväisiä elämäämme, elämme varojemme mukaan ja meiltä jää rahaa vielä säästöönkin.
paljon teidän asumiskustannukset ovat kuukaudessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä jotenkin liian vaativa, kun koen, että elämästä on hankala nauttia, jos pitää koko ajan miettiä mihin on varaa ja metsästää kaikkein halvimpia juttuja eikä koskaan voi käydä missään, edes kampaajalla, ja aina on käkittävä vain samoissa ympyröissä? Ja mitäs sitten kun tuleekin joku katastrofi ja vaikka sairastuu, olen huomannut että sekään ei kovin halpaa touhua ole. Vaikka siis onkin katto pään päällä ja ruokaa. Mutta tämä tuntuu enemmän sinnittelyltä kuin varsinaiselta elämiseltä, tai siis olen vain elossa kunnes kupsahdan mutta ei sitten muuta.
minä jotenkin liian vaativa, kun koen, että elämästä on hankala nauttia, jos pitää koko ajan miettiä mihin on varaa ja metsästää kaikkein halvimpia juttuja eikä koskaan voi käydä missään, edes kampaajalla, ja aina on käkittävä vain samoissa ympyröissä? Ja mitäs sitten kun tuleekin joku katastrofi ja vaikka sairastuu, olen huomannut että sekään ei kovin halpaa touhua ole. Vaikka siis onkin katto pään päällä ja ruokaa. Mutta tämä tuntuu enemmän sinnittelyltä kuin varsinaiselta elämiseltä, tai siis olen vain elossa kunnes kupsahdan mutta ei sitten muuta.
Ottaa velkaa ja lainaa ja maksaa muka osamaksulla mutta jättää maksamatta (eli siis varastaa toisilta) ja loppujen lopuksi pakottaa muut maksamaan sinun kalliin elämäntyylisi?
Ideana on ollut koko ajan, että jokainen tuhlaa tulojensa mukaan. Jos olet niin pienipalkkaisessa työssä, ettet pysty saamaan tavoittelemaasi elämää, niin sitten hankit uuden työn/koulutuksen. Tai säästät ja tuhlaat vasta vuosien päästä.
Mikä tämä kaikki-heti-mulle-nyt-ja-tässä-meininki on paitsi hemmoteltujen kersojen käsitys siitä, miten kuuluu elää? Voi elää varsin laadukasta ja hyvää elämää, jos laittaa arvomaailmansa uusiksi. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On perusmömmöä.
Määrittelen tämän toisinpäin: oletan, että ette osta pitkään kypsytettyjä juustoja (25e/kg ja siitä ylöspäin), luomutuotteita, sushia, joka aamu syö alpenin mysliä, prosciuttoa ja cantaloupe-melonia.
Salaatin saa tehtyä halvalla lehtisalaatista, tomaatista ja kurkusta. Mutta voi että se salaatti maistuu hyvälle, kun siinä on lisäksi rucolaa, cantaloupea ja paahdettuja kurpitsansiemeniä. Ja nämä on niitä, jotka maksaa.
että TÄMÄ ilmeisesti on varakkaan ihmisen tunnus?Mä en söis niitä juustoja vaikka mulle maksettaisi...
Ideana on ollut koko ajan, että jokainen tuhlaa tulojensa mukaan. Jos olet niin pienipalkkaisessa työssä, ettet pysty saamaan tavoittelemaasi elämää, niin sitten hankit uuden työn/koulutuksen. Tai säästät ja tuhlaat vasta vuosien päästä.
Mikä tämä kaikki-heti-mulle-nyt-ja-tässä-meininki on paitsi hemmoteltujen kersojen käsitys siitä, miten kuuluu elää? Voi elää varsin laadukasta ja hyvää elämää, jos laittaa arvomaailmansa uusiksi. Suosittelen.
haluaisin, että itselläni olisi niin paljon sitä rahaa että ei tarvitsisi kituuttaa. Kai tässä yksi ongelma on se, että pidän itseäni tyhmänä kun en ole onnnistunut hankkimaan sellaista elintasoa, kuin haluaisin. Että ne rikkaammat on fiksumpia ihmisiä kuin minä ja siten parempia, ovat osanneet tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan, kun taas minä teen vain vääriä valintoja.
voi per... että mua ottaa päähän nämä valintoja valintoja - virttä veisaavat tyypit näissä keskusteluissa. joo, ymmärrän, että tyhmä elää yli varojensa, mutta kun aina ei ole pelkästään kyse pelkästä omasta valinnasta. avioero, sairaus, työttömyys yms. voivat vaikuttaa ja kaikki ei ole vain omaa valitaa. Ai joo, mutta eihän teille koskaan käy niin...
Meillä sähkölasku on 120€ kuten sanottu. Kannattaisi ehkä hieman harkita omia kulutustottumuksiakin, jos teillä sähkölasku on lähes kolminkertainen! Onko talo ihan kunnossa, osaavatko kaikki perheenjäsenet käyttää sähkölaitteita jne?
Lapset harrastavat ohjattuja juttuja, mutta eivät kalleimpia mahdollisia. Vaatteet ostetaan pääasiassa uusina, joskus käytettyinä. Lomailemme pääasiassa kotimaassa tai risteilyllä/Virossa tms. Huvipuistossa käymme vuosittain isojen kanssa ja ostamme rannekkeet. Omia eväitä on kyllä usein mukana reissuilla.
Mikä tässä hommassa haiskahtaa?
Teillä ei ole sähkölämmitystä? Meillä on talvikuukausina sähkölasku tosiaan sen 10 eur päivä, mutta kesällä saattaa olla vain 50 eur/kk. Omakotitalollamme on kokoa hieman alle 100 neliötä.
Kysyit, että mikä hommassa haiskahtaa, nyt sen osaan sanoa: kehuit aloituksessa, että ette köyhäile, mutta nyt sitten kerrot, että ette koskaan käy etelässä, kaupunkilomila (Berliini, Pariisi, Barcelona tms), eli kuitenkin te köyhäilette, tyydytte lomillanne halvempaan eli kotimaan ja Viron kohteisiin. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta jos lomat on pelkkää Viroa ja kotimaata, niin se on köyhäilyä.
Kaiken huippu tuo, että otatte huvipuistoon vain ISOT lapset ja jätätte pienet kotin... Huh huh. Meillä jo ihan kaksivuotiaat on otettu mukaan, mutta meillä ei köyhäillä, vaan eletään tavallista elämää. Yhten huvipuistoreissuun kaksilapsisella perheellämme kuluu päivän aikana noin 250 euroa, eikä siinä ole vielä bensoja.
minä jotenkin liian vaativa, kun koen, että elämästä on hankala nauttia, jos pitää koko ajan miettiä mihin on varaa ja metsästää kaikkein halvimpia juttuja eikä koskaan voi käydä missään, edes kampaajalla, ja aina on käkittävä vain samoissa ympyröissä? Ja mitäs sitten kun tuleekin joku katastrofi ja vaikka sairastuu, olen huomannut että sekään ei kovin halpaa touhua ole. Vaikka siis onkin katto pään päällä ja ruokaa. Mutta tämä tuntuu enemmän sinnittelyltä kuin varsinaiselta elämiseltä, tai siis olen vain elossa kunnes kupsahdan mutta ei sitten muuta.
Mutta kun pointtina on ainakin meillä se, että me emme todellakaan koe kituuttavamme, vaikka ei käydä edes joka vuosi parturissa tai ostella jatkuvasti vaatetta yms. turhaa materiaa. Kirppiksiä kierrän, koska tykkään siitä ja se on mun harrastus. En osta lehtiä, koska se on silkkaa turhuutta. Harrastan uintia, joka on täällä tosi halpaa. Elämäni ei pyöri työ-materia-harrastukset-ainainen kiire ja kulutus akselilla ja ehkä juuri siksi nautin tosi paljon ihan perusarjesta. Ostan yleensä tarpeeseen, koska en voi sietää sitä, että joka paikka pursuu tavaraa. Siksi en tosiaankaan koe, että tuonkaan takia elämäni olisi jotenkin kituuttamista. Ja kun vertaa hintoja ja suunnittelee niin voi säästää. Me käytiin kesällä viikko kiertämässä ympäri Suomea. Oli kylpylä, mökkeilyä ja 2 huvipuistoreissua. Osa ruoista tehtiin itse esim. mökillä, osa syötiin hesessä tms ja kerran käytiin ravintolassa. Meillä meni tuon viikon aikana IHAN KAIKKEEN (myös bensat n. 1000 kilometrille) 1000 euroa eikä se ollut todellakaan mikään pihistelyloma siltikään. Pari kertaa vuodessa käydään edullisilla kylpylälomilla ja yleensä kesällä pidemmällä reissulla.
Valitettavasti moni on ilmeisesti missannut apn pointin, kuten tämäkin tässä. Olen täysin apn kannalla - köyhäily ja penninvenyttäminen on pitkälti (huomaa sanavalinta, ei siis aina) omista valinnoista kiinni. Jos ei ole varaa 200.000 euron asuntoon ja sen silti hankkii ja joutuu siksi kitkuttamaan, ei ole köyhä vaan tyhmä.
Valitettavasti sinäkin tunnut missaavan sen pointin, jota tässä useampi jankuttaa uudelleen ja uudelleen. 200 000euron asunto on pk-seudulla ehkä 3h+k (ei todellakaan mikään luksus) tai vastaavan vuokraaminen maksaa about 1000eur/kk eli ON IHAN SAMA onko ihmisellä 200 000eur asuntolainaa vai asuuko vuokralla kun se nettosumma, joka pitää joka palkasta maksaa on sama.
"tyhmä asuu 200 000euron asunnossa" -no missä se sitten asuu? Vuokralla 4h+k asunnossa about 1000-1200eur/kk?
Vai mikä se sun konkreettinen ehdotus on?
Tyhmää on se, etten itse nuorena hankkinut omistusasuntoa (yksiötä) vaan uskoin, että iso asuntolaina on kauhistus. No, asuimme vuokralla koko ajan... kaksi lasta tuli... pieni kolmio ei enää riittänyt, siirryimme 4h+k rivariin (aso-asunto) ja vuokra siinä 1000eur/kk ja päälle 100eur/kk lainalyhennystä.
Tajusimme yhtälön mahdottomuuden (maksamme vuokraa loppuikämme, eikä meillä koskaan ole omaa asuntoa). Joten ostimme ensiasunnon, vanhan paritalon puolikkaan. Kyllä olis hemmetin järkevää ollut heittää siihen pieni opiskelijayksiö tai kaksio alle -mutta kun oli kotona opetettu, että "vuokralla vaan"... no nyt on asuntolainaa paljon, mutta lyhennys on täsmälleen sama kuin se vuokra.
Eli miten sä näkisit, että asia pitäisi ratkaista että asumiskulu olisi pienempi? Kerro ehdotus.
Tyhjästäkö se talo on tullut vai mistä?
Meidän talolaina on maksettu ennenkuin täytän 40. Kyllä siinä vaiheessa minunkin on helppo lällätellä, että olen tehnyt hyviä valintoja. Perintöjä en ole vielä saanut, joten ainoa ratkaisu hankkia omistusasunto on ottaa lainaa.