En ymmärrä aikuisten ihmisten yksinkertaisuutta:
pidetään monessa tapauksessa lakina, että ekaluokkalainen viedään ja haetaan koulusta tai ainakin kotona on iltapäivällä joku odottamassa lasta kotiin.
Kaksi vanhempaa töissä ja työajat joustamattomat - miten siihen yhtälöön voit viedä lasta kouluun kun koulu alkaa klo 9.00? Et mitenkään. Ja täällä puhutaan heitteillejätöstä, jos ekaluokkalainen on aamuisin yksin ja kulkee koulumatkan yksin.
Harvoin varmaankaan kyse ei olisi siitä, etteikö vanhemmat toivoisi asian olevan toisin. Mutta jos tilanteelle et mitään mahda, niin mitä sille sitten voi tehdä?
Ja ennen kuin kukaan urputtaa siitä että olen huono vanhempi ja tunnen syyllisyyttä oman lapseni yksinolosta, niin kyllä, toki se tuntuu pahalta kun ekaluokkalainen lähtee aamuisin itsekseen kouluun eikä kumpikaan vanhemmista pysty edes soittamaan hänelle. Itse olen opettajana ja klo 9 olen aina jo tuntia pitämässä, siitä ei todellakaan lähdetä soittamaan omalle lapselle. Mies on kirurgi ja leikkaukset alkaa aamuisin viimeistään klo 8 - siitä lähdetään vielä vähemmän soittelemaan lapselle. Lyhennetty työpäivä ei ole kummallekaan mahdollinen eikä isovanhemmat asu lähellä. Joten näillä mennään.
On aivan älytöntä ajatella, että toinen vanhemmista vaikka jäisi kotiin silloin kun lapsi on ekalla. Täysin eparealistinen kuvitelma, rahaakin on jostakin tultava. Ketään ihmistä et pysty palkkaamaan sinulle kotiin töihin aamuisin klo 8-9.
Joten eiköhän lopeteta puheet siitä, miten on pöyristyttävää kuinka 7v on yksin kulkemassa koulumatkoja tms. Elämä on tällaista.
Kommentit (102)
luulisi että noilla minimibruttotuloilla voisitte palkata yhdeksi vuodeksi hoitajan aamuksi.
Tai sitten hankitte aupairin. tyhjennätte yhden huoneen. Vanhemmat olkkariin nukkumaan tai lapset yhteen huoneeseen.
Elämä on valintoja. Joko valitsette kalliimman elintason tai sitten valitsette paremman ja trvallisemman elämisen tason.
T: lääkäriä ja opettaja perheen tytär, jossa ei meidän lapsuusaika matkusteltu, käyty elokuvissa/teattereissa, ei ollut paljon lehtitilauksia tai kalliita harrastuksia, kun meille lapsille hankittiin hoitaja aamu- ja iltapäiviksi
Sinun lapsuusaikanasi lääkäri ja opettaja olivatkin suurituloisia ja muutenkin merkittäviä.
Ja palstaa hetkenkin seurannut kyllä tietää, että suomalainen ei henkilökohtaiseen kuplaansa vieraita päästä sen paremmin kotona kuin kaupungillakaan.
Tyhmät vanhemmat kasvattavat lapsensa pumpulissa, josta sitten sikiää niitä itsekeskeisiä omanedun tavoittelijoita, mummonpotkijoita, syrjäytyneitä, ennenaikaiselle eläkkeelle jääneitä masentuneita jne...
Jos ei jo ykkösluokkalaista aleta opettamaan huolehtimaan joistakin asioista itse, niin omapahan on tyhmien vanhempien syy.
nykyajan ihmiset eivät ole valmiita tinkimään elintasostaan. Voisi muuttaa halvempaan ja pienempään asuntoon vaikkapa ellei yhden ihmisen tuloilla pystytä isoa ja uutta omakotitaloa maksamaan. Voisi luopua toisesta autosta ja olla ostamatta kodinelektroniikkaa. Nämä ihan esimerkkeinä. Ärsyttää ihmisten valitus. Jos halutaan pitää yllä saavutettu elintaso niin OK; silloin ei lapsia tosiaan jäädä kotiin hoitamaan kolmeksi vuodeksi ja kouluun saattelemaan. Se on vain hyväksyttävä. Kaikkea ei voi saada. Itse asun 40 neliön yksiössä lapseni kanssa. Moni asia mahdollista, kun velat ja omaisuus ei sido.
Ehdottomasti on heitteillejättö. Meillä ei ole koskaan jätetty alakoululaisia yksikseen mihinkään. Me olemme ymmärtäneet, että olemme omat lapset itse tehneet ja ne on meidän eikä muiden. On edesvastuutonta synnyttää lasta jos ei jaksa hoitaa.
Yksinkertainen ratkaisu tilanteeseenne olisi ollut se, että sinä jäät pois töistä ja hoidat lapset. Laitat ne kouluun ja haet ne koulusta. YMMÄRRÄTKÖ TOLLO?
Äläkä vastaa, että on velkaa. Talojen ja kesämökkien osto tai ulkomaanmatkat ei saa koskaan mennä lasten edelle vaan elät niin nuukasti, että pystyt elättämään lapsesi ja oma ura ei saa mennä koskaan lapsia edelle.
TAJUATKO TOLLO ???
nykyajan ihmiset eivät ole valmiita tinkimään elintasostaan. Voisi muuttaa halvempaan ja pienempään asuntoon vaikkapa ellei yhden ihmisen tuloilla pystytä isoa ja uutta omakotitaloa maksamaan. Voisi luopua toisesta autosta ja olla ostamatta kodinelektroniikkaa. Nämä ihan esimerkkeinä. Ärsyttää ihmisten valitus. Jos halutaan pitää yllä saavutettu elintaso niin OK; silloin ei lapsia tosiaan jäädä kotiin hoitamaan kolmeksi vuodeksi ja kouluun saattelemaan. Se on vain hyväksyttävä. Kaikkea ei voi saada. Itse asun 40 neliön yksiössä lapseni kanssa. Moni asia mahdollista, kun velat ja omaisuus ei sido.
Meillä on velka vuoden alussa 0 euroa. Ei tarvitse tienata niska limassa tai hiessä kun osaa elää.
Naapurissa on au pair ja meillä on sopimus, että muksut viedään sinne aamulla josta au pair saatttaa lapset yhdessä kouluun. Maksamme heille tietysti korvauksen tuosta. Samanlaisen diilin voisit takuulla tehdä jonkun lähistön kotiäidin kanssa. Elämä todella on valintoja ja joskus täytyy tehdä monimutkaisiakin järjestelyitä, jotta voi elää siten että on tyytyväinen ratkaisuihinsa ja ne vastaavat omia arvoja.
Naapurissa on au pair ja meillä on sopimus, että muksut viedään sinne aamulla josta au pair saatttaa lapset yhdessä kouluun. Maksamme heille tietysti korvauksen tuosta. Samanlaisen diilin voisit takuulla tehdä jonkun lähistön kotiäidin kanssa. Elämä todella on valintoja ja joskus täytyy tehdä monimutkaisiakin järjestelyitä, jotta voi elää siten että on tyytyväinen ratkaisuihinsa ja ne vastaavat omia arvoja.
Meillä on neljä lasta, heistä kaksi koulussa.
Meillä on ollut sellainen onnellinen tilanne, että olen ollut kotiäitinä heidän aloitellessaan koulua. Eli olen ollut kotona lähetämässä lapseni kouluun. Toki ekoina kouluviikkoina saattelin molempia, mutta myöhemmin ovat kulkeneet matkat (noin 0,5 km) itsekseen.
Vanhemman aloittaessa koulussa ei tarvittu iltapäiväkerhoakaan, koska olin vauvan kanssa täysipäiväisesti kotona. Nuoremman koululaisen mennessä ekalle, varasin iltapäiväkerhopaikan koska tein jo siinä vaiheessa satunnaisesti keikkatöitä. Nuoremman mennessä kouluun olin joko itse aamuisin häntä kouluun lähettämässä tai minun keikalla ollessani mies, koska hänellä on liukuva työaika.
Meillä on siis molempien ekaluokkalaisten aikaan ollut aikuinen kotona aamuisin. Olen molemmilla kerroilla kouluuntutustumispäivänä kertonut muille vanhemmille, että meillä on mahdollisuus ottaa aamuhoitoon 1-2 koululaista. Olen myös kertonut, että meille saa lapsen tuoda aikaisemminkin aamulla mikäli tarve vaatii (vaikka jo klo 6, jos on tarvis). Olen luvannut tarjota tarvittaessa aamupalan.
Ja arvatkaapa, moniko on ollut kiinnostunut asiasta? Ei yksikään. Kukaan ei ole edes kysynyt yksityiskohtia, hintaa tai mitään muutakaan. Että se siitä sitten.
Aamulla isoveli herätti kun itse lähti kouluun. Äiti oli tehnyt aamupalan valmiiksi, mutta useimmiten en syönyt sitä, en ehtinyt tai muistanut tai ei ollut nälkä. Koulussa sitten maha kurni parin tunnin päästä.
Koulumatkat kuljin yksin, talviaamuisin pelotti kun oli osa matkasta ihan pimeää. Joskus meni lahjekin pyörän lokasuojan väliin ja itkuhan se tuli, kun ei lahje meinannut irrota ja koulustakin myöhästyin. Kovilla pakkasilla kasvoja ja varpaita paleli.
Iltapäivällä tulin tyhjään kotiin. Ekaluokalla koulu päättyi joko 11.30 tai 12.30 ja vanhemmat kotiutuivat n. 16.30. Iltapäivä tuntui kestävän ikuisuuden. Välipalaa en syönyt, menin usein nukkumaan kun en muutakaan keksinyt. Joskus oli joku kaveri tai itse menin kaverille. Parilla kaverilla oli äiti kotona ja sain siellä joskus ruokaakin.
Ei kai kaikki kokenut yksinoloa yhtä kurjaksi, mutta itse ajattelin jo silloin, että jos minulla on joskus lapsia, en jätä heitä yksin pitkiksi ajoiksi. Näin olemme toimineet.
Vielä keikkailevana lastenhoitajana toimiessani olin toisinaan aamuja opettajaperheessä, jossa vanhemman työt velvoittivat lähtemään jo 6.30 mutta lapsi meni vasta yhdeksäksi kouluun. Autoin siis aamuhommissa ja saatoin ekaluokkalaisen koululle yhdeksäksi. Ehkä siis teillekin palkattu hoitaja olisi oikea ratkaisu?
Kirurgin ja opettajan palkalla on todellakin varaa palkata au-pair tai lastenhoitaja aamuiksi ja iltapäiviksi. Valintakysymys.
Te olette valinneet tuon tien, ihan turha tulla selittämään, ettei teillä ole vaihtoehtoja!
meillä oli kahden pienituloisen vanhemman palkasta maksettu ihan perhepäivähoitaja aamuiksi ekaluokkalaiselle, joka sitten meni ip-tarhaan koulun jälkeen.
Etsivä löytää
Kirurgin ja opettajan palkalla on todellakin varaa palkata au-pair tai lastenhoitaja aamuiksi ja iltapäiviksi. Valintakysymys.
Te olette valinneet tuon tien, ihan turha tulla selittämään, ettei teillä ole vaihtoehtoja!
meillä oli kahden pienituloisen vanhemman palkasta maksettu ihan perhepäivähoitaja aamuiksi ekaluokkalaiselle, joka sitten meni ip-tarhaan koulun jälkeen.
Etsivä löytää
Ilmeisesti.
Ei ihme että nykyajan lapsista kasvaa avuttomia pullamössöjä jotka ei osaa tehdä mitään yksin! Kyllä 7-vuotias osaa kävellä kouluun ja takas, muuttakaa lähemmäs koulua jos on kauheet matkat! Tarvita ton ikäsenä mitään hoitajia. Nykyajan vanhemmat passaa lapsia liikaa. Opettakaa lapsille kunnolla liikennesäännöt, käytöstavat ja kannustakaa reippaiksi ja itsenäisiksi, kyllä täytyy pärjätä ja varmasti tälläiset lapset pärjäävät tulevaisuudessa paremmin kuin ne joita äiti haki autolla joka päivä koulusta! T. Kävelin joskus yksin eskariinkin, ja kävin 6-vuotiaana kaupassa äitille, ikinä hakenut kukaan koulusta tai vienyt ja hyvin menee
Mulla oli selkeät säännöt, tiesin mitä sain ja en saanut tehdä koulun jälkeen. Eli en esimerkiksi saanut kutsua kuin yhden kaverin kylään, enkä saanut lähteä kylille (keskustaan siis).
Samoin kävin jo alle kouluikäisenä yksin pyörällä kirjastossa, ja kaupassa tms. Ja olen aivan normaali ihminen.
Ihan ihmeellistä hyysäystä nykyään!
Ei ihme että nykyajan lapsista kasvaa avuttomia pullamössöjä jotka ei osaa tehdä mitään yksin! Kyllä 7-vuotias osaa kävellä kouluun ja takas, muuttakaa lähemmäs koulua jos on kauheet matkat! Tarvita ton ikäsenä mitään hoitajia. Nykyajan vanhemmat passaa lapsia liikaa. Opettakaa lapsille kunnolla liikennesäännöt, käytöstavat ja kannustakaa reippaiksi ja itsenäisiksi, kyllä täytyy pärjätä ja varmasti tälläiset lapset pärjäävät tulevaisuudessa paremmin kuin ne joita äiti haki autolla joka päivä koulusta! T. Kävelin joskus yksin eskariinkin, ja kävin 6-vuotiaana kaupassa äitille, ikinä hakenut kukaan koulusta tai vienyt ja hyvin menee
Mulla oli selkeät säännöt, tiesin mitä sain ja en saanut tehdä koulun jälkeen. Eli en esimerkiksi saanut kutsua kuin yhden kaverin kylään, enkä saanut lähteä kylille (keskustaan siis).
Samoin kävin jo alle kouluikäisenä yksin pyörällä kirjastossa, ja kaupassa tms. Ja olen aivan normaali ihminen.
Ihan ihmeellistä hyysäystä nykyään!
Käsi sydämellä, laittaisitko lapsesi kulkemaan Helsingin tai Turun keskustassa koulumatkat yksin? Ei ole kysymys siitä, että vanhemmat ylihyysäävät 7-vuotiasta, vaan enemmänkin siitä, että esimerkiksi ihmiset ovat tänä päivänä pelottavan välinpitämättömiä lapsia kohtaan liikenteessä. 7-vuotias ei osaa havainnoida liikennettä vielä aikuisen tavoin, tutkittu juttu, vasta 10-vuotiaana taidot riittävät. Ei auta vaikka kuinka "kasvattaisit" tai opettaisit liikennesäänöjä.
Älkää siis olko noin mustavalkoisia, jos itse olette vuonna miekka ja kilpi kulkenut yksin kouluun niin nykyaikana tietyt asiat on hieman toisin.
Ai kamala. Hoitelin jo eskarissa itseni aamulla matkaan kun vanhemmat olivat töissä ja samoin toki sitten ekan, tokan jne luokat. Ja kotiin tullessa kämppä oli tyhjä kunnnes x tunnin päästä jompikumpi vanhemmista tuli töistä. (ja ai kamala, jäim pari vuotta vanhemman sisaruksen kanssa yöksi yksin 9 vuotiaana kun vanhemmat ajoivat 500 km päähän kuolevaa isovanhempaa moikkaamaan) Koskaan en tajunnut tuntea turvattomuuttaa, ei ollut hylätty olo tai pelottanut. Ja sama oli 80% kavereista. Näin sitä elettiin kahdeksankymmentä luvulla. Ja ihan tässä täysjärkisenä normiaikuisena heilutaan. Pitäs varmaan ruveta ryypäämään kun oli niin kovin turvaton lapsuus?
Mutta ilmeisesti nykyajan lapset on tehty hieman hötömmästä materiaalista?
pidetään monessa tapauksessa lakina, että ekaluokkalainen viedään ja haetaan koulusta tai ainakin kotona on iltapäivällä joku odottamassa lasta kotiin.
Kaksi vanhempaa töissä ja työajat joustamattomat - miten siihen yhtälöön voit viedä lasta kouluun kun koulu alkaa klo 9.00? Et mitenkään. Ja täällä puhutaan heitteillejätöstä, jos ekaluokkalainen on aamuisin yksin ja kulkee koulumatkan yksin.
Harvoin varmaankaan kyse ei olisi siitä, etteikö vanhemmat toivoisi asian olevan toisin. Mutta jos tilanteelle et mitään mahda, niin mitä sille sitten voi tehdä?
Ja ennen kuin kukaan urputtaa siitä että olen huono vanhempi ja tunnen syyllisyyttä oman lapseni yksinolosta, niin kyllä, toki se tuntuu pahalta kun ekaluokkalainen lähtee aamuisin itsekseen kouluun eikä kumpikaan vanhemmista pysty edes soittamaan hänelle. Itse olen opettajana ja klo 9 olen aina jo tuntia pitämässä, siitä ei todellakaan lähdetä soittamaan omalle lapselle. Mies on kirurgi ja leikkaukset alkaa aamuisin viimeistään klo 8 - siitä lähdetään vielä vähemmän soittelemaan lapselle. Lyhennetty työpäivä ei ole kummallekaan mahdollinen eikä isovanhemmat asu lähellä. Joten näillä mennään.
On aivan älytöntä ajatella, että toinen vanhemmista vaikka jäisi kotiin silloin kun lapsi on ekalla. Täysin eparealistinen kuvitelma, rahaakin on jostakin tultava. Ketään ihmistä et pysty palkkaamaan sinulle kotiin töihin aamuisin klo 8-9.
Joten eiköhän lopeteta puheet siitä, miten on pöyristyttävää kuinka 7v on yksin kulkemassa koulumatkoja tms. Elämä on tällaista.
Katso asiat mitkä on oikein on tärkeämpiä kuin raha. Jos miehesi on kirurgi niin elätte hyvin hänen palkallaan. Siitä vaan kotiäidiksi.
Sinun velvollisuus on järjestää asia niin että lapsi ei joudu olemaan yksin.
Käsi sydämellä, laittaisitko lapsesi kulkemaan Helsingin tai Turun keskustassa koulumatkat yksin? Ei ole kysymys siitä, että vanhemmat ylihyysäävät 7-vuotiasta, vaan enemmänkin siitä, että esimerkiksi ihmiset ovat tänä päivänä pelottavan välinpitämättömiä lapsia kohtaan liikenteessä. 7-vuotias ei osaa havainnoida liikennettä vielä aikuisen tavoin, tutkittu juttu, vasta 10-vuotiaana taidot riittävät. Ei auta vaikka kuinka "kasvattaisit" tai opettaisit liikennesäänöjä.
Älkää siis olko noin mustavalkoisia, jos itse olette vuonna miekka ja kilpi kulkenut yksin kouluun niin nykyaikana tietyt asiat on hieman toisin.
Käsi sydämellä, laittaisitko lapsesi kulkemaan Helsingin tai Turun keskustassa koulumatkat yksin? Ei ole kysymys siitä, että vanhemmat ylihyysäävät 7-vuotiasta, vaan enemmänkin siitä, että esimerkiksi ihmiset ovat tänä päivänä pelottavan välinpitämättömiä lapsia kohtaan liikenteessä. 7-vuotias ei osaa havainnoida liikennettä vielä aikuisen tavoin, tutkittu juttu, vasta 10-vuotiaana taidot riittävät. Ei auta vaikka kuinka "kasvattaisit" tai opettaisit liikennesäänöjä.
Älkää siis olko noin mustavalkoisia, jos itse olette vuonna miekka ja kilpi kulkenut yksin kouluun niin nykyaikana tietyt asiat on hieman toisin.
Jos on varaa asua Helsingin tai Turun keskustassa, on varaa asua myös keskustan ulkopuolella lähiössä ( ai niin, eihän se oo niin cool...). Lähiössä on halvempaa asua, siellä on lapsille usein turvallisemmat koulumatkat ja sieltä aivan varmasti pääsee julkisilla keskustaan. Meidän lähiössä ( Helsingissä) on mll:n vapaaehtoisia elokuussa suojatievahteina, muistuttamassa autoilijoita koulujen alkamisesta ja opastamassa lapsia turvalliseen tienylitykseen.
Ei ihme että nykyajan lapsista kasvaa avuttomia pullamössöjä jotka ei osaa tehdä mitään yksin! Kyllä 7-vuotias osaa kävellä kouluun ja takas, muuttakaa lähemmäs koulua jos on kauheet matkat! Tarvita ton ikäsenä mitään hoitajia. Nykyajan vanhemmat passaa lapsia liikaa. Opettakaa lapsille kunnolla liikennesäännöt, käytöstavat ja kannustakaa reippaiksi ja itsenäisiksi, kyllä täytyy pärjätä ja varmasti tälläiset lapset pärjäävät tulevaisuudessa paremmin kuin ne joita äiti haki autolla joka päivä koulusta! T. Kävelin joskus yksin eskariinkin, ja kävin 6-vuotiaana kaupassa äitille, ikinä hakenut kukaan koulusta tai vienyt ja hyvin menee
Mulla oli selkeät säännöt, tiesin mitä sain ja en saanut tehdä koulun jälkeen. Eli en esimerkiksi saanut kutsua kuin yhden kaverin kylään, enkä saanut lähteä kylille (keskustaan siis).
Samoin kävin jo alle kouluikäisenä yksin pyörällä kirjastossa, ja kaupassa tms. Ja olen aivan normaali ihminen.
Ihan ihmeellistä hyysäystä nykyään!
Käsi sydämellä, laittaisitko lapsesi kulkemaan Helsingin tai Turun keskustassa koulumatkat yksin? Ei ole kysymys siitä, että vanhemmat ylihyysäävät 7-vuotiasta, vaan enemmänkin siitä, että esimerkiksi ihmiset ovat tänä päivänä pelottavan välinpitämättömiä lapsia kohtaan liikenteessä. 7-vuotias ei osaa havainnoida liikennettä vielä aikuisen tavoin, tutkittu juttu, vasta 10-vuotiaana taidot riittävät. Ei auta vaikka kuinka "kasvattaisit" tai opettaisit liikennesäänöjä.
Älkää siis olko noin mustavalkoisia, jos itse olette vuonna miekka ja kilpi kulkenut yksin kouluun niin nykyaikana tietyt asiat on hieman toisin.
Kulkevat joka päivä noin 3 kilometrin matkan kouluun bussilla, kuten suurin osa luokkakavereistakin. Tämä tapahtuu Länsi-Lontoossa. Ja bussi on siis paikallisbussi, ei mikään koulubussi.
lapselle hoitajaa aamupäiviksi?
Luulisi että noinkin fiksut vanhemmat osaisivat järjestää lapselleen aamupäivähoidon/iltapäivähoidon.
Osaammehan me tyhmemmät ja vaatimattomammatkin :)
Kuinka moni teistä on kuskattu kouluun joka päivä kaksi ensimmäistä vuotta?
Minäkin kuljin kouluun ja koulusta yksin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. En muista, että ketään luokaltamme olisi tuotu kouluun parin ensimmäisen viikon jälkeen. .