Ikäneito-hevarit on kyllä säälittävyyden huippu! :D Junteinta mitä tiedän.
Kommentit (77)
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2012 klo 20:24"]
Kun täälläkin palstalla tuntuu olevan niin ahdasmielisiä mammoja, joita pelottaa pukeutua muuhun kuin marimekkoon, ettei vaan joku katso kieroon! Farkkujakaan ei voi käyttää, jollei oli mallimitoissa.
Eikä siinä ole mitään teinilookkia, jotkut on voinut alkaa pukeutua jo myöhemmällä iällä vasta niin kuin uskaltaa, harva meinaan teininä uskaltaa erottua massasta. Silloinkaan siis, kun ei nykyäänkään...
Muistan kyllä omat kouluajat, kun kaikkien piti olla pukeutuneita samaan, muuten kiusattiin...
[/quote]
Päinvastoin, kaikkienhan tulisi käyttää farkkuja/värillisiä kanfashousuja, näin yleisen mielipiteen mukaan.
Itse käytän nykyään enemmän hameita ja farkkujen käyttö on todella harvinaista. Hameeni ovat ihan arkisia, neutraalin värisiä ja kuviottomia polvipituisia hameita. Silti saa välillä kommenttia, että juhliinkos olet menossa kun sulla on hame. No en, ne vaan näyttää kivemmalta ja tasoittaa myös hyvin lanteille kertynyttä paria kiloa.
[/quote]
*kanfas=kangas
Kuulenko kateutta ap:n äänessä? Kenties menetit miehesi/ihastuksesi vanhemmalle naiselle, joka uskaltaa olla oma itsensä? Itse oon 37-vuotias ja musiikkimakuni on ollut koko aikuisiän raskaampaa. Viimeksi firman pikkujouluissa sain kuulla 30-vuotiaalta saman genren mieheltä, että on todella virkistävää että joku nainen on mun tyylinen; oma itsensä, eikä kiherrä joka asiaa aivottomasti kuten monet mainstreem-blondit, joilla ei aivoissa pyöri muuta kuin se, koska pääsee jälleen discoon juomaan trendipaukkuja. Mä juon kalijaa rokkibaareissa, kun käyn viihteellä ja nautin täysillä tästä elämästä.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:26"]
Kuulenko kateutta ap:n äänessä? Kenties menetit miehesi/ihastuksesi vanhemmalle naiselle, joka uskaltaa olla oma itsensä? Itse oon 37-vuotias ja musiikkimakuni on ollut koko aikuisiän raskaampaa. Viimeksi firman pikkujouluissa sain kuulla 30-vuotiaalta saman genren mieheltä, että on todella virkistävää että joku nainen on mun tyylinen; oma itsensä, eikä kiherrä joka asiaa aivottomasti kuten monet mainstreem-blondit, joilla ei aivoissa pyöri muuta kuin se, koska pääsee jälleen discoon juomaan trendipaukkuja. Mä juon kalijaa rokkibaareissa, kun käyn viihteellä ja nautin täysillä tästä elämästä.
[/quote]
Eivät omana itsenään oleminen ja ettei kiherrä aivottomasti liity mitenkään ihmisen pukeutumiseen.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:26"]
Kuulenko kateutta ap:n äänessä? Kenties menetit miehesi/ihastuksesi vanhemmalle naiselle, joka uskaltaa olla oma itsensä? Itse oon 37-vuotias ja musiikkimakuni on ollut koko aikuisiän raskaampaa. Viimeksi firman pikkujouluissa sain kuulla 30-vuotiaalta saman genren mieheltä, että on todella virkistävää että joku nainen on mun tyylinen; oma itsensä, eikä kiherrä joka asiaa aivottomasti kuten monet mainstreem-blondit, joilla ei aivoissa pyöri muuta kuin se, koska pääsee jälleen discoon juomaan trendipaukkuja. Mä juon kalijaa rokkibaareissa, kun käyn viihteellä ja nautin täysillä tästä elämästä.
[/quote]
Eivät omana itsenään oleminen ja ettei kiherrä aivottomasti liity mitenkään ihmisen pukeutumiseen.
[/quote]
Mun kokemuksen perusteella ne, jotka uskaltavat erottua joukosta ovat yleensä niitä, joilla liikkuu pään sisällä muutakin kuin pölyä.
Itse 36-mies ja soitan kahdessa harrastehevibändissä. Kaikki bändikakaverit ovat kuitenkin keskiluokkaisissa ammateissa. Väittäisin myös, että olemme lähes kaikki fyysisesti paremmassa kunnossa, kuin samanikäiset keskivertokansalaiset, siitäkin syystä, että tietyllä tavalla tähän hommaan liittyy se, että pyritään näyttämään hyvältä.
Pukeutumisesta sen verran, että onhan se yhä nahkasaappaat/tennarit, tiukat farkut ja nahkarotsi -osastoa. Kuitenkin kaikki kiinnittävät tähänkin tietyllä tavalla huomioita, että vaatteet olisivat mahdollisimman istuvia ja hyvännäköisiä. Teineiltä tuskin meistä kukaan näyttää.
tuohan nyt riippuu niin paljon siitä, mitä pukee & miten meikkaa!!! nelivitonen mustassa huulipunassa & mustassa kananperse-tukassa, niittipanta kaulassa olisi kieltämättä surkuhupaisa näky vaikken ole moiseen törmännytkään..
itse käytän mustia paitoja sinisten farkkujen ja punaisten maihareiden kanssa sekä juhlissa fiftarimekkoja, hillitysti eyelineriä, Kalevala-koruja, hiukset ovat polkkamittaiset ja platinablondit. muutama tatska ja nenänappi löytyy.
t. ikuinen rokkimimmi vm. 79
vielä säälittävämpiä ovat PISSIS-IKÄNEIDOT. valkaistut lantiofarkut, kimaltavia koruja, valkoiset tekonahkasaapikkaat.. sekä ruttuinen, ruskea naama johon vedetty reippaalla kädellä poskipunaa ja aurinkopuuteria ja kajalia ja huulikiiltoa ja... kurttuisessa riipputississä joku haalistunut ruusu.
Kaikille aikaihmisille se pukeutuminen tietyn tyylin mukaan, oli se nyt hevityyli tai Burberry tai mikä vain trendi tahansa, ei vain ole tärkeää.
On aika rajoittunut ja teinimäinen ajatus se, että ainoastaan pukeutumisellaan joukosta erottuvilla (ja taas voi kysyä: mistä joukosta, ovathan hevityylinkin pukeutujat keskenään samanlaisia) voisi olla mielenkiintoisia ajatuksia. Toki ne jotka pukeutuvat huomiotaherättävästi yleensä mielellään kertoilevat ajatuksiaan ääneen, koska heitä ei haittaa huomio tai he jopa nauttivat siitä.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2012 klo 20:51"]
Olenpa säälittävä 35v, pitkät mustat hiukset omaava nainen :)
kieltämättä vähän oudolta tuntuu. Ylipäänsäkin identiteetin hakeminen valeheimoidentiteetistä, jota tunnustetaan vaatteiden avulla (esim. hevarit, hitler-jugend ym.) on jotenkin niin itseään hakevien epävarmojen ihmisten juttu.
Tiedän itse oikein hyvin missä ja kuka olen. En hae itselleni heimoa tai kaipaa salaisia kädenpuristusrituaaleja kenenkään kanssa. Kuitenkin pukeudun (toisinaan, riippuu ihan päivästä ja fiiliksestä) tässä ketjussa halveksuttuun tyyliin. Miksi? Ehkäpä siksi että pidän siitä.
Niin, tuo tietynlaisiin vaatteisiin pukeutuminen on varmaankin jonkinlainen mielipiteenilmaus tai "statement" kuten englanniksi sanotaan. Aikuisella se voi olla sitä että haluaa näyttää olevansa massan tai keskiluokan ulko-, ylä-, tai alapuolella. Se voi olla myös viesti muille samankaltaisille otuksille, että tässä on sielunsisar tai -veli. Voihan tatuointikin toimia tuollaisena sosiaalisena merkkinä.
Halu pukeutua nuorisokulttuurin tai toisessa päässä vaikka uusimpien trendien mukaan voi myös olla merkki tarpeesta suojata itsensä vaatetuksella. Siinä pääsee ihminen vähän piiloutumaan, kun muiden huomio kiinnittyy vaatteisiin.
Hevit ja rokit on nykyään melkeimpä 30+ vuotiaiden juttu. Toki sitä vielä on nuorempiakin hevareita, mutta pääsääntöisesti nuoret taitaa olla jotain pissiksiä tai emo-porukkaa? Parikymppisestä eteenpäin sitten ehkä hipsteriä, yms. Jos käyt vaikka jonkun Heavy Metal bändin keikalla, niin ei siellä hirveästi enää parikymppisiä ole, vaan juurikin lähinnä 30-vuotiaita. Sitten on tietysti nämä nuorempien "hevi"jutut, kuten metalcore, yms. muut emo ja kyljystukkahässäkät, mutta kolmekymppiset ja vanhemmat taas eivät oikein pidä siitä meininkistä.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2012 klo 20:26"]
Tyylistäni en nimittäin luovu =)
[/quote]
Et ole nolo ja säälittävä. Mutta se joka kritisoi sinua siitä, on nolo ja säälittävä. Kamalaa, että vielä aikuisenakin niin moni ihminen käyttäytyy kun peruskouluikäinen ja vajoaa kiusaajaksi toisen ulkonäön perusteella. Hohhoi :( Elä ja anna elää.
Minä en näe hevarityyliä yhtään sen juntimpana kuin vaikkapa valtavirran muotibloggailua tai vaikkapa kirppistyyliä. Aika moni kuitenkin pukeutuu korostaakseen jotakin osaa persoonastaan tai kuuluakseen johonkin ryhmään, ja se on ihan luonnollista. Oman tyylin hakeminenkin on ihan ok, olipa minkä ikäinen tahansa. Minusta olisi tylsää, jos minulla olisi vaikkapa viisikymppisenä niin vakaa tyyli, ettei se kärsisi irrottelua. :-)
Vai missä määrin kypsempää on askarrella rakennekynsien, irtoripsien ja valtavirran merkkilaukkujen parissa kuin vaikkapa vuorata nahkatakkinsa niiteillä ja tunnustaa lempibändiään? Olipa mikä genre tahansa, niin kaikki me jossakin määrin rakennamme omaa tyyliämme.
P.S Meissä jokaisessa asuu pieni juntti. Just deal with it.
Mä on vanhempi ikäneitohevari, tosin rouva. Kyll mä välillä aattelen, että oon liian vanha hevimeininkeineni, mutta kun se on mun sisin. Miksi mun pitäis olla jotain muuta kuin olen, muuttua vain siksi, että ikää tulee. Vanhenen tottamooses, sille ei voi mitään, mutta ei se ajanhammas muuta muutosta tee.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2012 klo 20:24"]
Kun täälläkin palstalla tuntuu olevan niin ahdasmielisiä mammoja, joita pelottaa pukeutua muuhun kuin marimekkoon, ettei vaan joku katso kieroon! Farkkujakaan ei voi käyttää, jollei oli mallimitoissa.
Eikä siinä ole mitään teinilookkia, jotkut on voinut alkaa pukeutua jo myöhemmällä iällä vasta niin kuin uskaltaa, harva meinaan teininä uskaltaa erottua massasta. Silloinkaan siis, kun ei nykyäänkään...
Muistan kyllä omat kouluajat, kun kaikkien piti olla pukeutuneita samaan, muuten kiusattiin...
[/quote]
Päinvastoin, kaikkienhan tulisi käyttää farkkuja/värillisiä kanfashousuja, näin yleisen mielipiteen mukaan.
Itse käytän nykyään enemmän hameita ja farkkujen käyttö on todella harvinaista. Hameeni ovat ihan arkisia, neutraalin värisiä ja kuviottomia polvipituisia hameita. Silti saa välillä kommenttia, että juhliinkos olet menossa kun sulla on hame. No en, ne vaan näyttää kivemmalta ja tasoittaa myös hyvin lanteille kertynyttä paria kiloa.