Tytärpuoli kohta sairastuu tätä menoa
Tytärpuoli syö todella todella huonosti ja pelkään, että hän sairastuu. Jo parin kuukauden aikana tytöltä on pudonnut reilusti painoa ja hän näyttää ei-terveeltä. Ikää tytöllä on 8-vuotta ja hän ei syö käytännössä juuri ollenkaan lämmintä ruokaa. Ainoastaan syö valkoista leipää, jonka päällä on iso kerros margariinia. Joskus ehkä omenan. Lisäksi syö karkkia ja muuta makeaa.
Mies ei välitä syömisistä pätkääkään. Tai uskon lähinnä, että hän ei halua tehdä ruoasta kiistan aihetta, minkä ymmärrän. Tänään, kun tyttö valitteli nälkää, mies tarjosi sokerikeksiä. Yritin tarjota tytölle terveellisempää ruokaa, mutta eihän tyttö tietenkään halunnut, kun jo keksit ovat pöydällä..
Onko tällainen syöminen/syömättömyys normaalia? Ei kasviksia, ei lämmintä ruokaa, ei hedelmiä.. Onko niin, että jos lapsen antaa valita syömisensä itse, lapsi söisi pelkästään leipää ja karkkia?
Olen jutellut miehen kanssa aiheesta, mutta miestä selkeästi alkaa ärsyttämään asia. En koe olevani nipo valittaja, tyttö on aina syönyt yksipuolisesti & vähän ja en ole puuttunut asiaan. Kuitenkin nyt tytön terveydentilassa on tapahtunut muutos huonompaan ja tämä huolettaa. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä?
Kommentit (32)
Ihmeteltiin ja selviteltiin lopulta keskussairaalaa myöten. Oli jo todella huolestuttavan laihaksi laihtunut. Tyttö oli aiemmin ollut tukehtua kalan ruotoon ja hänelle jäi siitä pelko syödä. Ja ei hän sitä osannut itse kertoa ennen kuin psykologin avustuksella. Siitä saatiin vyyhtiä purkaantumaan ja nyt vuosi myöhemmi tyttö syö hyvin, jopa kalaa.
normaalin suosituksen mukaan
aamupala
lounas
välipala
päivällinen
iltapalaihan normaalit annokset
lisäksi sitten herkut yms. normaalipainoisia olivat
poika syö kunnolla, vähän maistaa jos sitäkään. Herkkkuruokia saattaa mennä puoli annosta.Naksut ja karkit kyllä maistuisi. KOtiruokaa on tarjolla, mutta mitäs lastensuojeluilmoituksella on tekemistä asian kanssa - kun toinen ei vaan syö.
Miksi vastasit? SInulla ei siis ole kokemusta ongelmasta.
Meillä syövät myös aivan normaalisti ja kaikkea.
Laihtuminen on huolestuttavaa ja se pitäisi tutkia ( esim. diabetes) pitää sulkea pois
Ravintoterapeutille mars, sitä kauttaa varmaan saatte parhaat ohjeet
vatsakipuja! ei ehkä ruokakaan maistu.
Hoitaisin ummetuksen kuntoon ja lakkaisin ostamasta valkoista leipää, keksejä ym. Ottakaa tyttö mukaan ruoan laittoon vaikka pilkkomaan salaattia. Tehkää yhteisestä ruokailusta päivän mukava yhteinen hetki!
lapsi on jo koululainen, äiti ilmeisesti asuu lähistöllä? Millaiset välit teillä on? Onko lapsella siis sama kaveripiiri ja mahdolliset harrastukset viikosta toiseen? Vuoroviikkoelämä on yleensä tosi stressaavaa, mutta ehkä sillai vielä menee, että mahdollisimman paljon kodin ulkopuolisia juttuja pysyy samana. Ja jos vanhemmat ovat yhtä paljon hoitaneet.
Tosin kyllä nyt minäkin sanoisin miehelle, että joku tekee kohta ls-ilmon asiasta, ihan oikeasti. Tulin oikein vihaiseksi kirjoituksesi luettuani. Miten joku voi olla noin välinpitämätön ja mukavuudenhaluinen? Ekaksi koetatte muuttaa ruokavaliota radikaalisti, mutta tietty nyt jostain kasviksista kannattaa ensin valita sellaista, mitä lapsi ehkä jotenkin sietää ym. "lempeää". Ja ehdottomasti selvitätte mitä syö äidillään ja sinnekin vaikka tarvittaessa ls-ilmouhkausta (kyllä koulun th:kin huomaa, jos lapsi laihtuu). Lapsi ei ole vielä itse vastuussa syömisistään.
Juttelin tytön kanssa tänään ruokavaliosta ja siitä mitä on terveellinen ruoka. Kyselin tarkemmin lempparijuttuja, siis sellaisia terveellisempiä ruokia mitä voisi syödä.
Tyttö ei ole syönyt tänään vielä mitään (!), tarjosin mustikkapirtelöä, hedelmiä, leipää. Ei syö mitään. Ei tietenkään syö aamupalaa, sillä sekä mummo, että isä ovat ostaneet karkkikalenterit ja sellaisen karkkimäärän kanssa pieni maha on täysi. Puhuttiin myös maha kivusta ja tyttö sanoi, että maha on joka päivä (!!!!!!!) pikkasen kipeä.
Äh, turhauttavaa. Miehen kanssa tästä juttelin vielä eilen illalla ja tuntuu, että alkoi tajuamaan tilannetta ja huolestui. Juuri katselevat yhdessä ravintoympyrän kuvia, jes!
Lapsen äitiin Ihan ok välit ja asiasta jutellaan joulun jälkeen.
Annan sitä mikä kelpaa, mutta se on ruokaa. Ostakaa nyt ihmeessä lapselle vitamiinipillereitä. Sekin jo auttaa ja ruuaksi sitä mitä kelpaa, mutta ei keksejä. Meidän toinen poika syö taas hyvin. Vien tämän ronkelin ennen kilpailuja hampurilaiselle ja poika pärjää aina tosi hyvin kilpailuissa.
Annan sitä mikä kelpaa, mutta se on ruokaa. Ostakaa nyt ihmeessä lapselle vitamiinipillereitä. Sekin jo auttaa ja ruuaksi sitä mitä kelpaa, mutta ei keksejä. Meidän toinen poika syö taas hyvin. Vien tämän ronkelin ennen kilpailuja hampurilaiselle ja poika pärjää aina tosi hyvin kilpailuissa.
Vitamiineja syö. Aikuisten bmi asteikolla tyttö on 14, lasten bmi asteikolla hiukan alle 18, mikä normaali.
Kaikki herkut ja karkkikalenterit yms. pois, ei muu auta, jos kerran muuta ei vatsaan mahdu. Ehkä tyttö on masentunut tms. sillä lapset usein oireilevat syömisen ja nukkumisen kautta, lapsen psyykkinen hyvinvointi ilmenee perustoimintojen tasolla - lapsella on hakaluuksia syömisen ja nukkumisen kanssa. Tytöllä on aika haastava tilanne kahden kodin lapsena, joten voi oireilla sitä.
Esim. olla ostamatta sokerikeksejä ja valkoista leipää. Tottakai kaikki haluaisivat mieluummin napostella kuin istua alas ja syödä oikeaa ruokaa.
Mielestäni on kullan arvoista opettaa lapset nauttimaan ruoasta ja sen tekemisestä ja syömisestä. Laittakaa kotiruokaa, pidä ruoka-ajoista kiinni ja ota lapsi (ja mies) mukaan kuorimaan, pesemään, paloittelemaan, raastamaan, paistamaan jne. Meillä jo 2-v lapset on osallistuneet ruoan tekoon silloin tällöin. 2v murskaa pippurit morttelissa, raastaa porkkanaa, vahtii pannua, sekoittaa pastaa, napostelee leikkuulaudalta, kattaa pöydän. En ole mikään ihannemamma, ja kyllä meilläkin syödään silloin tällöin sipsejä tai pitsaa, mutta yleensä normiruokaa, ja se tehdään itse. Mies on laiskempi, se mieluummin avaa raejuustopurkin lapsen nokan eteen kuin vaivautuu laittamaan ruokaa. Mut mä olen nipo enkä halua syömisvammasia lapsia. Kaikki on hyvää ja nautittavaa.
Vaikeaahan se on, jos lapsi 8v ei ole moiseen tottunut. Pikkuhiljaa ja ei pakottaen, ilon kautta.
Mä olen jopa lanseerannut elokuvailloille naposteluporkkanat ja kukkakaalit ja kurkut, ettei sipsi tai rusina ole ainoa mitä voi napostella.
Pikkuleivät on kans hyvä innostava juttu. Latoo pöytään voikkaritarvikkeita ja tehdään tarjottimellinen puolen ruispalan kokoisia leipiä, jotka päällystetään ja koristellaan eritavoin. Pikkelssiä, kalkkunaa, juustoa, kurkkuveneitä, kurkkupalmuja, tomaattisilmiä, kinkkupurjeita jnejne.