Lue keskustelun säännöt.
Psykiatri: Ylöjärven tragedian kertomista lapselle harkittava tarkkaan
23.12.2012 |
Lastenpsykiatri Janna Rantala varoittaa Ylöjärvellä kuolleena löytyneen pojan kohtalosta järkyttyneitä vanhempia pelottelemasta omia lapsiaan tapahtumalla.
"Aika monella huolestuneella vanhemmalla saattaa tulla mieleen varoittaa lastaan, että enkö minä ole sanonut siitä lumipenkassa leikkimisestä. On hirveätä, että kyseessä on ollut leikki, mutta missään nimessä tapahtumaa ei pidä käyttää pelottelun esimerkkinä", lastenpsykiatrian erikoislääkärinä Eemelin perheklinikassa työskentelevä Rantala sanoo.
Ylöjärvellä torstaina kadonnut poika löytyi sunnuntaina aamupäivällä kuolleena. Kahdeksanvuotias poika löydettiin romahtaneesta lumiluolasta kotikatunsa läheisyydestä.
Löytöpaikka havaittiin, kun poliisin tilaamalla kaivurilla käytiin läpi Metsäkylän lumipenkkoja.
Pojan kohtalo on ollut tiiviisti uutisissa läpi viikonlopun.
Rantalan mielestä vanhempien kannattaa pohtia tarkkaan, tietääkö oma lapsi tapahtumasta, ennen kuin tälle puhuu asiasta. Liian pienille lapsille ei asiasta kannata Rantalan mukaan välttämättä kertoa lainkaan.
"Jos lapsi ei tiedä asiasta mitään, ei kannata puhua mitään. Jos asiasta on puhuttu kotona, silloin kannattaa kysyä lapselta, muistatko tällaista tapahtumaa ja oletko ajatellut sitä. Jos lapsi vastaa, ettei ole ajatellut asiaa, silloin siitä ei kannata puhua."
Mikäli asia selvästi pyörii lapsen mielessä, silloin siitä kannattaa kertoa suoraan.
"Jos lapsi kysyy, sitten kannattaa kertoa, että kyseessä on ollut onnettomuus."
Tapauksesta mahdollisesti ahdistuneita lapsiaan lohduttamaan pyrkiville vanhemmille Rantalalla on yksinkertainen neuvo.
"Yleensä ahdistunutta lasta rauhoittaa parhaiten halaaminen tai aikuisen syli. Voi kysyä, mikä siinä ahdistaa tai pelottaa ja osoittaa, ettei meillä ole tässä mitään hätää."
http://www.hs.fi/kotimaa/Psykiatri+Yl%C3%B6j%C3%A4rven+tragedian+kertom…
Kommentit (29)
Pienemmät ovat aina vanhempien valvovan silmän alla, toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsille tarvitse väkisin kertoa kaikenmaailman huonoja uutisia. Ei tuntemattoman pojan kuolemaa, kouluampumisista rapakon takana, pudonneista lentokoneista, kadonneista vanhuksista...
Lapselle pitää kertoa uutisia, jotka tulevat lapsen lähelle. Sukulaispojan tai kaverin kuolema, vaaratilanteesta omassa koulussa, isää kohdanneesta autokolarista, mummun sairaudesta...
poikani 8 v ja naapurin vesseli 7 v otti askartelualustaksi sanomalehden
8 v: hei kato tässäkin on siitä kouluampumisesta
7 v : joo
kysyin oliko pojat siitä aiemmin kuulleet. molemmat oli vaikka ainakaan meidän pojalle ei ollut kerrottu erikseen eikä katso uutisia. Uskoisin että tältä jutulta on lastenkin aika vaikea välttyä.
kaikista vaaroista
asuimme maalla joten lääniä oli, tehtiin lumilinnoja, ja todella vanhemmat olivat tarkkoja, ettei KOSKAAN saanutt ehdä muit kuin avonaisia linnoja lumesta, eli ei kattoa. ei koskaan tunneleita tms
kertoivat, että sinne voi kuolla jos romahtaa katto !!!
äitini veli oli nuorena jäänyt romahtaneen lumiluolan alle, mutta onneksi väkeä oli paikalla ja apu siis tuli riittävän nopeaan.
eli olen täysin samma mieltä, mieluiten peloteltu lapsi elossa, kuin...
suosittelen vanhemmille puhukaa ja kieltäkää tunneledein teko
voi sitä lumesta iloita muutoinkin.
noita lähelt'piti tilanteita on varmasti monella muullakin aikuisella muistona
Meidän 10v sattui kulkemaan ohi, kun katottiin telkasta uutisia alkuillasta ja kuuli, että poika on löytynyt kuolleena. Kysyi sitten, että mitä sille oli käynyt. Kerroin sen enempiä miettimättä, että oli mennyt sellaiseen lumiluolaan ja sen katto oli romahtanut niskaan. Sanoin vielä, että varsinkin nyt, kun ei ole ollut yhtään suojasäitä, eikä lumi ole päässyt missään vaiheessa kovettumaan kunnolla, noi lumitunnelit ja luolat on erityisen vaarallisia.
Tyttö sanoi, että aha ja ilmoitti, ettei hän semmosiin edes halua mennä. Ja lähti jatkamaan touhujansa.
Saiko se trauman?
Lapset 5 ja 7. Yksi lapsi oli kuollut. Ei me muutenkaan mentäs, oli vastaus ja leikit jatkui. Ei traumaa, mutta yksi äidin varoitus muistettavaksi lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuolemasta kuuluu puhua!
Lapsia kuolee sairauksiin, tauteihin ja onnettomuuksiin tässäKIN maassa satoja ja satoja vuosittain.
Mikä ihmeen neuvo tuokin on?
Meillä kun lapsi kuoli niin kuolemasta tuli luonnollinen asia puhua. Joku väitti lapselleni kohta ettei enää saa surra. Joku toinen lapsi ihmetteli kun lapsi kuolee.
Kerroin lapselleni jo kun Arttu eksyi että jossain on lapsi kadonnut ja mietittiin että varmaan on kuollut.
Se on surullista mutta elämä ei ole helppoa, ei sen kuulu olla sitä ettei lapsia kuole.
Kuolemakin kuuluu elämään ja terapeutti saisi miettiä vähän lisää sitä että se on luonnollista ja sitä ei muuksi tabun liekittäminen muuta.
Puhuminen nimenomaan on hyvä ja niin kuuluu tehdä. Viedä kynttilä vaikka sinne kuin odotella ja ihmetellä "ajatteleeko lapsi mitä ajatuksia" koska lapsi voi myös kieltää ettei ajattele sellaisia ja jää niiden kanssa yksin.
Kyllä vaarasta pitää puhua. Sopia vaikka sääntöjä että kerrotte kun menette lumikasaan ja sinne ei yksin mennä, apua haetaan heti jos tarvitsee.
Siitä kuinka vaarallisia lumiluolat ja tunnelit on. Olivat kavereiden kanssa tehneet lumilinnan, jossa oli tunneli. Pelottelin tosissani, että sinne kuolee, jos ei kaverit saa heti kaivettua ja milläs kaivat tarpeeksi nopeasti, jos ei edes lapioita ole mukana. Pelottelin siitäkin, että millaiset traumat siitä tulee jos kaveri jää alle ja ei saa kaivettua sitä esille ja kuolee sinne.
Toivottavasti ei saanut traumoja, kun vielä tänään kerroin, että yksi poika on kuoli jäätyään romahtaneen linnan alle.
Toisaalta parempi sekin, kun että tekee tyhmyyksiä kavereiden kanssa tietämättä/välittämättä vaaroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta kyllähän liikenteessäkin kuolee ja jos putoo puusta/keinusta niin taas voi kuolla. Ajatelkaa nyt, niin on käynyt ja voi käydä.
Nyt Arttu on kuollut lumihankeen mutta olkaa siitä nyt sitten hiljaa koska se ilmeisesti traumatisoi muttei se että suojatien yli ei saa juosta koska kuun alussa yksi poika niin teki ja kuoli.
Minua oksettaa tälläinen. Kyllä saa ja pitää varoittaa: lumeen voi jäädä jos se tulee niskaan, katoltakin voi keväällä pudota niskaan ja sellaiseen on jopa ihmisiä hautautunut.
Voi pudota jäihin, kuolla kylmyyteen.
Kuolema on normaali asia, valitettavaa ja kurjaa. Artulla oli kuulemma paljon kavereita ja nyt heitä kaikkia kai traumatisoi lumi?
Minunkin 7v poikani jäi kaverin kanssa viime marraskuussa leikkimään bussipysäkin läheisyyteen purolle. Lopputulos oli se, että poika putosi puroon ja kaverit lähtivät karkuun. Poika pääsi onneksi itse ylös ja meni läheiseen taloon hakemaan apua. Oli täysin märkä ja oli todella kylmä talvituuli. Onneksi talossa oltiin kotona, ja rouva soitti minulle töihin. Hän sanoi, että odottavat heillä vielä siskoa bussilta, ja sitten hän vie lapset kotiin.
Kun tulin kotiin ja totesin, miten lapsi oli siinä kylmyydessä ollut läpimärkä, olin aika järkyttynyt. Asia selvitettiin toisen perheen kanssa. Tosin toinen poika ei ollut kertonut totuutta omalta osaltaan, sekin paljastui.