Kälyn vauva ja suvun ihastelu vaivaa

minulla on nyt sellainen tilanne, että kälylläni on kolmikuinen vauva ja olemme viettämässä sukujoulua. Olen itse raskaana, meillä on yksi lapsi, kolmivuotias, ennestään. Raskauteni näkyy jo, mutta ketään ei tunnu se kiinnostavan. Kaikki suvussa vouhottavat vaan kälyn vauvasta. Se on niin ihana, katsokaa se hymyilee, saanko ottaa syliin, blaablaablaa. Minun kolmivuotiaani ei siinä hötäkässä saa tarpeeksi huomiota eikä ketään tosiaan kiinnosta että olen raskaana. Mutta annas olla kun käly odotti: kaikki hössöttivät innoissaan ja veikkasivat sukupuolta ja kohtelivat kälyä kuin prinsessaa. Käly yritti bondata minun kanssa raskaudessa kun oltiin hetki samaan aikaan (idiootti mieheni meni möläyttämään sille että olen raskaana), mutta minä pidin etäisyyttä. En jaksanut sitä ihme hehkutusta ja vouhotusta ja oikein hemmetin supersäteilevää kälyä. Okei, lapsi on saatu alulle rankkojen hoitojen jälkeen, okei, käly on saanut keskenmenoja, mutta silti. Miksi hänen raskautensa ja vauvansa ovat tärkeitä ja minun ei? Minä sentään tulin luomuna raskaaksi ja helposti.



Olen alkanut inhoamaan kälyä enkä välitä vauvastakaan erityisesti. Haluaisin vaan olla kuin heitä ei olisi. Jotenkin se hehkutus ja palvonta satuttaa minua ihan hirveästi ja olen itkenytkin tätä asiaa. Suunnittelen, että valehtelisin olevani jouluna sairaana. :(