Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suonikohjuista ja muista kinttuvaivoista...

04.12.2005 |

Esikoista vartoessa tuli vasempaan sääreen " mukavat" suonikohjut, yksi isompi oikeastaan ja parit muhkurat " sinne" eikä ne silloin sen enempiä vaivanneet. Katosivatkin enimmäkseen synnytyksen jälkeen.



Sen jälkeen ovat tuntuneet palaavan vuoren varmasti kuin vuorovesi heti kun r-testi näyttää plussaa... :/ (Pari keskenmenoa takana) Nyt pikkukakkosta odotellaan viikolla 16+4 ja sääreen on uhkaavalla tahdilla alkanyt ilömaantua mokomia lisää ja se alkuperäinen jatkaa näköjään kiipeilyään kohti reittä :O Ihan niinkuin se ei muka riittäisi, ettei kohta kehtaa sääriään vilautella on ne alkaneet tulla kipeiksikin... :/ Tukisukkahousut on käytössä ja lääkinnälliset tukisukat tilauksessa, joten siltä osin homma hanskassa... Kai... Mutta en voi sille mitään, että huolestuttaa. Suonikohjujen seuraksi mulle on ilmaantunut myös katkenneita verisuonia, lähinnä niihin kohtiin, missä kohjujakin on ja nilkkaan yksi kunnon rypäs. (" hämähäkkiluomi" ??) Joku hienompikin nimikin niillä oli mutta enpäs muista mikä...



Lähinnä haluaisin kuulla kokemuksia millaisia kipuja suonikohjut on aiheuttaneet muille. Mulla lähinnä " pistää" tai tavallaan kirvelee polven kohdalta ja sen yläpuolella, jossa uusi suonikohjun jatke kiipeilee ylöspäin. Joskus tuntuu, että koko jalka on ihan jäykkä. Maatessa ja jalat kohotettuina helpottaa, mutta sen jälkeen, kun nousee tuntuu monesti " veri paenneen" jaloista ja tavallaan hiukan puutuneen tuntuiset. Saattaa tosin liittyä siihenkin, että mulla verenpaineet on taas ihan mitä sattuu ja siis alaspäin heittää. Viimeksi neuvolassa oli muistaakseni 97/63.



Tietääkö kukaan, voiko suonikohjut olla vaarallisia? Tai mistä tietää, onko kipu/puutuminen/pistely nyt sitten jostain syvemmästä veritulpasta johtuvaa...? Olen tällä hetkellä myös kardiologin hoidossa sydämen lisääntyneiden rytmihäiriöiden takia ja senkin vuoksi huolestuttaa... Jotkut rytmihäiriöt kun voivat jo sinällään lisätä veritulppariskiä, ja mun lääkäri ottaa ekg-seuranta käppyröihin kantaa vasta parin viikon päästä... Kirottu its.päivä kun osui just tiistaille.... >:(

Ja tietty, kun sydän oireilee päivittäin jossain määrin mä kehittelen hyvin äkkiä myös itelleni keuhkoveritulppaan viittaavia oireiyhtymiä jne... On tää nyt vaikeeta. Miksi sitä ei vois vaan nauttia tästäkin raskaudesta niinkuin esikoista odottaessa... :/ Kun km-pelosta pääsi, heti piti " keksiä" jotain muuta tilalle..

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla