Haaveissa toinen lapsi..

Lisää kokemuksia kaivattaisiin :)

Meillä lasten ikäero on hieman alle kaksi vuotta. Odotusaikanakin huolestutti ja välillä suretti, kumpi lapsi jää paitsioon. En kai rupeaisi syrjimään rakasta esikoistani? Kävi kovin sääliksi, vaikka tarkoituksena oli tehdä hänelle kaveri. Entä jos en välittäisikään vauvasta? Sekin olisi kauheaa.



Vauva oli kuitenkin syntyessään heti rakas ja esikoinen tullessaan katsomaan oli niin ihana, tietenkin yhtäkkiä yllättävän iso. Esikoinen tykkäsi heti vauvasta, vaikka olin varautunut mustasukkaisuuteen. Vauva ei ole saanut sellaista jakamatonta huomiota kuin esikoinen aikoinaan, vaan oppii kaikennäköistä siinä sivussa, mutta toisaalta esikoisella ei ollut sellaista jatkuvaa viihdyttäjää kuin vauvalla. Vauva seuraa sisaruksensa puuhia naama leveässä hymyssä koko ajan, ja molemmat nauraa räkättävät yhdessä toistensa jutuille. Molempia rakastan ilman muuta yhtä paljon, ja on ihanaa katsella heitä yhdessä.

tuntemuksia? Tai ajatellut näin ennen toista?



-ap

äidinrakkautta ei mitata jako- vaan kertolaskulla :-) t. Neljän äiti

äidinrakkautta ei mitata jako- vaan kertolaskulla :-) t. Neljän äiti

En tosiaan tiedä, kun on vasta yksi ja se niin rakas. Tuntuu vaan hullulta että voisin rakastaa toista niin paljon. Pelottaa.

Ei se olekkaan sama asia, vaan jotain paljon parempaa. Nyt tiedät jo mitä tuleman pitää ja voit nauttia joka hetkestä ihan eritavalla. Turhaan siis pelkäät. Itselläni esikoinen oli kauan toivottu ja niin suuresti rakastettu että en tiennyt mitään ikinä niin paljon voivani rakastaa, mutta niin vain sitä rakkautta riittää kuopuksellekin. Bonuksena tulee mahdollisuus seurata näiden lasten välille syntyvää suhdetta joka tulee kestämään eliniän. Jos rakastat ensimmäistä lastasi, rakastat kyllä toistakin, turha tuollaista on pelätä

Ei se olekkaan sama asia, vaan jotain paljon parempaa. Nyt tiedät jo mitä tuleman pitää ja voit nauttia joka hetkestä ihan eritavalla. Turhaan siis pelkäät. Itselläni esikoinen oli kauan toivottu ja niin suuresti rakastettu että en tiennyt mitään ikinä niin paljon voivani rakastaa, mutta niin vain sitä rakkautta riittää kuopuksellekin. Bonuksena tulee mahdollisuus seurata näiden lasten välille syntyvää suhdetta joka tulee kestämään eliniän. Jos rakastat ensimmäistä lastasi, rakastat kyllä toistakin, turha tuollaista on pelätä

Tuli jotenkin tosi hyvä mieli. Haluaisin että lapsellani olisi sisarus tai kaksi.. :) Onhan itsellänikin enkä halua hänen jäävän siitä paitsi!

-ap

esikoinen tuntuu jo niin isolta että se jää vääjäämättä syrjään, sitä kohtaan saattaa jopa tuntea kielteisiäkin tunteita, varsinkin jos esikoinen on mustasukkainen kuopusvauvalle ja yrittää sitä motata tai muksia tai käy istumaan vauvan mahan päälle (joka on oikeasti vaarallista).

mutta se kaikki johtuu ihan vaan biologiasta, niin ne eläinemotkin käyttäytyy ja kunhan aikaa kuluu, niin kaikki asettautuu taas uomiinsa ja elämä on ihanaa x lapsen kanssa.

Kun hän välillä laittaa käden tai korvan mun massulle ja puhuu vauvalle, oottelee kovasti sisarusta jo

Kun hän välillä laittaa käden tai korvan mun massulle ja puhuu vauvalle, oottelee kovasti sisarusta jo

Ollaan miehen kanssa puhuttu josko uuden vuoden jälkeen yritettäisiin laittaa toinen alulle :)

-ap