Mille alalle kannattaa lähteä opiskelemaan vanhana? Töitäkin pitäisi saada.
Olen 40-vuotias, kolmen lapsen kotiäiti, joka olen opiskellut aikanani alalle, jolta en saa enää töitä, ainakaan vakituista. Olen ylioppilas ja sen jälkeen olen suorittanut humanistisen alan yliopistotutkinnon. Alallani ei ole juuri töitä, paitsi kesäisin kesätöitä. Olen ollut työelämässä ennen lasten saamista n. 8 vuotta, omalla alalla tavallaan, mutta jäin työttömäksi juuri ennen viimeisintä äitiyslomaani, ja nyt nuorin lapsi on täyttämässä 3v, hoitovapaa päättyy. Omalle alalla ei ole paluuta, mutta mikä olisi ala, jolle kannattaisi tässä iässä vielä lähteä opiskelemaan ja jolta saisi melko varmasti töitä? Mulla on ihan ok ylioppilastodistus ja yliopistotutkinnon koin melko lailla helpoksi suorittaa, mutta en halua enää lähteä opiskelemaan sellaista uutta alaa, jolta ei työllisty. Vinkkejä?
Kommentit (87)
Monessa hommassa on aika sama mitä olet opiskellut. Oppisit asiat siinä missä tradenomikin. Ja koska silla pn korkeakoulututkinto, voit päästä etenemäänkin, jos vain osoittaudut hyväksi tyypiksi.
tai vastaavana. Eihän tuo ole kuin vuoden tai puolitoistavuotta pidempi tutkinto kuin lähihoitajalla, mutta opiskelija-aines on ihan toisenlaista.
Kyllä ihmettelen, jos akateeminen haluaa varta vasten lähihoitajaksi. Tuntuu, ettei ole mitään käsitystä tuon työn sisällöstä.
Voithan sinä myös hakea suoraan koulunkäyntiavustajaksi tai henkilökohtaiseksi avustajaksi, jos mielit hoitoalalle.
ei kirjanpitäjän tarvi olla matemaattinen
mulla lyhyt matikka kutonen,
oikein hyvä pääministeri! :)
todella kehnopalkkainen työ, joka on useimmiten vuorotyötä, niin ryhdy toki lähihoitajaksi.
Ihmisläheisyys tarkoittaa työssä sitä, että olet läheisesti tekemisissä eritteiden ja niiden siivoamisen kanssa, nostelet ja viet vessaan itseäsi isompia ihmisiä. Potilaat kaipaavat sinua juttuseuraksi jos ymmärtävät tästä maailmasta jotain, mutta sinä et ehdi jutella, koska työtahti on niin kova.
Kotihoidossa tulee vastaan niin monenlaisia ihmisiä koteineen, ettet uskokaan. Laitoksissa taas on todella huonokuntoisia potilaita.
Ihan oikeasti tulet hulluksi opiskelukavereidesi kanssa. Työ on arvokasta, mutta opiskeluporukka ja kollegat on laidasta laitaan. Tyypillisesti lähärikoulutukseen tungetaan nykyään kaikki rattailta tipahtaneet. Se ei ole sinun paikkasi!
Sosiaalityö on hyvä idea. Ota siitä selvää. Lisäksi pystyt opiskelemaan sitä nopeasti ja töitä on loistavasti! Muistaakseni taannoin esimerkiksi jossain Itä-Helsingin sossussa oli 1 vai 2 pätevää sosiaalityöntekijää ja muut vakanssit epäpätevillä määräaikaisilla. Ei vaan ole hakijoita. Töitä on muuallakin Suomessa hyvin. Palkka on tietääkseni 2800-2900 lähtö isommissa kaupungeissa. Siihen sitten lisävastuut, esimiestehtävät ja määrävuotiskorotukset ajanmittaan. Töitä riittää. Voit olla sairaalassa, päihdeongelmaisten parissa, vanhusten, lasten tai missä vaan. Raskasta henkisesti, mutta varmaan myös antoisaa!
Olet ilmeisesti älykäs ihminen ja sinusta on muuhunkin kuin surkeasti palkattuun, fyysisesti raskaaseen työhön, jossa et voi toteuttaa mitään akateemisia kykyjäsi etkä voi edetä ja jossa pitäisi vielä jaksaa eläkeikään.
Tradenomi EI ainakaan! Minulla on ko. koulutus ja tradenomeista on ylitarjontaa ja tulee olemaan tulevaisuudessa todella paljon kysyntään nähden. Moni tradenomi työskentelee esim. kaupan kassalla, siivoojana jne. kun parempaakaan ei löydy.
Olet ilmeisesti älykäs ihminen ja sinusta on muuhunkin kuin surkeasti palkattuun, fyysisesti raskaaseen työhön, jossa et voi toteuttaa mitään akateemisia kykyjäsi etkä voi edetä ja jossa pitäisi vielä jaksaa eläkeikään.
Oletko itse lähihoitaja?
Joku kysyi, miksi ajattelin lähihoitajan ammattia. No, tässä iässä haluan opiskella ennen kaikkea sellaisen ammatin, jossa on varma työpaikka tiedossa. Se on aivan ykkösasia, sillä olen jo työtön FM. En halua opiskella turhaan. Sosiaalityö olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta hoitoalalla taitaa olla parempi työtilanne vielä? ap
Olen tehnyt neljä vuotta töitä opettajana ja tässä on paljon hyviä puolia.
Nuorten kanssa osaa toimia kun on kokemusta omista lapsista.
Palkka on parempi kuin hoitoalalla eikä ollenkaan niin raskasta fyysisesti. Henkisesti toki, mutta sitä se on hoitoalallakin.
Työpaikka varma ja palkka hyvä. Mut ei, lähihoitajaksi on pakko päästä...
Hoitoala vaatii kutsumustyötä tekeviltäkin todella paljon. Työ on raskasta ja paskaista, kirjaimellisesti ja työssä jaksaminen on monelle vaikeaa.
Jos olet tottunut älyllisesti vaativaan työhön, on todellinen sopeutuminen huonopalkkaiseen vuorotyöhön, jossa vaihdat aikuisille ihmisille vaippoja, nostelet heitä ja kuuntelet haukkuja potilailta ja heidän omaisiltaan.
lähihoitaja ei kyllä voi työskennellä diabeteshoitajana,sori vaan--siihen ei lähihoitajan opinnot riitä :))
Olet ilmeisesti älykäs ihminen ja sinusta on muuhunkin kuin surkeasti palkattuun, fyysisesti raskaaseen työhön, jossa et voi toteuttaa mitään akateemisia kykyjäsi etkä voi edetä ja jossa pitäisi vielä jaksaa eläkeikään.
Oletko itse lähihoitaja?
Esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen on tosi hankala päästä ja koulu kestää sen 5 vuotta. 45-vuotiaan opettajan on jo vaikea työllistyä ilman alan työkokemusta.
Lähärinä saa töitä, mutta työ voi ajaa uuvuksiin. Mites jos kokeilisit vaikka henkilökohtaisena avustajana? Vähän samantyylistä kuin lähärin hommat, mutta ei vaadi koulutusta. Töitä on.
Voi suuntautua vaikka hammashoitajaksi, mikä on vähemmän raskasta.
Se vaatii paloa ja innostusta, että sillä alalla enää uusi pärjää. Ehdottomasti ei. Tunnen monia alalta, jotka ovat lähteneet uudelleenkouluttautumaan huononevien työmarkkinoiden takia.
Minäkin sanoisin, että noilla tiedoilla sosiaalityö. Alalla on täystyöllisyys ja vaikea nähdä sinua lähihoitajana. Tyttäreni luokkakaverin äiti lähti juuri opiskelemaan ko. alaa. Kyseinen nainen on ajelehtija, työtön pummi, joka lainailee naapureilta tupakkarahoja ja jättää pienen lapsensa yksin baarireissujen ajaksi. Eikä ole ainoa tuon tyyppinen ihminen, josta tuleekin lähihoitaja. En jaksa oikein uskoa, että kyseinen koulu tai ala sopisi ahkeralle ja fiksulle ihmiselle.
Joku ihmetteli, miksi lähihoitajan työ kiinnostaa, vaikken tiedä siitä mitään. No, työllistyminen kiinnostaa. Se on minulle tärkein kriteeri tulevaan työhön. Tokihan olisin kiinnostunut enemmän esimerkiksi psykologiasta, viestinnästä tai jopa omasta alastani, mutta kun ne alat eivät työllistä yhtä hyvin. Mihinkään matemaattiseen ammattiin en halua, enkä numeroita pyörittämään. Kaipaan ihmisten pariin, mutta jollakin tapaa haastavaa työ saisi toki olla, mutta vieläkin enemmän painaa se, että töitä on varmasti. ap