Lue keskustelun säännöt.
Minä en vain jaksa opiskella. Olen yrittänyt mutta en vain jaksa. Tämä masentaa. Miten te ihmiset jaksatte? Mitä minun pitäis tehdä?
05.04.2026 |
Olen hyvä tekemään käytännössä tai siis ahkera. Teen mielelläni paljon ja sellaista joka ei vaadi pikkutarkkaa tekemistä. Pikkutarkka tekeminen on aika ahdistavaa, minulla ei riitä kärsivällisyys vaikka arvostan kyllä kovasti kaunista jälkeä ja olisin onnellinen jos pystyisin itsekin.
Samoin on vaikka kielten kanssa, käytännössä minun pitäisi jo osata esimerkiksi puhua englantia ja osaan suht ok mutta en vain saa päähäni jäämään kunnolla edes tuota vaikka englantia kuulee joka puolella. Olen yrittänyt opiskella ja päntätä sanoja lainaamalla kirjastosta oppikirjoja. Alku menee hyvin, opiskelen ahkerasti ja sitten kiinnostus vain lakkaa. Tai olen kiinnostunut kyllä mutta en vain saa toimittua. Olen kiinnostunut sadoista asioista mutta en vain saa tehtyä! Vuodesta toiseen olen todella innokas ja tahtoisin oppia mutta kärsimättömyys ei vain ole puolellani näissä asioissa. Pääni väsyy, en vain jaksa ja masennun koska todellisuudessa tahtoisin pystyä paljon parempaan mutta en vain pysty. Tunnen olevani tyhmä ja yksinkertainen, se masentaa myös. Kun on paljon paloa sisällä ja intoa mutta ei vain käytännössä rullaa asiat. Olen aika hajamielinen, joskus kömpelö. Olen ollut aina. Tämä on vähän noloakin.
Mitä neuvoksi tai vaikka vertaistukea?
Kommentit (10)
Ei sulla ole lukupäätä. Leipään kiinni vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittymiskykyäkin voi harjoittaa. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Sitten syvennät oppimaasi. Älä vaihda aina kiinnostuksenkohdetta, vaikka into hieman laantuisi. Kukaan ei ole jatkuvasti samassa innostuksen tilassa. On normaalia, että välillä kyllästyttää ja joutuu pakottamaan itseään jatkamaan.
Ei tämä nyt välttämättä ihailtavaa ole, mutta omalla kohdalla fakta, etten olisi jaksanut opiskella etänä ammattiin ilman keskaria. Harjoittelut toki suoritin selvinpäin, mutta näin aikuisopiskelijana en vaan jaksanut niitä loputtomia yläastetasoisia täydennä sana-tehtäviä, arvauspelejä, kuvaamataidon tehtäviä yms. selvinpäin. Keskiarvoksi sain amiksen 4,5. Useimmat verkkokurssit arvosanalla 5. Olen varma etten olisi päässyt loppuun asti ilman keskaria. En sitten tiedä onko minulla jokin add, adhd piirteitä ei ole.
Eri
Jos se on aina ollut ongelma, niin olet varmaan ottanut selvää mikä sen taustalla on. Opiskeluissa kannattaa asettaa välitavoite eikä ajatella valmistumista.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä nyt välttämättä ihailtavaa ole, mutta omalla kohdalla fakta, etten olisi jaksanut opiskella etänä ammattiin ilman keskaria. Harjoittelut toki suoritin selvinpäin, mutta näin aikuisopiskelijana en vaan jaksanut niitä loputtomia yläastetasoisia täydennä sana-tehtäviä, arvauspelejä, kuvaamataidon tehtäviä yms. selvinpäin. Keskiarvoksi sain amiksen 4,5. Useimmat verkkokurssit arvosanalla 5. Olen varma etten olisi päässyt loppuun asti ilman keskaria. En sitten tiedä onko minulla jokin add, adhd piirteitä ei ole.
Eri
Yhden yrittäjyyskurssin kanssa olin alkuun aivan jumissa, en tiennyt yhtään mistä lähteä liikkeelle. Juotuani kolme keskaria alkoi tulla ideoita ja opettajan loppukommentit oli erittäin hyvin mietitty suunnitelma ja arvosana 5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä saan just vaikka erinomaiset arvosanat jos haluan. Olen tämän todistanut että etenkin vapaamuotoisissa tehtävissä olen sen verran kunnianhimoinen, että keskityn ja teen niin hyvin kun voin. Saan siitä valtavasti mielihyvää. Todistukset voivat näyttää hyvältä koska se pieni paine siellä takana pistää minut kyllä tekemään ja suorittamaan ja olemaan kekseliäs. En kuitenkaan muista noista mitään myöhemmin. Ehkä tämä on aika normaalia mutta vähän häiritsevää. Elän hetkessä, pitäisi olla sinnikkäämpi. Ap
Olet ap kuitenkin käynyt peruskoulun? Minulla ainakin kielet tulee ihan selkärangasta mitä peruskoulussa opittu. Eli pärjään hyvin esim. ulkomailla, mutta syvempään keskusteluun en kykene kun en ole vuosikausiin kieltä päässyt aktiivisesti käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuulostan samanlaiselta kuin sinä.
Olen käytännön ihminen, ja suorittavassa työssä. Tykkään touhottaa ja pikkutarkka tekeminen ahdistaa, vaikka tykkään kyllä kauniista asioista.
Inhoan esim. palapelejä, tavaroiden kokoamisia, askartelua tms.
Omassa työssäni pikkutarkkuus on vain vähän huono piirre, joten sopiva suurpiirteisyys on hyvä. Joten mulle just sopiva.
Olen kielissä myös umpisurkea, ja monta kertaa olen ladannut Duolingot ja muut, ja alkuun innostun, mutta sitten into lopahtaa. Nykymaailmassa tulee niin paljon englantia, että pidän itseäni myös hölmönä, etten ole viitsinyt harjoitella sitä kunnolla.
Mutta yhdestä asiasta olen ylpeä, olen aikuisiällä harjoitellut pianonsoittoa, nollatasosta. Ja nyt olen jo aika hyvä siinä. En ymmärrä, miten ihmeessä siihen sainkin motivaation. Päätin vain alkaa harjoitella ja pari vuotta soittelin ja menin sitten pianotunnille. Opettaja oli hämillään, miten mulla on ollut kyllä hyvä motivaatio, kun olen pystynyt opetella aika vaikeitakin kappaleita. Lisäksi kuntosali on kiva harrastus, siinä tulee nopeasti tekemisen tunne, ja kaltaiselle kärsimättömälle ihmiselle se on hyvä.
Jos en jotain osaa, niin yleensä olen aina kärsimätön ja en jaksa edes opetella. Turhaudun tosi helposti ja olen sopivan huono kaikessa, heh. Olen myös vähän kömpelo ja hajamielinen. Tai siis olen erittäin paljon hajamielinen.
Ei se kuitenkaan elämää haittaa, tällainen olen ja näillä mennään.
Sun opiskelutekniikassa on joku vikana. Lainaa kirjastosta aiheeseen liittyvä kirja ja muuta jotain toiminnassasi. Mitään "lukupäätä" ei ole olemassakaan vaikka joku niin väittää.
ADHD:lta kuulostaa.