Lue keskustelun säännöt.
miten saatte lapsen pysymään jäähyllä?
30.11.2012 |
meillä tyttö täytti 2v ja alkaa olla kyllä sellainen tapaus..eli tekee kaikkea mahdollista minkä tietää olevan kielletty. testaa tietystikin mikä on normaalia mutta nyt tiukoista kielloista huolimatta jatkaa ja nauraa päälle. olen koittanut nyt tuota jäähyä, mutta lapsi luulee että se on joku leikki! eli tiukalla äänensävyllä vien seinänviereen ja koittaa tietysti heti juosta pois. no, minä vien takaisin ja tyttö nauraa kun luulee että on leikkiä ja taas karkaa. äänensävyä en saa enää 'vihaisemmaksi' eli ei ole kysymys siitä etteikö tajuaisi että olen tosissani. huoh, mitähän tässä on vielä edessä? ja miten pitäisi nyt toimia? kertokaa te kokeneemmat kasvattajat!
Kommentit (26)
tässä koitin kysyäkin että mitähän pitäisi tehdä? en tiedä tarvitseeko jäähyä. mitä sinä tekisit tässä tilanteessa? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja samantien ovi auki, ja kysymys että pyydätkö anteeksi äidiltä, sisarelta tms.
Neljävuotiaamme jäähypenkki on eteisessä ja 2- vuotiaalla ei vielä virallista jäähypenkkiä.
koska ei pienempänä sitä "oppinut". Panikoitui, kun laitettiin oven taakse uskoakseni liian pienenä. Jäähystä tuli siis vain paniikki ja itku, ei leikki!
Mutta ihan hyvin saa nykyään ilman jäähyjäkin eläneen pojan kuriin. Toki noi vanhat uhkailut, kiristykset ja lahjonnat tarvitaan. Mutta ne ja puhe riittää. Vaikkei aikanaan olisi uskonut.
ap, 2-vuotias on pieni ;)
Kielto ja pois pahanteosta. Uudestaan ja uudestaan. Ei juuri 2v ymmärrä jäähystä mitään vaan todella kokee sen leikkinä.
en tajua myöskään vihaista äänensävyä. mielestäni sanat pitäisi riittää. 2v ei vielä välttämättä tajua syy-seuraussuhteita tai rangaistuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos 2 v kokee, että kielto ja komento on jotain, mille voi nauraa ja jäähy on leikki, niin tulee mieleen, että millaisista asioista kiellätte, eli kiellättekö "liikaa"? Ja mikä on äänensävy, oletteko vakuuttavia lapselle sen suhteen, että olette vihaisia tms. jos lapsi tekee jotain ns. kiellettyä ja edelleen, mitä kiellettyä, mistä lasta kielletään?
Todistin mielenkiintosta näkyä muutama aika sitten. Päiväkoti-ikäinen lapsi suuttui kun ei saanut enää pelata. Oma peliaika oli pelattu mutta pelasi v ielä isomman sisaren peliajalla katsomalla tämän pelia. Ja sitten tämä lopetti, pienempi suuttui. veti ihan raivarit, hakkasi ovia nyrkillä, makasi lattialla ja karjui, nakkeli lelukopat tyhjäksi.
Äiti ehdotti että menetkö jäähylle, omaan huoneeseen rauhottumaan. No ei tietenkään mennyt. Äiti otti nilkoista kiinni ja veti sinne, molemmat hekottelivat ja lapsi tuli huoneestaan ulos jatkamaan raivaria.
Isä tuumasi jotain ohimennen ja otti lapsen jalkojensa väliin, siis; isä seisoi, otti lastan käsistä ja auttoi toisella jalalla, lapsi tarrasi sääreen kiinni ja oli siinä sääressä kiinni isän jalkojen välissä, sitten isä laski lapsen lattialle, tämä meni pelaamaan pleikkarilla, tietokoneella peliaika oli mennyt umpeen mutta pleikalla sai pelata.
Minusta toiminta oli epäloogista eikä siinä tehty selväksi lapselle, että NYT on se peliaika loppu, NYT loppui myös älytön raivo. Leluja lapsi ei kerännyt paikalleen...
en ymmärrä.
jäähyjä ei ole harrastettu koskaan.Meillä on säännöt, miten toimitaan ja niistä pidetään kiinni. 2-vuotiasta en koskaan laittaisi mihinkään jäähylle, sellainen rauhoitetaan sylissä.
Esim. ruokapöydässä ei leikitä ja kiukutella, vaan syödään.
Ulos lähtiessä puetaan, ei järjestetä show-tyylistä meininkiä.
Lapsia kehutaan hyvästä käytöksestä. Väsyneenä kiukuttelee jokainen, mutta nämäkin tilanteet hoidetaan aikuisen päättäväisyydellä ja rauhallisuudella.
Jäähyjä en pidä kasvatuksellisena keinona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä ei tajunnut koko ideaa. 2v on kylläkin vähän liian pieni.
jäähyjä ei ole harrastettu koskaan.Meillä on säännöt, miten toimitaan ja niistä pidetään kiinni. 2-vuotiasta en koskaan laittaisi mihinkään jäähylle, sellainen rauhoitetaan sylissä.
Esim. ruokapöydässä ei leikitä ja kiukutella, vaan syödään.
Ulos lähtiessä puetaan, ei järjestetä show-tyylistä meininkiä.
Lapsia kehutaan hyvästä käytöksestä. Väsyneenä kiukuttelee jokainen, mutta nämäkin tilanteet hoidetaan aikuisen päättäväisyydellä ja rauhallisuudella.
Jäähyjä en pidä kasvatuksellisena keinona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jäähyjä ei ole harrastettu koskaan.Meillä on säännöt, miten toimitaan ja niistä pidetään kiinni. 2-vuotiasta en koskaan laittaisi mihinkään jäähylle, sellainen rauhoitetaan sylissä.
Esim. ruokapöydässä ei leikitä ja kiukutella, vaan syödään.
Ulos lähtiessä puetaan, ei järjestetä show-tyylistä meininkiä.
Lapsia kehutaan hyvästä käytöksestä. Väsyneenä kiukuttelee jokainen, mutta nämäkin tilanteet hoidetaan aikuisen päättäväisyydellä ja rauhallisuudella.
Jäähyjä en pidä kasvatuksellisena keinona.
No entäs mitä te teette JOS JOSKUS tulee sellainen tilanne, että uloslähtiessä tulee show tai ruokapöydässä puheet karkaa älyttömäksi tai aletaan kiukuttelee että pahaa ruokaa? tms. ?
Eikä teillä IKINÄ KOSKAAN ole mitään ns. tilanteita? JA kaikkiko ne menee ohi ja nopsaan aikuisen päättäväisellä ja rauhallisella toiminnalla? Eikö lapsesi koskaan intä vataan? Sano, että en mene, en tee, en usko en tottele? Minkä ikäisiä?
Mutta kuten joku jo sanoi, supermammahan se siellä omasta elämästään tuli kertomaan; meillä kyllä, meillä ei ikinä, me vanhemmat..
lapsista tulee varmaan elämässään kauheita tossuja kun aina on annettu neuvot sieltä ylhäältä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jäähyn ainakin toistaiseksi..mietin vain että kyllähän jossain vaiheessa lapsen pitäisi oppia tottelemaankin kieltoja eikä vain niin että huomio ohjataan muualle. ja jos sana ei tehoa niin mitä sitten teemme? emme mielestäni kiellä 'turhaan' vaan esim kun menee kääntelemään telkkaria edestakaisin tai repimään kirjoja hyllystä. tai kerta toisensa jälkeen menee koiran ruokakupille. ap
Meilläkin lapset ovat pistäneet jäähyt pelleilyksi. On sitten käytetty toimivampia konsteja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin pieni ei tajua kyllä syytä ja seurausta, vaan luulee sitä leikiksi. Tuo huoneeseen sulkeminen on 2 v irrationaalinen hylkääminen, ei lapsi tajua että se on rangaistus.
Noin pienellä lapsella toimii ihan parhaiten kun kieltää, poistaa tilanteesta ja ohjaa oikeaan toimintaan.
laitan omana postauksena tämän, ettei tule liian pitkää luettavaa.
Menee asian vierestä, mutta tämmöisiä perheitä, joissa lapset tottelee mukisematta, niitä kyllä onkin, olen tavannut.
Perheessä oli aika pienet lapset, olisiko olleet 2 ja 4 v.
Olimme syntymäpäivillä, ne oli pihajuhlat. Itsepalvelu.
Paikalla oli äitejä lapsineen + juhlakalun perhe. Oli aika kylmä ilma.
Tämän erinomaisen perheen lapset kysyivät aina, joka tarjoilulautasen kohdalla äidiltään: saanko ottaa? Äiti vastasi, että täytyy kysyä emännältä ja lapset taas kysymään E:ltä: saanko ottaa keksin? saanko ottaa kakkua? Saanko ottaa meuhua?
Ja sitten: saanko ottaa karkkia?
Äiti siihen muistutti, että karkkipäivä oli eilen, tänään ei ole, saa ottaa vain yhden karkin joten valitse tarkkaan!
Jokaisen keksin ja palasen jälkeen lapset erikseen kävivät kiittämässä E:tä, jokaisen mehukupin jälkeen taas käytiin sanomassa kiitos.
Kun 4 vuotiaan hanksat meni pihalla leikkiessä kuraan, äiti hermostui, ja kun 2 v sotki itsensä, äiti hermostui.
Äiti oli ilme tiukkana, kielsi, esti, koko ajan komensi, määräsi, kielsi, hanskansa ja itsensä kastelleet lapset eivät sitten enää saaneet tehdä mitään, koska likasivat ja kastelivat itsensä ja jäkäjäkä.
Ja olimme siis synttäreillä, lastenkutsuilla, jossa synttärisankari taisi täyttää 2 v.
Mutta näistä lapsista tulee todellakin tottelevaisia ja kuuliaisia lapsia, he eivät varmasti edes ajattele ilman äidin lupaa, ja saavat sen, jos ajattelevat oikein ja hyvin, ja sen päätteeksi he vielä sitten kiittävät.
Ja eiköhän kieltoja tule riittävästi joka tapauksessa! Eli ei tarvi kannata pelätä että kieltämistä tulisi liian vähän, koska huomion ohjaamista muualle ei voi aina käyttää.
jäähyjä ei ole harrastettu koskaan.Meillä on säännöt, miten toimitaan ja niistä pidetään kiinni. 2-vuotiasta en koskaan laittaisi mihinkään jäähylle, sellainen rauhoitetaan sylissä.
Esim. ruokapöydässä ei leikitä ja kiukutella, vaan syödään.
Ulos lähtiessä puetaan, ei järjestetä show-tyylistä meininkiä.
Lapsia kehutaan hyvästä käytöksestä. Väsyneenä kiukuttelee jokainen, mutta nämäkin tilanteet hoidetaan aikuisen päättäväisyydellä ja rauhallisuudella.
Jäähyjä en pidä kasvatuksellisena keinona.No entäs mitä te teette JOS JOSKUS tulee sellainen tilanne, että uloslähtiessä tulee show tai ruokapöydässä puheet karkaa älyttömäksi tai aletaan kiukuttelee että pahaa ruokaa? tms. ?
Eikä teillä IKINÄ KOSKAAN ole mitään ns. tilanteita? JA kaikkiko ne menee ohi ja nopsaan aikuisen päättäväisellä ja rauhallisella toiminnalla? Eikö lapsesi koskaan intä vataan? Sano, että en mene, en tee, en usko en tottele? Minkä ikäisiä?
Mutta kuten joku jo sanoi, supermammahan se siellä omasta elämästään tuli kertomaan; meillä kyllä, meillä ei ikinä, me vanhemmat..
On tietysti tilanteita, jolloin lapset heittäytyy äksäksi eikä mikään onnistu. Toimii silloin kulmien kurtistaminen ja tokaisu "NOH!". Lpaset näkevät, että olen ärtynyt.
Seuraavaksi houkuttelen kuitenkin siihen hommaan, joka pitää tehdä. Yleensä sylin kautta: Tulepa tänne, niin pannaan ne hanskat yhdessä käteen. Missä sun peukku on? Kuka sen söi? (Käytän paljon huumoria)
Tai nimeän lapsen keljutuksen syyn, kun ei sitä itse tiedä: Mikä sinua harmittaa? Onko liian kiire? Onko tylsää? Mikä harmittaa? Ai se kun eh´t ehtinyt katsoa piirrettyä loppuun?
Ja sitten myötäilen. Joo-o, ymmärrän että ottaa päähän, mutta nyt homma on niin, että äidillä on kiire mennä ja meidän on vain lähdettävä ulos. Puetaan reippaasti ja lähdetään päivän hommiin.
Koitan myös löytää aina jotakin positiivista sanotavaa kaiken kiukun päälle: kyllä muuten söit reippaasti tänään. Eiks teillä olekin tarhassa tänään erikoispäivä, se karaoke? Kerro sitten itä lauloit!
Ei lasten kanssa tarvitse tapella. Joskus aikuisena oleminen on yhtä tuskaa, mutta jos sitä jaksaa johdonmukaisesti, jo 4-vuotiaan kanssa ja siitä eteen päin pärjää pelkällä puheella.
jäähyjä ei ole harrastettu koskaan.Meillä on säännöt, miten toimitaan ja niistä pidetään kiinni. 2-vuotiasta en koskaan laittaisi mihinkään jäähylle, sellainen rauhoitetaan sylissä. Esim. ruokapöydässä ei leikitä ja kiukutella, vaan syödään. Ulos lähtiessä puetaan, ei järjestetä show-tyylistä meininkiä. Lapsia kehutaan hyvästä käytöksestä. Väsyneenä kiukuttelee jokainen, mutta nämäkin tilanteet hoidetaan aikuisen päättäväisyydellä ja rauhallisuudella. Jäähyjä en pidä kasvatuksellisena keinona.
No entäs mitä te teette JOS JOSKUS tulee sellainen tilanne, että uloslähtiessä tulee show tai ruokapöydässä puheet karkaa älyttömäksi tai aletaan kiukuttelee että pahaa ruokaa? tms. ? Eikä teillä IKINÄ KOSKAAN ole mitään ns. tilanteita? JA kaikkiko ne menee ohi ja nopsaan aikuisen päättäväisellä ja rauhallisella toiminnalla? Eikö lapsesi koskaan intä vataan? Sano, että en mene, en tee, en usko en tottele? Minkä ikäisiä? Mutta kuten joku jo sanoi, supermammahan se siellä omasta elämästään tuli kertomaan; meillä kyllä, meillä ei ikinä, me vanhemmat..
Jos uloslähdöstä tulee show, niin sitten ei lähdetä ulos! Lapselle voi ihan hyvin sanoa, että jaha, tänään ei pipo voikaan mennä ulos, joten jäämme sisälle (oletus: lapsi viskoo pipoa ja lällättelee). Ja sitten jäädään sisälle.
Jos ruokapöydässä puheet karkaavat älyttömiksi, niin ketä se haittaa? Riippuu tietty siitä, mitä sinulle älytön merkitsee. Minulle se on lähinnä sanaleikkejä.
Jos lapsi sanoo, että ruoka on pahaa, niin sitten sitä ei tarvitse syödä. Mikä ihmeen ongelma tämä on kenellekään?
Jos lapsi innttää vastaan, niin silloin aikuisen kannattaa miettiä, mitä hän on vaatimassa. Takaisin ei intetä, koska se on loppumaton leikki. Sen sijaan voi kysyä, että mikä olisi lapsen mielestä hyvä vaihtoehto.
Voisiko olla niin, että ihan itse teet tilanteista lapsen kanssa ongelmia?
lapsista tulee varmaan elämässään kauheita tossuja kun aina on annettu neuvot sieltä ylhäältä :D
ja varatuomari.
laittaisin varmaan kerran johonkin toiseen huoneeseen oven taakse. Näin meillä ainakin kuopus ymmärsi kun ei halunnut yksin jäädä huoneeseen ja kun jatkossa kysyin (jos oli esim. lyönyt sisaruksiaan) että "menetkö jäähylle?" niin nopeasti meni aina anteeksi pyytämään "uhriltaan".