Suomalaisen koululaitoksen ongelma!

jälkeen päähän kun alkoivat pelaamaan netissä englanninkielisiä pelejä.

Poikien kielitaito ei ole parantunut viime aikoina koulun sanojen jankkauksen takia, vaan siksi, että pojat pelaavat englanninkielisillä sivuilla ja käyttävät kieltä.

Mutta ai niin, Suomen koululaitosta ja opetusta ei saa kritisoida. Onhan meillä Pisa...

Vaikka oikeasti nykyään isot määrät tipahtaa viimeistään yläasteella kärryiltä ja hurja määrä potentiaalia tuhlataan liian teoreettisella opetuksella.

eri mulla on kahdesta koulusta kokemusta. Tästä asiasta olen vaihtanut mielipiteitä lukuisten tuttavieni kanssa ja lähes kaikki ovat samaa mieltä kanssani. Mitenkäs monessa kouluss te muut olette olleet opetusta seuraamassa? ap

viidestä eri koulusta. En voi allekirjoittaa ainuttakaan sinun esittämääsi väitettä vaan täysin päinvastoin. Olen keskustellut lukuisten tuttujeni kanssa, ja heillä on kanssani samanlaisia kokemuksia Turussa, Tampereella ja Porissa sekä parilla pienemmällä paikkakunnalla.

Sanasto pitää opetella ulkoa, koska sitä ei muuten opi (hankala tehdä tehtäviä, joissa sanasto kerrataan 50 kertaa, helpompaa opetella ulkoa ja siten käydä sanasta läpi useaan kertaan).

Aika harva lapsi osaa kertoa, miten opettaja opettaa, didaktiikan sanasto ei pääsääntöisesti ole heille tuttua.

paljon lue. Mutta jos lapset saavat lukematta kymppejä ja kymppi plussaakin, niin eikö silti voi vaatia parempaa?

Olen silti sitä mieltä, että Suomen peruskoulu ei valmenna hyvin lapsia ja nuoria opiskeluun, vaan ihan pelkkään ulkolukuun.

Vaikka omat nuoreni saavat kymppejä, käyn silti heidän kanssaan läpi aineita syventäen heidän tietojaan.

Meiltä löytyy 11v ja 9,5v poikalapset joille koululaitoksen nykymetodit tuntuvat sopivan vallan loistavasti, huonoin nro minkä esim vanhempi on kokeesta (minkään aineen ja lukee mm saksaa ja englantia) on 9½ ja sekin tullut peräti 2x.

Nuorempi vaikuttaa olevan samanlainen, juuri kurkkasin Wilmasta uusimman koetuloksen (matematiikka) ja nro oli 10-, muut koenrot olleet 10 ja 10- ja 1kpl 9½.

Ainiin, ehkäpä tämä johtuu osin siitä että heillä on ns hyvät opiskelutavat opettajaa lainatakseni, kuuntelevat, keskittyvät, tekevät muistiinpanoja jopa silloin kun ei välttis tarvitsisi, tekevät läksynsä moitteetta jne. Ja täytyyhän sitä tietty olla hyvä muistikin ja fiksu:)

käytetään paljon vuorovaikutukseen perustuvia menetelmiä. Olen itse kieltenopettaja, joten olen kiinnittäynyt erityistä huomiota tähän asiaan lasteni koulujen opetuksessa myös (siis ihan vanhempana, en opeta lapsia vaan aikuisia).

Toiseksi missähän näitä uuden koulukunnan opettajia sitten luuraa kun mulla on 3 lasta koulussa eikä siellä ainakaan :D

ap

Meidän lapset on tähän ikään mennessä käyneet kahta eri koulua. Ja kyllä niillä on ollut todella paljon kaikkea toiminnallista etenkin alakoulun ensimmäisillä luokilla. Siellä on opeteltu kirjaimet myös liikkeinä / jumppina, on ollut taukojumppana motorisia harjoitteita / aivojumppaa / braingymiä. Matematiikkaa on treenattu havainnollistaen ja yli oppiaineiden, luonnossa ja peleillä.

En oikein edes osaa kuvitella mitä ap kaipaa vielä lisää. Sillä minä olen ollut hyvin vaikuttunut siitä, miten opettajat toteuttavat suurella ahkeruudella kaikkea sitä mitä viimeisin pedagoginen oppi suosittelee.

jälkeen päähän kun alkoivat pelaamaan netissä englanninkielisiä pelejä.

Poikien kielitaito ei ole parantunut viime aikoina koulun sanojen jankkauksen takia, vaan siksi, että pojat pelaavat englanninkielisillä sivuilla ja käyttävät kieltä.

koska ovat oppineet kieltä koulussa ja nyt käyttävät oppimaansa hyväkseen. Mitäpä, jos kiinan kielellä olisi vielä messevämpiä pelejä? Eivät pojat silti sinne menisi pelaamaan. Moni poika (tyttö) sitä paitsi osaa kyllä surffata englanninkielisillä pelisivuilla mutta eivät silti osaa englannin kielioppia tai laajaa sanavarastoa. He osaavat vain sen verran, mitä juuri heidän suosimillaan sivuilla tarvitaan. Se ei tarkoita sitä, että he osaisivat pelisivujen takia keskustella mistä tahansa aiheesta englanniksi tai pärjäisi itsekseen Englannissa turistina.

On juuri se että tukeudutaan liikaa ulkoa oppimiseen ja teoriaan. Ei tykätä opettaa havainnoiiden tai opettaen loogiseen ajatteluun.

Opetellaan vaan isot kertotaulut ulkoa sen sijaan että opetettaisiin laskemaan miten saadaan tulo 8*7 kun tiedetään mitä on 10*7.

Aletaan käydä läpi sanallisia tehtäviä ennen kuin perusasiat on opeteltu kunnolla havannoiden.

Opetetaan kieliä opettaen kielioppisääntöjä ja sanoja ulkoa mutta vieläkään ei riittävästi panosteta keskusteluun yms luovaan ulosantiin vieraalla kielellä.

Tämä kaikki on kovin tyttösuuntautunutta koska me tiedämme että harva poika loistaa ulkoa opettelun taidossa. He tykkäisivät oppia itse tehden, havainnoiden kun taas tytöille sopii tuo ulkoa opettelu ja teorian hiljaa kuunteleminen tunneilla.

Minä ainakin opetan kaikki tärkeimmät jutut kotona, koulu hoitaa oman tonttinsa. On mielestäni ihan hyödyllistä oppia istumaan paikallaan ja hyväksyä erilaiset ihmiset, se on koulun tehtävä.

Ensinnäkin kouluissa opitaan paljon juuri tekemällä. Opittavaa asiasisältöä on kuitenkin paljon. Toimimalla oppiminen on hidasta ja monesti epätarkempaa, kuin tyttötyyliksi ristimäsi tapa. Olen paljon tarkkaillut millä tavoin oppilaat oppivat parhaiten ja myös oppilailtani olen kerännyt palautetta. Oppilaat nauttivat eniten juuri itse tekemisestä, kielten tunnilla puhumisesta ja draamankeinoin oppiminen on kivaa. Kuitenkin he toteavat, että koko ajan joka päivä sellaista ei jaksa. Moni sanoi myös, että oppii parhaiten kuuntelemalla, kun opettaja puhuu (vaikka itsetekeminen on ehkä hauskempaa). Minun oli tätä vaikea niellä, koska uudenaikaisena opena ajattelin, että open pölötyksiä kukaan jaksa kuunnella.

opetellaan edelleen enkun sanat ja kielioppi ulkoa mutta ei ollenkaan sitä keskutelutaitoa! Sen takia me olemmekin niin surkeita kun pitää puhua sitä kieltä. Samoin tykätään opettaa historiaa ulkoa ja tenttiä sitä A4:a rustaillen sen sijaan että keskusteltais siitä miksi Suomessa oli sisällissota, miksi se alkoi ja mihin se johti.

suomalaisten suullinen englannin kielen taito suorastaan loistavaa!

vertailepa huviksesi esim. saksalaisten tai italialaisten nuorten eng.taitoa suomalaisten nuorten eng.taitoon - saatat yllättyä positiivisesti.

jälkeen päähän kun alkoivat pelaamaan netissä englanninkielisiä pelejä. Poikien kielitaito ei ole parantunut viime aikoina koulun sanojen jankkauksen takia, vaan siksi, että pojat pelaavat englanninkielisillä sivuilla ja käyttävät kieltä. Mutta ai niin, Suomen koululaitosta ja opetusta ei saa kritisoida. Onhan meillä Pisa... Vaikka oikeasti nykyään isot määrät tipahtaa viimeistään yläasteella kärryiltä ja hurja määrä potentiaalia tuhlataan liian teoreettisella opetuksella.

eri mulla on kahdesta koulusta kokemusta. Tästä asiasta olen vaihtanut mielipiteitä lukuisten tuttavieni kanssa ja lähes kaikki ovat samaa mieltä kanssani. Mitenkäs monessa kouluss te muut olette olleet opetusta seuraamassa? ap

viidestä eri koulusta. En voi allekirjoittaa ainuttakaan sinun esittämääsi väitettä vaan täysin päinvastoin. Olen keskustellut lukuisten tuttujeni kanssa, ja heillä on kanssani samanlaisia kokemuksia Turussa, Tampereella ja Porissa sekä parilla pienemmällä paikkakunnalla. Sanasto pitää opetella ulkoa, koska sitä ei muuten opi (hankala tehdä tehtäviä, joissa sanasto kerrataan 50 kertaa, helpompaa opetella ulkoa ja siten käydä sanasta läpi useaan kertaan). Aika harva lapsi osaa kertoa, miten opettaja opettaa, didaktiikan sanasto ei pääsääntöisesti ole heille tuttua.

Omani (nuo vaivaisen 9.8 keskiarvon saavuttaneet reppanat) pelaavat turhan paljon sotastrategiapelejä, joissa ei opi esim. luonnonsuojeluun tai kunnallispolitiikkaan liittyvää sanastoa, jota koulukirjoissa on.

Suomen koululaitosta saa kritisoida, mutta perustelujen pitäisi olla parempi kuin sukupuolirajoittunut näkökanta. Suomessa ongelmana on se, että täällä ei saa olla hyvä vaan ideana on mennä sen hieman keskitasoa surkeimman mukaan, jolloin PISA antaa keskimäärin hyvän tuloksen, koska kukaan ei ole hyvä ja huonoimmatkin osaavat jotain.

Miten opettaisit esim. modukset tai suomalaisen kaunokirjallisuuden tyylikaudet? Minua kiinnostavat aina uudet ideat.

Suomessa edelleenkin kielten opetus aloitetaan sanojen opetuksesta ja kirjoittamisesta, vaikka opetus kannattaisi aloittaa kuten äidinkieli: puhumalla. Joissakin kouluissa on leikkienglantia jo toisella luokalla, mutta ei läheskään kaikissa. Oma lapseni ei saa lausua ainoatakaan englannin kielen sanaa oikein oppitunnin jälkeen, ja niitähän opetetaan n. 15 sanaa jokaisella tunnilla. Ilman vanhempien vahvaa tukea lapset eivät opi lausumaan englantia oikein. Muidenkin oppituntien osalta on suuria eroja opetustavoissa.

Kaikkea mahdollista hauskaa ja kivaa on niin runsaassa määrin, että saisi olla välillä ihan pulpetissa istumista. Lopulta kuitenkin on pakko oppia pänttäämään ja ajattelemaan abstrakteja asioita ihan itse ilman mitään sen kummempaa showta. Eli kiitokset opeille, luotan heidän arviointikykyynsä ja opetustaitoonsa.

Suomessa edelleenkin kielten opetus aloitetaan sanojen opetuksesta ja kirjoittamisesta, vaikka opetus kannattaisi aloittaa kuten äidinkieli: puhumalla. Joissakin kouluissa on leikkienglantia jo toisella luokalla, mutta ei läheskään kaikissa. Oma lapseni ei saa lausua ainoatakaan englannin kielen sanaa oikein oppitunnin jälkeen, ja niitähän opetetaan n. 15 sanaa jokaisella tunnilla. Ilman vanhempien vahvaa tukea lapset eivät opi lausumaan englantia oikein. Muidenkin oppituntien osalta on suuria eroja opetustavoissa.

niin on hyvä, että vanhemmat tukevat esim. oikean ääntämisen opettelussa. Ne kielellisesti lahjakkaat omaksuvat sen jo tunnilla, mutta heikommat tarvitsevat toki lisäharjoitusta.

Jos suurempia kokonaisuuksia ajattelee, niin minusta heikkouksia ovat ainakin nämä;



-Nuoria ei osata neuvoa kunnolla mahdollisuuksista. Peruskoulun päättävät nuoret kuvittelevat että heillä on vaihtoehtoina vain joko ammattiopisto tai sitten lukio ja vain jos arvosanat riittävät (esim.kansanopistoista ei olla tietoisia). Samaan aikaan kuka tahansa aikuinen vain aloittaa lukion vain ilmoittautumalla siihen ja tehdä 44 kurssia sen sijaan että tekisi 77 kuten alaikäiset. Myöskään työkkärin tädit eivät läheskään aina osaa edes neuvoa mitä kouluja olisi tarjolla. Esim.minua juoksutettiin aikoinaan yli 400km korpeen koska asiantuntija ei osannut kertoa että samanlainen koulu olisi ollut lähellä kotipaikkakuntaani ja jostain syystä tämän tiedon joutui kaivamaan netistäkin todella tarkkaan.



-Harkinnanvaraisen valinnan puute rampauttaa monia aikuisia joilla ei ole enää motivaatiota tai joissain tapauksissa mahdollisuuttakaan tehdä toisen asteen tutkintoa vain sen takia että saisivat HAKEA yliopistoon tai AMK:hon. Erinomaiset saavutukset koulutusalaan liittyvissä asioissa eivät siis paina läheskään yhtä paljon kuin lukion paperi.



-Joustava valinta voi poistua ammattiopistoista lähitulevaisuudessa ja tällä voi olla erittäin ikäviä seurauksia monille normaaliälyisille tai jopa lahjakkaille oppilaille joilla on ollut muita vaikeuksia.



-Koulutukset ovat ylipitkiä ihmisten älykkyyteen nähden. Tämä pätee varmaan kaikkiin koulutustasoihin. Pitkät ja tuskalliset koulutukset palvelevat opettajien etua, koulujen (bisnesten) etua sekä suojelevat jo ammattiin päässeitä onnekkaita kilpailulta (koska kaikki eivät jaksa pätevöityä helppoon hommaan niin kauaa) mutta tuhoavat arvokkaita työvuosia potentiaalisilta opiskelijoilta joiden pitää harjoitella ruiskeen antamista vuosi toisensa jälkeen. Esim.Englannissa maisteri on Suomen kandin ikäinen.

koulussa seuraamassa opetusta? Kiinnostaisi kuulla. terveisin luokanopettaja

Suomessa edelleenkin kielten opetus aloitetaan sanojen opetuksesta ja kirjoittamisesta, vaikka opetus kannattaisi aloittaa kuten äidinkieli: puhumalla. Joissakin kouluissa on leikkienglantia jo toisella luokalla, mutta ei läheskään kaikissa. Oma lapseni ei saa lausua ainoatakaan englannin kielen sanaa oikein oppitunnin jälkeen, ja niitähän opetetaan n. 15 sanaa jokaisella tunnilla. Ilman vanhempien vahvaa tukea lapset eivät opi lausumaan englantia oikein. Muidenkin oppituntien osalta on suuria eroja opetustavoissa.

niin on hyvä, että vanhemmat tukevat esim. oikean ääntämisen opettelussa. Ne kielellisesti lahjakkaat omaksuvat sen jo tunnilla, mutta heikommat tarvitsevat toki lisäharjoitusta.

Minulla kaksi lasta, joista toinen tutkitusti kielellisesti kaipaa tukea, ja toinen tutkitusti kielellisesti erittäin lahjakas (samoin kaikissa muissakin aineissa). Molemmille pitää opettaa ääntämistä kotona, joten kyllä se vika on silloin koulun opetuksessa. Hyvä, jos jossain kouluissa opetetaan myös puhumista.

-Koulutukset ovat ylipitkiä ihmisten älykkyyteen nähden. Tämä pätee varmaan kaikkiin koulutustasoihin. Pitkät ja tuskalliset koulutukset palvelevat opettajien etua, koulujen (bisnesten) etua sekä suojelevat jo ammattiin päässeitä onnekkaita kilpailulta (koska kaikki eivät jaksa pätevöityä helppoon hommaan niin kauaa) mutta tuhoavat arvokkaita työvuosia potentiaalisilta opiskelijoilta joiden pitää harjoitella ruiskeen antamista vuosi toisensa jälkeen. Esim.Englannissa maisteri on Suomen kandin ikäinen.

Englannin maisteritutkinto vastaa Suomen kandia, joten siinä suhteessa tämä on niin kuin pitääkin. Unkarissa meikäläisittäin maistereita kutsutaan professoreiksi, vaikka oppimäärä on sama.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että joitakin koulutusaloja todellakin venytetään aivan liian pitkään. Miksi ihmeessä täytyy olla jotain yhteisiä opintoja. Miksi vaikka siivoojan pitää osata siivoussanastoa englanniksi ja ruotsiksi? Eikö sen homman oppiminen ole siinä se pointti? Moni koulutusala voisi olla kolmen vuoden sijasta kaksivuotinen, vuoden verran ainakin on pelkkää tyhjää monissa opinnoissa.

Miten opettaisit esim. modukset tai suomalaisen kaunokirjallisuuden tyylikaudet? Minua kiinnostavat aina uudet ideat.

moduksiahan voi helposti opettaa toiminnallisesti. Voi esim. näytellä pieniä kohtauksia, joissa sävyerot saadaan aikaan käyttämällä eri modusta. Mutta eihän tuossa tietenkään opi potentiaalin passiivin perfektiä, kyllä sitä joutuu ihan pulpetissakin istumaan.

Kaunokirjallisuuden tyylikaudet on kyllä mutkikkaampi juttu. ;) Mutta ainahan voi näytellä, lausua, räpätä, piirtää, kirjoittaa itse...

Kyllähän niitä kivoja metodeja keksisi, mutta kun on ne oppilaat. Ne kun eivät aina innostukaan uusista ideoista yhtä paljon kuin opettaja, ja lyövät homman (väärällä tavalla) leikiksi. Kas kun oppilaiden mielestä opiskelua on vain se, kun kirjoitetaan muistiinpanoja vihkoon.

Työrauhaongelmat ovat usein se syy, miksi opettajat eivät jaksa koko ajan luoda uutta ja innostavaa. Ja toisaalta innostava opetus olisi monesti juuri avain niiden ongelmien ratkaisemiseen. Tämä on vähän tällainen munan ja kanan ongelma.

Joo, ehkä tosiaan koululaitoksessa on paljonkin vikaa.

ei ap

Minulla on viisi lasta peruskoulussa, 9.- 1-luokilla. Ja oma kokemukseni on että aika vähän on ulkoapänttäämistä, ei oikeastaan tule mieleen kuin juuri nuo kielten sanat ja kertotaulu.

Englannin opetus on aloitettu nimenomaan puhumisella,tekstitkin enkun kirjoissa ovat sen verran vaikeita etteivät todellakaan ole tarkoitettu 3.-luokkalaisen päntättäviksi.

Suomessa edelleenkin kielten opetus aloitetaan sanojen opetuksesta ja kirjoittamisesta, vaikka opetus kannattaisi aloittaa kuten äidinkieli: puhumalla.

Molemmille pitää opettaa ääntämistä kotona, joten kyllä se vika on silloin koulun opetuksessa. Hyvä, jos jossain kouluissa opetetaan myös puhumista.

Siis pitääkö teidän pilttien ihan kotonakin tehdä kouluasioita? Se ääntämisen opettelu on kotiläksyä, totta kai sitä pitää kotonaKIN opetella! Koettakaa nyt jo tajuta, että kielen ääntämisen opettelu on kotiläksyä ihan samoin kuin biologian kirjan oppitekstin lukeminen tai äidinkielen kielioppitehtävien tekeminenkin.