Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisen koululaitoksen ongelma!
26.11.2012 |
On juuri se että tukeudutaan liikaa ulkoa oppimiseen ja teoriaan. Ei tykätä opettaa havainnoiiden tai opettaen loogiseen ajatteluun.
Opetellaan vaan isot kertotaulut ulkoa sen sijaan että opetettaisiin laskemaan miten saadaan tulo 8*7 kun tiedetään mitä on 10*7.
Aletaan käydä läpi sanallisia tehtäviä ennen kuin perusasiat on opeteltu kunnolla havannoiden.
Opetetaan kieliä opettaen kielioppisääntöjä ja sanoja ulkoa mutta vieläkään ei riittävästi panosteta keskusteluun yms luovaan ulosantiin vieraalla kielellä.
Tämä kaikki on kovin tyttösuuntautunutta koska me tiedämme että harva poika loistaa ulkoa opettelun taidossa. He tykkäisivät oppia itse tehden, havainnoiden kun taas tytöille sopii tuo ulkoa opettelu ja teorian hiljaa kuunteleminen tunneilla.
Kommentit (69)
Suomalaisessa koulussa opetellaan edelleen enkun sanat ja kielioppi ulkoa mutta ei ollenkaan sitä keskutelutaitoa! Sen takia me olemmekin niin surkeita kun pitää puhua sitä kieltä. Samoin tykätään opettaa historiaa ulkoa ja tenttiä sitä A4:a rustaillen sen sijaan että keskusteltais siitä miksi Suomessa oli sisällissota, miksi se alkoi ja mihin se johti.
Miten musta tuntuu kyllä siltä, että on ihan toisin. Paljon riippuu toki opettajasta, mutta trendi ja ajan henki on juuri tuo keskustelemisen ja vuorovaikutustaitoihin panostaminen. Joukkoon mahtuu varmasti vanhan polven opettajia, jotka panostavat pänttäämiseen, mutta ei pidä yleistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missään en ole sanonut ettei asioita kannattaisi opetella ulkoa mutta niitä olis myös hyvä oppia käytännössä mikä kyllä on ihan lapsen kengissä täällä vielä. Oli sit kyse matematiikasta, historiasta tai kielistä niin edelleen tämä käytännönläheinen opiskelu on kyllä avutonta vielä valitettavasti. ap
Sinulla on äärettömän vahva kanta, mutta ei mitään se perusteluksi.
Kieliopinnoissa täytyy tietysti ensin osata sanastoa, jotta osaisi keskustella. Jotta osaisi puhua käsitettävää kieltä, täytyy osata muokata sanoista oikeanlaisia lauseita, joten kielioppiakin on opiskeltava. Ei kukaan puhu ilman sanoja tai lausekaavoja.
Suomen koulussa opiskellaan ulkolukuna kertotaulu sekä englannin ja ruotsin epäsäännölliset verbit. Siinä kaikki. Oletteko te tosiaan sitä mieltä, että se on liikaa?
Kaikki opeteltavat asiat joutuu joka tapauksessa opettelemaan jollakin tavalla ulkoa ainakin kokeeseen lukiessaan. Pitäisikö kokeistakin luopua? Ulkoa opettelu ei ole tyttöjä suosivaa. Se suosii niitä oppilaita (sekä poikia että tyttöjä), jotka haluavat oppia ja keskittyvät opettelemaan asioita. Ne oppilaat (ja heidän vanhempansa), joita ei koulunkäynti kiinnosta, eivät asioita opi koska eivät viitsi opetella.
Ryhmätöissä töitä tekevät useimmiten ne oppilaat, jotka paneutuvat asioihin ja ovat huolellisia. Toiset oppilaat käyttävät ryhmätyöajan netissä pelisivuilla surffailuun tai kännykällä pelaamiseen, koska saa tehdä vapaasti sen, minkä itse katsoo tarpeelliseksi oman työnsä kannalta. Päätelkää itse, kumpaan ryhmään lapsenne kuuluu.
Toivoisin hiukkasen tänne Suomeenkin tuota tiikeriäitiajatusta. Voisitte vihdoinkin ruveta osoittamaan vaatimuksianne jälkikasvullenne sen sijaan, että ruikutatte, ettei opettaja osaa opettaa oikein.
eri mulla on kahdesta koulusta kokemusta. Tästä asiasta olen vaihtanut mielipiteitä lukuisten tuttavieni kanssa ja lähes kaikki ovat samaa mieltä kanssani. Mitenkäs monessa kouluss te muut olette olleet opetusta seuraamassa?
ap
että Olkahisten kokeilusta ei saatu kovinkaan erikoisia tuloksia poikien oppimistulosten paranemisesta. ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsia esimerkiksi opetetaan kieliopin kautta ja sanoja jankataan ulkoa. Mutta puhumaan ei opeta kukaan, ellei sitten lähdetä itse Ruotsiin, että lasten on pakko sitä puhua.
Matikassa sama. Ulkoaopettelua. Esim. yläasteen prosenttilaskut kasilla. Olen itse opettanut ne nuorille havainnoimalla, että ymmärtävät, mitä niillä laskuilla ajetaan takaa.
Eli paljon oppia, mutta ei selitetä, mihin sitä oppia tarvitaan ja ei sovelleta.
koskahan sinä viimeksi olet tutustunut opetukseen ja siihen, mitä siellä koulussa oikein tehdään. En nimittäin tunnista kuvailemaasi koulua..
Ja työskentelen opena päivittäin :)p.s. kertotaulut nyt vain sellainen juttu, mikä pitää opetella ulkoa, koska kertotaulun automaattista osaamista tarvitaan niin paljon muussa matematiikassa - juuri siksi se opetellaan ulkoa :)
Vieraiden kielten opena voin vakuuttaa, että koulutetun kielenopen työ siellä luokassa on kaikkea muuta kuin keskittyä sanaston ja kieliopin paukuttamiseen - tunneilla nimenomaan keskitytään suulliseen kielitaitoon. Toki ymmärtänet, että ilman sanaston hallintaa ei keskustelusta tule oikein mitään.. eli edelleen myös kielioppia ja erityisesti sanastoa tulee opiskella.
mulla on lapset kutosella ja nelosella ja ihan teoriaa se pänttääminen ja ulkoa opettelua aika paljon valitettavasti. Riippuu toivottavasti opettajasta mutta ainakin ne vähän vanhemmat opettajat ovat kyllä vanhan kansan opettajia vielä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saati kemiaa, fysiikkaa tms. Ei ainakaan mun lasten koulussa. Tänäänkin tyttö sanoi miten opetellaan ulkoa ruotsin sanoja ja tunnilla luetaan tekstiä ääneen kirjasta...entä se puhumisen opettelu?
"erillisluokka auttoi poika Tampereella mutta lopetettiin kokeiu rahan puutteen takia"...vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saati kemiaa, fysiikkaa tms. Ei ainakaan mun lasten koulussa. Tänäänkin tyttö sanoi miten opetellaan ulkoa ruotsin sanoja ja tunnilla luetaan tekstiä ääneen kirjasta...entä se puhumisen opettelu?
Siellä esimerkiksi on kielissä suullinen tentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kanssa oli opeteltu pohjoismaiden asioita ja syitä ja seurauksia. Mutta mitä kysyttiin. "Piirrä kauppiaan talo ja kerro, miksi asuinrakennukset oli yläkerrassa". Tämä kuva oli siis ollut sivun alareunassa pienellä ja se juuri kysyttiin kokeessa. Koealuessa oli kyse hansakauppiaista ja Virosta. Mutta ei, tärkeintä oli osata piirtää kauppiaan talo. Hohhoijaa...
Kokemusta on tosiaan siitä, että peruskoulussa reaaliaineet menee päin prinkkalaa kun kysytään ulkoaopittua nippelitietoa. Lukiossa loistetaan kun pääsee kertomaan omin sanoin syyt ja seuraukset.
opetellaan edelleen enkun sanat ja kielioppi ulkoa mutta ei ollenkaan sitä keskutelutaitoa! Sen takia me olemmekin niin surkeita kun pitää puhua sitä kieltä. Samoin tykätään opettaa historiaa ulkoa ja tenttiä sitä A4:a rustaillen sen sijaan että keskusteltais siitä miksi Suomessa oli sisällissota, miksi se alkoi ja mihin se johti.
Uutta opetussuunnitelmaa laaditaan tälläkin hetkellä, ja perusteluonnokset ovat opetushallituksen sivuilla avoinna kaikille. Niitä sopii käydä lukemassa ja kommentoimassa. Yksittäisistä oppiaineista ei ole vielä materiaalia, mutta esim. yleisistä työtavoista on asiaa.
http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eri mulla on kahdesta koulusta kokemusta. Tästä asiasta olen vaihtanut mielipiteitä lukuisten tuttavieni kanssa ja lähes kaikki ovat samaa mieltä kanssani. Mitenkäs monessa kouluss te muut olette olleet opetusta seuraamassa? ap
viidestä eri koulusta. En voi allekirjoittaa ainuttakaan sinun esittämääsi väitettä vaan täysin päinvastoin. Olen keskustellut lukuisten tuttujeni kanssa, ja heillä on kanssani samanlaisia kokemuksia Turussa, Tampereella ja Porissa sekä parilla pienemmällä paikkakunnalla.
Sanasto pitää opetella ulkoa, koska sitä ei muuten opi (hankala tehdä tehtäviä, joissa sanasto kerrataan 50 kertaa, helpompaa opetella ulkoa ja siten käydä sanasta läpi useaan kertaan).
Aika harva lapsi osaa kertoa, miten opettaja opettaa, didaktiikan sanasto ei pääsääntöisesti ole heille tuttua.
Meiltä löytyy 11v ja 9,5v poikalapset joille koululaitoksen nykymetodit tuntuvat sopivan vallan loistavasti, huonoin nro minkä esim vanhempi on kokeesta (minkään aineen ja lukee mm saksaa ja englantia) on 9½ ja sekin tullut peräti 2x.
Nuorempi vaikuttaa olevan samanlainen, juuri kurkkasin Wilmasta uusimman koetuloksen (matematiikka) ja nro oli 10-, muut koenrot olleet 10 ja 10- ja 1kpl 9½.
Ainiin, ehkäpä tämä johtuu osin siitä että heillä on ns hyvät opiskelutavat opettajaa lainatakseni, kuuntelevat, keskittyvät, tekevät muistiinpanoja jopa silloin kun ei välttis tarvitsisi, tekevät läksynsä moitteetta jne. Ja täytyyhän sitä tietty olla hyvä muistikin ja fiksu:)
Lapsen kanssa oli opeteltu pohjoismaiden asioita ja syitä ja seurauksia. Mutta mitä kysyttiin. "Piirrä kauppiaan talo ja kerro, miksi asuinrakennukset oli yläkerrassa". Tämä kuva oli siis ollut sivun alareunassa pienellä ja se juuri kysyttiin kokeessa. Koealuessa oli kyse hansakauppiaista ja Virosta. Mutta ei, tärkeintä oli osata piirtää kauppiaan talo. Hohhoijaa... Kokemusta on tosiaan siitä, että peruskoulussa reaaliaineet menee päin prinkkalaa kun kysytään ulkoaopittua nippelitietoa. Lukiossa loistetaan kun pääsee kertomaan omin sanoin syyt ja seuraukset.
opetellaan edelleen enkun sanat ja kielioppi ulkoa mutta ei ollenkaan sitä keskutelutaitoa! Sen takia me olemmekin niin surkeita kun pitää puhua sitä kieltä. Samoin tykätään opettaa historiaa ulkoa ja tenttiä sitä A4:a rustaillen sen sijaan että keskusteltais siitä miksi Suomessa oli sisällissota, miksi se alkoi ja mihin se johti.
syiden ja seurausten miettimisestä? Kuva voi olla kirjassa pienellä, mutta sitä on käsitelty tunnilla. Juuri nuo miksi-kysymykset ovat sitä asioiden ja yhteyksien miettimistä, ei ulkoa opittua.
"erillisluokka auttoi poika Tampereella mutta lopetettiin kokeiu rahan puutteen takia"...vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
"Erillisopetuksen ja yhtenäisopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa."
"Tavoite poikien äidinkielen oppimistulosten parantamiseksi ei toteutunut. Lehtilän ja Vuorisen tutkielman mukaan erillisopetuksen avulla ei saavutettu tilastollisesti merkitseviä hyötyjä äidinkielen oppimistuloksissa. Poikaluokkien äidinkielen kokeiden keskiarvo oli silti hieman korkeampi kuin yhtenäisluokkien pojilla."
"Poikaluokkien oppilaat suhtautuivat äidinkielen tunteihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen jopa hieman kielteisemmin kuin yhtenäisluokkien pojat. Kielteisestä asenteesta huolimatta poikaluokkien oppilaat saivat äidinkielen kokeista keskimäärin parempia tuloksia kuin yhtenäisluokkien pojat."
"Tyttöoppilaiden itsetunnon parantumisesta tuli ristiriitaisia tuloksia. Olkahisten koulun rehtori ja tyttöluokan opettaja kokivat tyttöjen rohkaistuneen tyttöluokassa opiskelun aikana. Koulun kaikkien opettajien arvioiden perusteella tyttöluokkien oppilaita pidettiin kuitenkin arempina kuin yhtenäisopetuksen tyttöjä. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä."
Ei tuo nyt minusta siltä kuulosta, että tällä poikien oppiistulokset lähtisivät nousuun.
Tänäänkin tyttö sanoi miten opetellaan ulkoa ruotsin sanoja ja tunnilla luetaan tekstiä ääneen kirjasta...entä se puhumisen opettelu?
Niitä kirjan tekstejä luetaan ääneen, jotta oppilas oppii, miten sana kuuluu ääntää. Se on monelle tosi hankalaa, koska he ovat tottuneet sanomaan niin kuin kirjoitetaan. Siksi niitä sanoja luetaan ääneen uudestaan ja uudestaan. Niissä kirjan kappaleissa on myös tekstejä ja keskusteluja, joita luetaan ja opetellaan ulkoakin, koska niissä on juuri niitä keskustelufraaseja ja kielikaavoja, joita tavallisessa keskustelussa tarvitaan: sanamuotoja, sanajärjestystä, partikkeleita jne.
Joskus 30 vuotta sitten kielen opettelu oli nimenomaan keskustelupätkien ulkoaopettelua alusta loppuun. Meillä on nykyisin monipuolisempaa: on tekstejä, sanastoa, kirjoitus- ja ääntämisharjoittelua, keskusteluharjoittelua jne. Nykyopetus on paljon edennyt siitä, millaista ulkolukua opetus oli 60-luvulla.
jolla ei ole mitään tosielämän pohjaa. Pojat ovat hyvin heterogeeninen joukko, samoin tytöt. On väärin ihan kaikkia kohtaan olettaa, että tytöt ovat jotain ja pojat jotain. Biologia on biologiaa, mutta sukupuoli on paljon muutakin.
Harvalla pojalla on aikaa havainnoida, joten koska asiat on opetettava tietyssä ajassa, on kätevämpää luetuttaa ne kirjasta, ei suinkaan ulkoa.