Miksi niin harva nuori äiti imettää?

Keskenkasvuisuus ja itsekkyys ehkä? Tupakointi ja viinanjuontihalut?

karaisemalla niitä tai antamalla vauvan lutkuttaa. Oma mielihyvähän siinä saattaa kärsiä. Ei kukaan haluaisi klitoristaankaan pilata.

pelkäävät että tissit alkavat roikkumaan ja muuta sen jälkeen :/ mutta eiköhän se ole aika vakio että vauvan saannin jälkeen kroppa muuttuu..itsekkyyttä varmaankin..?

"Imetysneuvonta ja vanhemmuuden psykososiaalinen tukeminen on tärkeä kohdentaa yksinhuoltajiin, vähän koulutettuihin, nuoriin ja tupakoiviin äiteihin, koska heillä imetysaika on lyhin."



Lapsi, perhe ja ruoka (ravitsemussuositus)

Siinä oli stressiä ihan itsessään kyllikseen. Imettäminen ei onnistunut, enkä tosiaan jaksanut laittaa siihen panoksia, koska olin muutekin kuoleman väsynyt. Aluksi lypsin maitoa pulloon ja syötin sitä, mutta kuvista näkee, että olin järisyttävän laiha luuviulu ja uupunut. Onneksi mieheni sanoi, että ei ole kenenkään etu, jos laihduin kuoliaaksi.



Lapset ovat nyt 11-v ja tasapainoisia, ihania lapsia. En nää, että rintaruokitusta lapsesta tulisi yhtään tämän parempaa.



Eli: jokaisen oma valinta. Se, että sinä ap imetit, hieno homma. Mutta jos joku muu ei imetä, niin se on tasan tarkkaan hänen asiansa. Iästä huolimatta.

ei tule maitoa, kun eivät syö tarpeeksi :( Raskauskilothan kuuluu nykyään karistaa ennen ristiäisiä...

mitä olen jutellut teiniäitien kanssa, niin ovat sanoneet, että imetys ällöttää ja sattuu. Tottahan tuo sattuminen on aluksi, mutta ällötys taitaa kummuta jostakin syvemmältä?



Ehkä se on sitten sitä kypsymättömyyttä, kun kokee imettäessään, että vauvan elämä onkin hyvin riippuvaista äidistään, että siihen vauvaanhan oikein täytyy sitoutuakin? Jos ei imetä, voi lykätä lapsen helpommin mummille, voi juoda ja bilettää ikäistensä kanssa.



Ole onnellinen, että sinussa on jo kypsyyttä imetykselle. Sama ällötys voi olla syynä joillakin vanhemmillakin äideillä... Imetyksen alussa tuntuva kipu menee yleensä ohi ja imetys olla sen jälkeen hyvin palkitsevaa.

Itse en imetä, koska lapsella on maitoallergia (joutuisin vahtimaan syömisiäni), imetykset kestivät tuntikausia huonon maidontulon takia ja jaloissa pyörii huomionkipeä 1-vuotias eli en voi olla sohvan pohjalla lypsykoneena. Pulloruokinta 10 min/ateria. Eli olen siis itsekäs ja kyllä, pääsen helpommalla, arkemme on sujuvampaa näin. Sitä en ymmärrä, miksi ketään kiinnostaa se miten ruokin vauvani? :D eikö pääasia ole, että vauvoja hoidetaan ja ruokitaan edes jotenkin?

päälle 30 äidin, jotka eivät imetä. Yhdeltä kysyin, että miksi tämä ei imetä, niin pelkäsi että rinnat menee piloille, pääsee nopeammin töihin ja baariin, kun ei imetä. Häneltä olisi maitoa tullut. Yksi vanhempi äiti ei imettänyt juuri tuon tupakoinnin takia.



Minä olin 18v, kun esikoisen sain. Sairaalassa näytti lupaavalta, että maitoa tulisi ihan kunnolla. Kotiin kun pääsi, maidon tulo vain hiipui. Minä tein kaikkeni, ostin teetä, minkä pitäisi lisätä maidontuotantoa. Mikään ei onnistunut, itkin, kuinka olen epäonnistunut äiti, kun imetys ei suju. Neuvolassa sitten lohduttivat, että pääasia, että lapsi saa ruokaa. Nyt olen raskaana, enkä stressaa imetyksestä. Haluaisin kuitenkin, että se onnistuu tällä kertaa ja uskon että onnistuukin, koska en stressaa niin paljoa.

tuen puute? ulkonäkö paineet? eikös nykyisin ole hyvä äiti, jos palautuu synnytyksestä mahdollisimman nopeasti sen näöiseksi ettei olisi koskaan poikinut?



T.lh,yh, 2-vuotiaaksi lastaan imettänyt 22v

Olen 20v vauvan äiti, mullekin oli alusta asti itsestäänselvää että imetän vauvaa jos se vaan onnistuu. 4 ekaa kuukautta onnistui, sen jälkeen en pystynyt enää. Huono provo, kyllä varmaan lähes jokainen (nuori) äiti yrittää imettää niin kauan kuin mahdollista. Kaikki minun tuntemani (lue: monet). Tästä on mnts keskustelua jo avattu, miksi lisää? Monet äidit jotka ovat epäonnistuneet jossain vaiheessa imetyksessä, saavat kyllä kuulla siitä ja paljon. "Olisit edes yrittänyt" "Ei voi olla nin vaikeaa" "Oletpa itsekäs" jne.

Nykyaikanahan pitää esittää, ettei oma elämä ( eikä myöskään kroppa kuten edellä mainittiin) muuttunut mitenkään lapsen synnyttyä. Pitää päästä kavereiden kanssa baariin, miehen kanssa ulos parisuhdetta hoitamaan, ulkomaan matkoille ja kaikki mieluusti heti kun ristiäiset on pidetty. Helpompi se pulloruokittu vauva on dumpata esim. isovanhemmille yöksi.



En tarkoita, että pitäisi neljän seinän sisällä nyhjätä tai imettää jos se on ylivoimaista. Ymmärrän, että on olemassa monia hyviä syitä olla imettämättä. Esim. se tupakanpoltto, jos ei voi ( l. halua) olla polttamatta niin onhan se parempi, ettei myrkytä vauvaansa vaan antaa korviketta.

Nykyaikanahan pitää esittää, ettei oma elämä ( eikä myöskään kroppa kuten edellä mainittiin) muuttunut mitenkään lapsen synnyttyä. Pitää päästä kavereiden kanssa baariin, miehen kanssa ulos parisuhdetta hoitamaan, ulkomaan matkoille ja kaikki mieluusti heti kun ristiäiset on pidetty. Helpompi se pulloruokittu vauva on dumpata esim. isovanhemmille yöksi.

En tarkoita, että pitäisi neljän seinän sisällä nyhjätä tai imettää jos se on ylivoimaista. Ymmärrän, että on olemassa monia hyviä syitä olla imettämättä. Esim. se tupakanpoltto, jos ei voi ( l. halua) olla polttamatta niin onhan se parempi, ettei myrkytä vauvaansa vaan antaa korviketta.

Tuntemieni äitien joukosta yhdistävänä tekijänä ei ole äitien ikä, vaan joku ihan muu.

Voin suositella imetystä rintojen ulkonäköä säästävänä siinä tilanteessa, kun maitoa tuntuu tulevan. Maito repii rinnat rikki ja löysyttää roikuiksi, joten tiheä imetys pidää rinnat parhaassa kuosissa ja näin ei ehdi käymään.



Sisäänpäinkääntyneet nännit voivat imetyksen jälkeen olla normnaalit, hieman ulkonevat. Hyvä?

Vaikeaa sitten jos yhtäkkiä pitää vierottaa.

Toki on niitä, kellä oikeesti ei vaan onnistu. Mutta tässä hyvä esimerkki äidistä, jolla olis ollu syytä luovuttaa monta kertaa. Lapsi nyt 3kk ja täysimetän, mutta vain toisella rinnalla. Sairastun lapsen synnyttyä ensin kohtutulehduksen, jonka takia olin tiputuksessa sairaalassa. Siitä toivuttuani heti perään ärhäkkä rintatulehdus. Kuumeilin monta viikkoa. Rintatulehdus teki tehtävänsä, toinen puoli ei enää tuota maitoa. No, rintani ovat eriparia, toinen tennispallo, toinen pingispallo. Pumpulia vaan liiveihin niin eroa ei nää :D it kärsii tottakai, en edes miehelleni halua näyttää rintoja, niin kova pala tuo eriparisuus. MUTTA pidän imetystä niin tärkeänä, että ulkonäkö jää kakkoseksi. Olen muuten hoikka tyttönen. Ja ei tuossa kaikki. Aluksi imetys ei sujunu ollenkaan, vaan pumppasin maidon jääville. Lopulta alkoi sujua rintakumin avulla. Sillä tiellä vieläki ollaan. Tyytyväinen vauva syö kuuden tunnin välein, rintakumin avulla, vain toiselta puolelta.



Olen aina ollut ulkonäkökeskeinen, mutta silti haluan imettää lastani. Nyt vaan jää tyttöjen saunaillat väliin, ku ei kehtaa mennä! Samoin meinaa mennä hermot rintakumisäötämisen kans, mutta ku ei onnistu ilman, niin sillon mennään näin. Ja on muuten lapsella maitoallergia, eli omasta ruokavaliosta karsin kaiken maidon pois. Arvatkaa onko käyny lopettaminen mielessä? ON! Ja syytäki varmaan ois. Mutta en halua olla niin itsekäs. Ehkä vähän paineitakin, satun nimittäin olemaan nuori äiti, 20v.



On se nykyään vähän niin, että nuoret äidit ei imetä joko ulkonäön (roikkutissit) tai erilaisuuden (jos ainoa kaveriporukassa) tai sitovuuden (ei pääse enää samallain menemään kavereitten kans) takia. Mun mielestä jos miettii lasten hankintaa, niin sillon pitää olla valmis myös vähän uhrautuu lapsen puolesta ja luopumaan osittain omasta menevästä nuoruudestaan.

kun tulin äidiksi ja imetin tyttöäni. Millään "dieetillä" en olisi pystynyt imettämään, tosin piti syödä terveellisesti kun oli raudanpuutetta. Ja joo, aluksi teki vähän kipeää, mutta totuttiin molemmat siihen ja sitten sujui paremmin kuin mikään pulloralli. En ole tosin ikinä ollut alkoholiin menevä ja omasta mielestäni rinnat on imetystä varten.

siitä, että niin moni nuori äiti tupakoi. Vaikka olisikin onnistunut pysymään erossa tupakasta odotusajan, niin lapsen syntymän jälkeen sorrutaan uudestaan, eikä silloin halua imettää.



Voin olla väärässäkin. Ja olen sitä mieltä, että kyllähän se vauva kasvaa korvikkeellakin, imetys on hyvä juttu, mutta ei mitenkään välttämätöntä.

Olen 22v, ja ensimmäinen lapsemme on nyt 5kk.

Juhlimassa käynyt tänä aikana 0 kertaa ja en polta.

Vaikka muuten olen rakastava äiti ja rakastan tätä vauva aikaa, mutta minusta imetys ei tuntunut oikealta ja vaivasi minua myöskin se sattui, siksi aloin käyttää korvikkeita. En pistä myöskään pahakseni, että tissit ei mene pilalle. Pitäkää vaan itsekkäänä, mutta minä & me ollaan onnellisia korvikkeillakin ja hyvin on mennyt :) Nyt jo itsetehtyjä soseita maistellen.

Minullekkin oli itsestäänselvyy, että täysimetän mahdollisimman pitkään - edellyttäes tietysti, että se onnistu. Imetys ei missään vaiheessa synnärillä lähtenyt rullaamaan (maito ei noussut), en saanut tarpeeksi imetysohjausta, pojalla huono imuote (sanoi lastenlääkäri, kai sitä pitää uskoa, kun itsellänikin oli sama fiilis), sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Osaimetystä jaksoin 3 kk, sitten luovutin. Pää ei enää kestänyt. Yritin todella kaikkeni imetyksen suhteen, mutta kun ei onnistu niin ei onnistu. Vaikka kuinka yritin pumpata, päivässä tuli ehkä 1-1,5 dl maitoa, eikä se luonnollisesti riitä!



Ap, rivien välistä huomaa, etää syyllistät äitejä, jotka eivät imetä - älä tee sitä. Riitää, kun saa kuulla olevansa laiska äiti neuvolasta.