Lue keskustelun säännöt.
Liian suosittu nimi?
23.11.2012 |
Jos nimeä annetaan ensimmäiseksi etunimeksi pari sataa vuodessa, onko se mielestäsi liian yleinen? Te joiden lapsen nimi löytyy syntymävuotensa top50-listalta, onko kaimoja tullut vastaan ja onko se harmillista? Oletko itse kärsinyt yleisestä nimestä?
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman vauvani nimeä on annettu siis melko vähän viime vuosina Suomessa.
Erään merkittävän julkisuuden henkilön vauvalle spekuloitiin aluksi samaa nimeä ja se olisi ehkä hieman harmittanut.Siinäkin vain se, että ihmiset olisivat julkisesti arvostelleet rakkaan vauvani nimeä.
Nimiasiat ovat niin henkilökohtaisia,että jokaisen tulee valita lapselleen se mieleisensä nimi.
Oma nimeni oli harvinainen 80-luvulla.On yleistynyt myöhemmin,mutta ei kai edelleenkään mikään muotinimi.
Oman vauvani nimeä on annettu siis melko vähän viime vuosina Suomessa.
Erään merkittävän julkisuuden henkilön vauvalle spekuloitiin aluksi samaa nimeä ja se olisi ehkä hieman harmittanut.Siinäkin vain se, että ihmiset olisivat julkisesti arvostelleet rakkaan vauvani nimeä.
Nimiasiat ovat niin henkilökohtaisia,että jokaisen tulee valita lapselleen se mieleisensä nimi.
Oma nimeni oli harvinainen 80-luvulla.On yleistynyt myöhemmin,mutta ei kai edelleenkään mikään muotinimi.
...että valitsee sitten harvinaisen tai yleisen nimen, niin aina on mahdollisuus, että törmää toiseen saman nimiseen, eikä oikein ikinä tiedä, mistä nimestä tulee suosittu. :)
Mun luokalla oli peruskoulussa 3 Kristaa, 2 Satua ja 2 Tanjaa. Onneksi mun nimi oli vähän harvinaisempi.
Oma nimeni on ikäisteni keskuudessa kohtuu yleinen, mutta päiväkodissa ja koulussa ei sattunut olemaan kaimoja. Tai kyllä koulussa varmaan oli, muttei omalla eikä rinnakkaisluokilla, joten en heidän mahdollisesta olemassa olostaan edes tiennyt.
Lapsillemme halusimme perinteiset ruotsinkieliset nimet, ei mitään kummallisia, vaan ihan tavallisia. No sattuipa niin, että emme tutkineet tilastoja ajoissa ja nyt yhdellä lapsista on todellinen hittinimi. Olimme jo nimen päättäneet kun meille selvisi nimen yleisyys, emmekä halunneet pyörtää päätöstämme viime hetkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan mielelläni vielä vastaan vakuutteluja siitä, ettei kaiman kohtaaminen aiheuta identiteettikriisiä kuin korkeintaan itselleni :D
Väestörekisterikeskuksen tiedoista löytyi taas 5 uutta nimenkantajaa viime viikolta. Ensi viikolla on meidän ristiäisten aika ja loppujossittelut käynnissä...ap
aiheutti jonkin sortin kriisin. Ei mulla omalla luokalla ollut kaimoja, eikä muissakaan yhteisöissä nyt niin hirveästi tavannut, mutta jostain syystä mua alkoi ärsyttää tavattomasti ihan ne julkisuudessa olevat kaimat.
Joka hemmetin kerta kun tv:n avaa, siellä on 5 samannimistä.
Joten otin ja vaihdoin:)
Aikuisena nimestä tuli joskus suosittu ja nykyään on yhtä yleinen kuin 1970-luvun yleisimmät suosikkinimet. Ensimmäisen elävän etunimi-kaimani näin n. 20-vuotiaana ja nykyään heitä on Suomessa mitä lie 20000-30000 kpl.
Eli harvinainen nimi voi aikanaan muuttua suosikkinimeksi joten harvinaisuus ei välttämättä kestä pitkään. Ihan sama tuo on ollut minulle, ehkä lapsena olisi ollut helpompaa jos nimeni olisi ollut silloin kohtuullisen tavallinen. Nykyäänhän se sitä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisena nimestä tuli joskus suosittu ja nykyään on yhtä yleinen kuin 1970-luvun yleisimmät suosikkinimet. Ensimmäisen elävän etunimi-kaimani näin n. 20-vuotiaana ja nykyään heitä on Suomessa mitä lie 20000-30000 kpl.
Eli harvinainen nimi voi aikanaan muuttua suosikkinimeksi joten harvinaisuus ei välttämättä kestä pitkään. Ihan sama tuo on ollut minulle, ehkä lapsena olisi ollut helpompaa jos nimeni olisi ollut silloin kohtuullisen tavallinen. Nykyäänhän se sitä onkin.
Aikuisena nimestä tuli joskus suosittu ja nykyään on yhtä yleinen kuin 1970-luvun yleisimmät suosikkinimet. Ensimmäisen elävän etunimi-kaimani näin n. 20-vuotiaana ja nykyään heitä on Suomessa mitä lie 20000-30000 kpl.
Eli harvinainen nimi voi aikanaan muuttua suosikkinimeksi joten harvinaisuus ei välttämättä kestä pitkään. Ihan sama tuo on ollut minulle, ehkä lapsena olisi ollut helpompaa jos nimeni olisi ollut silloin kohtuullisen tavallinen. Nykyäänhän se sitä onkin.
Täältähän saa ihan apuakin :) Mietin hetken uskaltaako täältä kysellä kun keskustelut tuntuvat saavan nopeasti negatiivisia sävyjä.
Mulla ei siis itselläni ole ikäisiäni kaimoja ja esikoisenkin nimisiä kastettiin syntymävuonnaan vain 40. Lähinnä hain tässä siis kokemuksia. Ei nimenvalintaamme muiden mielipiteet vaikuta, vaan halusin ihan tietää voiko kaimoista olla lapselle jotain haittaa. Kuopukselle on tulossa kovassa nousussa oleva nimi. Ja tuon halusinkin kuulla, ettei ne suosituimmatkaan nimet nykyään niin yleisiä ole :) -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisia ovat "vaikeasti" lausuttavat, kuten
- Priska, Agda, Andrea
Liian ulkomaalaiset
- John, Sharon
Liian erilaiset
- Välke, Tempo, Touho, Pii
Mielleyhtymä väärä
- Pascal, Pierre, Yrjö, Urpo, Lempi, Siviä, Kaino, Muna
tuohon viimeiseen kysymykseen, eli en ole kärsinyt yleisestä nimestä. Ei se kyllä mistään erikoisimmista päästä ole, mutta kuitenkin. Yhden samannimisen tunnen ja tiedän muutaman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väestörekisterissä alle 500kpl sitten 1900-luvun alun. Lapsena toivoin itselleni yleistä nimeä, olisi ollut ihanaa olla vaikka Emmi tai Henna. Nyttemmin pidän nimestäni, se on minun nimeni ja piste.
Lapseni nimi on annettu 2010-2012 500 lapselle. Aika yleinen siis taitaa olla, mutta en ajatellut sitä kun mietittiin lapselle nimeä.
Mitään Lucaa tai Mineaa en antaisi lapselle nimeksi, niitä tuntuu olevan joka toisella.
aika paljon. kaikki vähintään 10 v nuorempia tosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni nimi on annettu 2010-2012 500 lapselle. Aika yleinen siis taitaa olla, mutta en ajatellut sitä kun mietittiin lapselle nimeä.
Mitään Lucaa tai Mineaa en antaisi lapselle nimeksi, niitä tuntuu olevan joka toisella.
Ensinnäkin halveksimaasi Lucaa on annettu alle 380 lapselle vuosina 2010-2012, joten oman lapsesi etunimi on paljon yleisempi. Mineaa on toki annettu enemmän (790 lapselle)mutta todennäköisesti toiseksi nimeksi enemmänkin.
Ja entä sitten? Lapseni päiväkodissa on yksi Luca ja yksi Minea. Sen sijaan on kaksi Siinaa (annettu mainittuina vuosina 61 lapselle ja kaikkina vuosina yhteensä vain 500:lle), kaksi Enniä, kaksi Aidaa (189) ja kaksi Miloa (242).
Ei kai mikään nimi ole huono siksi, että sitä on annettu useammalle lapselle. Eikö se vain kerro, että noin moni pitää siitä nimestä? Ei nykypäivänä enää tule samanlaista kuin 70-luvulla, jolloin luokalla oli kolme Lauria, kolme Mikkoa ja kaksi Markkua sekä kaksi Sannaa, kaksi Johannaa ja kaksi Maria.
Pitäisi nyt sen verran olla kanttia, ettei muiden mielipide sanele sitäkin, voiko pitämänsä nimen antaa vai ei.
T. Aidan ja Akselin äiti
Oma nimeni Emilia on annettu yli 75000 henkilölle ja on oman syntymävuoteni Top 2. Ei ole haitannut yhtään, yhden saman nimisen tunnen ja on entinen työkaveri.. Oman lapseni nimi on harvinainen, 1900-l alusta sen on saanut reilu 100 henkilöä. Kivoja nimiä molemmat mun mielestä, mut nykyäänhän onkin vissiin muotia antaa vähän erikoisempi nimi =)
en ole kärsinyt yleisyydestä.
Yhtään ystävää ei ole kaimaa eikä ole ollut luokka- tai työtoverinakaan. Yksi naapuri löytyy sekä tyttären bestis.
lapsella kaimoja väestörekisteri keskuksen mukaan alle 300. Minun nimeni Johanna, joten kaimoja tulee koko aika joka suunnasta. Olisi se äiti voinu vähän jännemmän nimen keksiä. Olisin vaikka tuon H:n jättäny pois
mutta siihen aikaan kun itse olin koulussa, TODELLA monen nimi oli esim. Laura tai Teemu, ja se oli vähän ikävää kun niitä oli niin paljon ettei aina edes pelkkä sukunimen kirjain riittänyt erottelemaan Lauroja toisistaan, vaan oli myös enemmän kuin yksi Laura K tai Laura M.
Nykyään ei taida suosituimmatkaan nimet olla ihan niin suosittuja. Ainoat joita omassa tuttavapiirissä (tai lasten luokalla/päivähoitoryhmässä) on oikeasti todella monta ovat Onni ja Ida/Iida. Sekin on varmasti sattumaa.
Omista lapsistani toisella on hänen ikäluokassaan harvinainen nimi, toisella aika yleinen. Emme silti ole itse tutustuneet vielä samannimisiin lapsiin (aikuisiin kyllä).
Mä muuten tiedän yhden italialaisen lapsen, jonka nimi on Luca, ai niin ja kaverin sukulaisella taitaa myös olla tuon niminen, Minean tunnen yhden. Kumpaakaan ei ole osunut lastemme kouluihin tai päiväkoteihin. eikä edes harrastuksiin. Mutta onneksi kaikilla on sama asenne kuin kolmosella. Ja juuri tuota asennetta ap taisi tässä peräänkuuluttaa
Otan mielelläni vielä vastaan vakuutteluja siitä, ettei kaiman kohtaaminen aiheuta identiteettikriisiä kuin korkeintaan itselleni :D
Väestörekisterikeskuksen tiedoista löytyi taas 5 uutta nimenkantajaa viime viikolta. Ensi viikolla on meidän ristiäisten aika ja loppujossittelut käynnissä...ap