Neuvoja naiset! Milloin seksiä uuden kumppanin kanssa?

olette aikuisia. Itse olen antautunut useallekin tulevalle poikayställe ihan ekalla kerralla, että toi ihan bs:ää, että suhteesta tulisi jotenkin kestävämpi, jos panttaa. En tajua.

En mäkään tajua miksi kyselet täältä! Kyllähän te nyt itse tiedätte.

viimeiset 15 vuotta yhden ja saman miehen kanssa. Ajat ovat muuttuneet sitten vuoden 1990-luvun, ja luulen, että ajatusmaailmani on myös niiltä viattomuuden ajoilta. Olen aika vanhanaikainen ja miehen pettämiset ovat jättäneet jälkensä itsetuntooni. En halua satuttaa itseäni enempää esim. sillä, että kumppani ei olekaan tyytyväinen minuun jollain tasolla. En minä tiedä, kauanko "voi pihdata" tai mitä siitä ajatellaan, jos antaa mennä vain. Onko jotain sellaista, mitä en ole tullut ajatelleeksi näissä kuvioissa? Siksi kyselen.

Ap

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että miesystäväni kunnioittaa minua erittäin paljon, koska tietää, etten ole sekstaillut ympäriinsä. Aikoinaan avioeron jälkeen olisin myös voinut silpoa itseni todella pahasti, jos olisin etsinyt lohtua seksistä. Olisi ollut niin helppoa saada miesseuraa, joka olisi lähtenyt vaikka heti sänkyyn. Nyt kun olen antanut ajan kulua, tunnen olevani valmis nauttimaan seksistäkin ihmisen kanssa, jonka kanssa haluan elää loppuelämäni ja joka haluaa samaa.

Itse teet niin kuin parhaalta tuntuu. Älä mieti kenenkään muun mielipiteitä.

Minä varmaan vähän jarruttelisin seksin kanssa kuitenkin alkuun johtuen ihan omista kokemuksista. Nuorempana seurustelujen alkuvaiheessa syöksyin sänkyyn aina samantien ja jälkikäteen kaduin sitä. Seksin alkaminen sai aikaan "kuherruskuukauden", jolloin mikä tahansa sammakko alkoi vaikuttaa prinssiltä, vaikka olisinkin alkuun ollut epäilyksiä ihmisen suhteen. Sitten kun muutamassa kk:ssa alkoi arki suhteessa, oltiin seksin myötä niin "syvällä suhteessa", että oli tosi vaikea perääntyä.

Jos nyt nelikymppisenä (lasten äitinä) joutuisin tilanteeseen, että pitäisi uutta suhdetta aloittaa/kokeilla, haluaisin pitää pään kylmänä muutamankin hetken kauemmin ja punnita miehen sopivuutta itselleni ilman seksin tuomaa kiihkoa. En jättäisi sitä kuitenkaan mihinkään vuodenkaan päähän, koska täytyyhän mies testata silläkin saralla ennen aamenia ;)

Odottelen vielä jonkin aikaa, ja tutustun mieheen paremmin. Minulla on kuitenkin tiettyjä odotuksia ja toiveita, ja haluan tietää mitä hän niistä ajattelee. En halua mitään tunteetonta panemista, sitä on saanut kyllä ihan kotioloissakin. Ja haluan luottaa häneen sen verran, että voin olla varma, että hän pitää minusta kaikin puolin. Jos tähän pisteeseen ei päästä, niin sitten ollaan kavereita.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Up

Jos olet aloittaja, niin eiköhän näin viiden vuoden jälkeen ole jo korkea aika harrastaa seksiä uuden kumppanin kanssa. Jos et ole niin en ymmärrä uppaustasi.

Sitten kun siltä tuntuu. Ei ole mitään oikeaa "niin ja niin monensilla treffeillä". 

Vierailija kirjoitti:

On se varmaan selkeätä, mutta en mä nyt ihan tuohonkaan lähtisi.

Ap

Olen tosissani. En halua sössiä elämääni, vaan seurustelen nyt niin hyvin kuin osaan. Siihen kuuluu se, että tutustun mieheen ensin henkisellä tasolla ja teen kaikkea muuta kuin rakastelen hänen kanssaan. Nyt vajaan vuoden seurustelun jälkeen tiedän, että hän on ainakin tosissaan kanssani, koska hän on jaksanut odottaa seksiä. Tietysti hän myös on sen verran kokenut, että tietää, että toimivaan suhteeseen tarvitaan muutakin kuin seksi.

Tämä kuulostaa varmaan äärimmäisen epätrendikkäältä, koska seksiä tunkee joka paikasta. Tosiasiassahan sitä saisi vaikka samana päivänä jonkun kivan ihmisen kanssa, jos haluaisi. Mutta minä haluan jotain arvokkaampaa.

Tuosta paistaa, että seksi olisi jotenkin vähempiarvoisempaa kuin muut suhteen osa-alueet. Toisaalta se on tietysti jokaisen oma asia miten siihen suhtautuu. Itse en menisi avioluittoon harrastamatta ensin seksiä. Se ei välttämättä kaikkien kanssa suju vaikka muuten tykkäisi toisesta.

Minä tapasin nykyisen aviomieheni 37-vuotiaana, ja sänkyyn mentiin heti samana iltana. Molempien teki mieli, niin miksi pitäisi pihdata? Nykyään onnellisesti naimisissa ja seksielämä aivan loistavaa, toisin kuin edellisessä suhteessani. Kyllä kannatti testata kemiat heti ensitapaamisella!

Jos sitä pitää kysellä, niin mies ei ole se oikea.

Näille avioliittoon odottajille: eikö olis jo vähän myöhästä "odottaa avioliittoon" jos on kerran jo ollu naimisissa ja harrastanu seksiä, erittäin typerää pitää jotain selibaattia siitä syystä. Ap:lle: jos haluat edetä uuden tuttavuuden kanssa niin anna mennä! Ja jos et halua pelkkää panosuhdetta niin juttele sen miehen kanssa siitä. Tietysti se on outoa kun pitkästä aikaa uusi seksikumppani, mutta jos voitte keskustella uuden miehen kanssa asiasta niin varmaan oma epävarmuus vähenee ja tuntuu luonnollisemmalta ja paremmalta kun ei jännitä uutta kumppania.

Up

Vierailija kirjoitti:

olette aikuisia. Itse olen antautunut useallekin tulevalle poikayställe ihan ekalla kerralla, että toi ihan bs:ää, että suhteesta tulisi jotenkin kestävämpi, jos panttaa. En tajua.

Oletko jo yli 80 vuotias? Alle 20 vuoden pituista parisuhdetta ei voi luokitella kestäväksi. Olisiko siis kuitenkin pitänyt pantata?

.

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin haluan ja tarvitsen seksiä. Sen suurempaa nautintoa ei ole. Avioliittoon säästävät eivät varmaan itse nauti vaan makaavat 1900-luvun alun tyyliin miehen alla ja pitävät jumalan kirkkaana mielessä.. Pah.

Häh.?

Miten noi niinku rinnastetaan ...avioliiton odottaminen ja lahnamaisuus?

Eikähän sitä lahnausta ole ihan niissä pikemminkin edenneissä niinkuin hitaammissakin ja sähäkkää seksiä yhtälailla kummassakin.

Kukin tavallaan. Ei siinä odottamisesta. Otään pahaa voi olla. Toki ei kai ole aikuisten pakko odotella hirveesti, jos ei haluu.

Liian helppo nakki...ehkä se on mielipidekysymyksiä.

Jotkut etenee pareiksi ja jotkut ei. Kemiasta ja siitä jostain se kai on myös kiinni enempi kuin siitä, että milloin sinne sänkyyn yhdessä mätkähtää.