Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS Kolumni: Lasten kotihoidosta pääasiassa haittaa!

Vierailija
20.11.2012 |

Mitä mieltä Virpi Salmen (kuka se edes on?) kolumnista HS:n verkkosivuilla

http://www.hs.fi/elama/%C3%84idin+paikka+on+t%C3%B6iss%C3%A4/a130561984…



Siinä hän tuo voimakkaasti esiin sen, miten naiset pitää saada pois kotoa oikeisiin töihin ja miten lasten kotihoidosta on pääasiassa vain haittaa.

Kommentit (112)

Vierailija
41/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

on esittänyt vaihtoehtojen saamista lastenhoitomuotoihin: Nyt on päiväkoti, jossa näytetään hapanta kärsää, jos käyt osa-aikatyössä ja lapsesi on siellä vain osa-aikaisesti (ja vie mistä lie joustamattomuudesta johtuen kuitenkin koko paikan) tai kerhot ja puistotädit, joissa ollaan vain muutama tunti, joka ei riitä äidin työssäkäyntiin.



Kyllä Kataiselle kelpaisi alkuun osa-aikatyötä tekevät äidit, mutta kun se on vaan käytännössä kovin vaikeaa. Ei tämä saisi olla niin mustavalkoista, että joko käyt töissä tai sitten et.



Itse teen 50% työaikaa ja kyllä on nähty nuo päiväkodin happamat naamat, kun lapseni oli siellä vain osa-aikaisesti. Erilaisilla lastanhoitojärjestelyillä ollaan menty ja niistä maksettu ihan ilman tukia tuntipalkkoja lastenvahdeille, että on saatu homma toimimaan.



Olin kahdeksan vuotta kotona ja silti työllistynyt koulutustani vastaavasti. Olin pitkään kotona, juu mukavuuden halusta ja samasta syystä teen nyt osa-aikatyötä: tyytyväinen äiti= tyytyväiset lapset. Eli se mun mukavuudenhalua ei tee msuta marttyyriä, vaan on jopa lapsen edun mukaista!



En jaksaisi olla mikään super-äiti ja hoitaa kaikkia kotitöitä vielä täyden työajan jälkeen ja kuskata lisäksi lapset harrastuksiin.

Vierailija
42/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajat ovat muuttuneet, kotihoidon tuki on jäänne ajalta, jolloin Kepu halusi järjestää maatilan emännille omaa rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

50% työtä ei ole hevin saatavilla: omasta paikastani olen saanut taistella, kun työntantaja toki haluaisi, että teen 100% työaikaa. Nyt meitä on kaksi, jotka puolittaa työajan, mutta työnantaja suostuu siihen pitkin hamapain.



Eli paitsi että lasten hoito on vaikea järjestää osa-aikatyön ajaksi, niin ei niitä osa-aikatöitä juurikaan ole! Jos olisi, niin veikkaan, että moni muukin kuin minä ja kolleegani tekisivät puolikasta.

Vierailija
44/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten arvon lapsen "parasta" (=omaa mukavuudenhaluaan) ajattelevat kotiäidit selitäävät sen, että muissa Pohjoismaissa ei olle yhtä pitkään kotona lasten kanssa kuin Suomessa, mutta silti niissä on vähemmän lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia.

Johtuisikohan nuorison ongelmat kuitenkin siitä, että sitten kun se äidin kotona oleminen loppuu, koska se sitten tapahtuukin, ovst molemmar vanhemmat samantien arkisin 10 tuntia pois kotoa ja lapsia nähdään ehkä viikonloppuna...?

Kummallista että Keski-Euroopassa lapset ja nuoret voivat paljon paremmin kuin Suomessa, vaikka suurin osa äideistä ei käy ollenkaan töissä.


Minä olin lapsi ja nuori 70-80-luvuilla ja kun aloitin koulun, olin ainoa luokallani jonka äiti oli kotona. Äiti meni töihin kun olin 10-vuotias. Eipä se koululaista haitannut yhtään.

Vierailija
45/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastenhoito on työ jota ilman yhteiskunta ei voi mitenkään pyöriä montaakaan vuotta ilman rapistumista ja kohta koittavaa sukupuuttoa (ennen sukupuuttoa tulisi kauheat rappion ja nälänhädän vuodet)Itseasiassa yht. kunta ei voi pyöriä päivääkään ilman että tulisi massoittain lapsikuolemia...



Monta muuta työtä tiedän, jotka voitaisiin lakkauttaa tänään ja mitään sen suurempaa hätää ei kenellekään tulisi (päinvastoin suuria säästöjä voitaisiin saada kun turhia virkoja lakkautettaisiin...)



Elämä on aika yksinkertaista, vaikka siitä yritetään nykyisin tehdä monimutkaista.

Vierailija
46/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kummallista että Keski-Euroopassa lapset ja nuoret voivat paljon paremmin kuin Suomessa, vaikka suurin osa äideistä ei käy ollenkaan töissä.


Ja suurin osa lapsista menee hoitoon noin vuoden ikäisenä. Lapset ja nuoret näyttäisivät kuitenkin voivan paremmin. Nuoretkin ovat kohteliaita ja hyvätapaisia. EI kuule törkeetä kielenkäyttöä, kuten Suomessa.

Mä sanoisin, että Suomessa tunnutaan ihannoivan huonoa käytöstä ja törkeää kielenkäyttöä. Aikuiset käyttäytyy ja puhuu rumasti - ja sitä myötä lapsetkin sen oppii. Aikuisten, perheellisten kännihakuinen alkoholin käyttö on myös Suomessa yleisempää.

Pitkän kotiäitinä olon mä en usko olevan hyväksi kenellekään, ei äidille eikä lapsille. Koko perhe siitä kärsii - ja mitä pidempään on kotona, sitä vaikeampi on alkaa töihin tai yleensäkään mihinkään. Ihminen passivoituu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten arvon lapsen "parasta" (=omaa mukavuudenhaluaan) ajattelevat kotiäidit selitäävät sen, että muissa Pohjoismaissa ei olle yhtä pitkään kotona lasten kanssa kuin Suomessa, mutta silti niissä on vähemmän lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia.


joten he eivät ole kotiäitejä, vaikka käytännössä ovat äitejä kotona. Suomessa olet joko töissä noin 38h/vko tai sitten et ole töissä, vaihtoehtona joku 20 h/vko näyttää olevan mahdoton.

Kannattaa muuten muistaa, että suurin osa suomalaisista äideistä ei ole kotona kolmea vuotta/lapsi vaan se tavallinen töihinlähtöaika on silloin, kun lapsi täyttää 2v. Paitsi työttömillä: he jäävät kotiäideiksi, jotka saavat paljon isomman korvauksen kuin kotihoidontuki.

Vierailija
48/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

johon oli haastateltu kotiäitejä. Yksi suuri vaikuttaja naisten kotona olemiseen on työhönpääsyn vaikeus, ei halu "laiskotella" kotona. Eli Kotihoidontuen hyväksikäyttöä ei juuri ole, työelämän rakenteet ovat vain joustamattomia pienten lasten vanhemmille (ks. lyhennetty työaika ja sen puute)

Itse uskon tähän kyllä, aivan varmasti moni menisi töihin, mutta töitä ei niin vain ole tarjolla, varsinkaan kasvukeskuksien ulkopuolella. Varsinkin matalapalkkaisten alojen työpaikat ovat kotona olleelle tiukassa.



Mutta eiköhän se ole tälläkin palstalla huomattu, että jos olet äiti, teet mitä vain, teet jonkun mielestä kuitenkin väärin. Surullista, kun puhutaan kuitenkin ihmiselämän merkittävimmistä asioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen lähinnä kotihoidon tuen lyhentämisen puolella, mutta tosiasia kyllä on, että kotiäitejä on moneen lähtöön.



Todella arvostettavia ovat nämä ahkerat suurperheiden äidit, jotka laittavat luomuruokaa, ulkoilevat, askartelevat ja pitävät kotinsa putipuhtaana.



MUTTA sitten on tämä toinen joukko, joihin oman veljeni vaimo kuuluu... Pyjamabileet iltapäivään, tosiaan Tv (Juniori) päällä koko ajan, sekä Wii-pelit toisessa huoneessa. Koti siis AIVAN JÄRKYTTÄVÄSSÄ SIIVOSSA. Lapsia ei ole opetettu millä tasolla siivoamaan jälkiään. Ulkoilua todella harvoin, ei läheskään joka päivä. Menee kuulemma uudet Ticketin haalarit pilalle näillä keleillä ;). Piirtää saavat ja sotkea omaan tahtiin, ei mitään ohjattua toimintaa. 2 x vko joku kerho, jossa oppivat jotain käytöstapoja ja tämä raskasta työtä tekevä kotiäiti saa omaa aikaa. Ruoka lähinnä eineksiä. Nuorimmat lapset yli neljä vuotiaita. Mutta tämä siis aaahhh, niin täydellistä lastentahtista kasvatusta.

Vierailija
50/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä voisin allekirjoittaa adressin päivähoidon lakkauttamiseksi lastensuojelun nimissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä erittäin rumasti on esimiehen taholta sanottu ja käyttäydytty mulle kun TEIN SITÄ 6 tunnin päivää isossa tunnetussa suomalaisfirmassa.

Pakotettiin palaamaan täydelle päivälle.



Jos hieman tässä vvoisi näkökulmaa laajentaa. Varmasti olisi monella kiinnostusta lyhyemmän päivän tekoon, sekä äideillä että esim ikäihmisillä.

Työnantajahan voittaa kun saa 6 tunnin hinnallla tehokkaan työpanoksen eikä 8 tunnin hinnalla uupuneen ihmisen työpanosta. sillä 2 tunnilla on todella merkitystä-

Vierailija
52/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilä on työryhmänsä kanssa tutkinut kotihoidontukea usemman vuoden ajan.

Hän kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla syyskuun lopussa, että työikäiset naiset käyvät nykyään vähemmän töissä kuin 1980-luvulla: "Jos pitkä kotihoito toisi hyvinvointia lapsille, Suomessa lapsilla pitäisi olla tuntuvasti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa".

Noiden asioiden välillä ei ole osoitettu olevan minkäänlaista muuta yhteyttä kuin ajallinen yhteys. Jokainen tilastotieteen alkeet opiskellut tietää, että ajallinen yhteys ei merkitse syy-yhteyttä. Ei, vaikka sen esittäisi professori.

Katsotaanpas, voisiko suomalaisten pahoinvoinnille löytyä mitään muita syitä kuin kotihoito. Miten olisi humalahakuinen alkoholikulttuuri? Perheiden hajoaminen, riitaisat erot? Yksilökeskeisyys ja yhteisöjen hajoaminen? Vanhojen perinteiden purkaantuminen, perheiden irrallisuus ja eristäytyminen? Jne.

Perusjuttuja, jotka sosiaalitieteissä on tunnistettu jo pitkään sosiaalista pahoinvointia aiheuttaviksi ilmiöiksi. Mutta kappas, nuohan voidaan korvata ihan vain sillä, että kotihoito.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun kaupunkilaisäiti saa noin 800 euron kädenojennuksen kunnalta päivähoitopaikan muodossa, ei maalaisäidille ole tarjota vastaavaa apua navettatöiden ajaksi. Yhteiskunnalle tuli halvemmaksi kehittää tukimuoto, jonka ansiosta subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vaadittu aamulla klo 5.00 - 9.30 ja uudetaan iltapäivällä 15.00 - 18.30.



Vierailija
54/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitään sen tärkeämpää hommaa ei naisella ole



voi mieskin toki hoitaa mutta mun mielestäni yhteiskunta kaikkinensa hyötyy siitä eniten, että naisille annetaan mahdollisuus hoitaa lapsiaan itse näiden varhaisina vuosina



se on ihan eri asia jos jonkun pää ei sitä kestä ja haluaa mennä töihin, siihenkin annetaan kyllä mahdollisuus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuoko se on ihanne teidän mielestä? Että äidit eivät käy töissä? Terkkuja vaan sinne 50-luvulle.

Saksalaiset naiset käyvät töissä lähes yhtä paljon kuin Suomessa, mutta ihanaa, että saat itse valita. Ja ei ole pakko mennä töihin ja asian saa päättää itse.

Terveisiä vaan sinne kateelliseen feministi-routalandiaan.

Eivät vissiin halua päivät pitkät pyöriä kodin ympäristössä tikkiliivi päällä.

Pitää sitten nämä kotirouvat tuottaa ulkomailta näköjään.

Tsemppiä vaan sinne Tysklandiaan, muistakaa pitää pimppi piukeana ja suu soukealla, niin ukko tuo jatkossakin elannon. Jonkinasteista prostituutiotahan tuo on, asiakassuhde vaan on pitkänläntä useimmiten. =)

Vierailija
56/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä yksi iso syy miksi ihmiset voivat huonosti


Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilä on työryhmänsä kanssa tutkinut kotihoidontukea usemman vuoden ajan.

Hän kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla syyskuun lopussa, että työikäiset naiset käyvät nykyään vähemmän töissä kuin 1980-luvulla: "Jos pitkä kotihoito toisi hyvinvointia lapsille, Suomessa lapsilla pitäisi olla tuntuvasti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa".

Noiden asioiden välillä ei ole osoitettu olevan minkäänlaista muuta yhteyttä kuin ajallinen yhteys. Jokainen tilastotieteen alkeet opiskellut tietää, että ajallinen yhteys ei merkitse syy-yhteyttä. Ei, vaikka sen esittäisi professori.

Katsotaanpas, voisiko suomalaisten pahoinvoinnille löytyä mitään muita syitä kuin kotihoito. Miten olisi humalahakuinen alkoholikulttuuri? Perheiden hajoaminen, riitaisat erot? Yksilökeskeisyys ja yhteisöjen hajoaminen? Vanhojen perinteiden purkaantuminen, perheiden irrallisuus ja eristäytyminen? Jne.

Perusjuttuja, jotka sosiaalitieteissä on tunnistettu jo pitkään sosiaalista pahoinvointia aiheuttaviksi ilmiöiksi. Mutta kappas, nuohan voidaan korvata ihan vain sillä, että kotihoito.

Vierailija
57/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eivätkä ne tue tätä ajatusmallia. Aika usein unohdetaan, että ne "äidin työt" tekee sijainen, joka siten pääsee kiinni työelämään, maksaa veroja jne. Ei ole olemassa mitään tekemätöntä työtä, joka odottaa kotiäitejä sorvin ääreen puurtamaan.



Lisäksi kotihoidontuki eli noin 300 e/kk on huomattavasti pienempi summa kuin kunnallisen hoitopaikan todellinen kustannus eli noin 1000 e/kk + lasten sairastelukierteestä syntyvät menetykset yhteiskunnalle ja yksilölle. Tavallisella naisen palkalla ei kustanneta lapsesta koituvia kuluja, joten 3 vuotta lapsen kanssa kotona on (kertymättömistä verotuloista huolimatta) yhteiskunnalle halpa vaihtoehto.



Kansantalouden kannalta laskelmiin pitäisi ottaa mukaan myös eläkekertymät, palkalliset poissaolot lapsen sairataessa jne. eli ei pidä tuijottaa vain menetettyjä ansiotuloja vaan kokonaisuutta. Säästöä syntyy naisen elämän loppupäässä, jolloin eläke on kotivuosien takia pienempi kuin koko ikänsä työelämässä olleilla.

Vierailija
58/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Tuoko se on ihanne teidän mielestä? Että äidit eivät käy töissä? Terkkuja vaan sinne 50-luvulle.

Mitä sulla on siihen sanomista jos joku haluaa hoitaa lapsensa kotona? Mitä väliä sillä on miltä luvulta se on, jos se on aidosti oma valinta? Ei nykyajassa mitään niin itseisarvoisesti täydellistä ole.

Se on muuten tässä keskustelussa havaittavissa, että kotihoidon vastustajat veisivät vapauden valita ja ovat sitten sitä mieltä että se olisi askel parempaan suuntaan. Kotihoidon puolustajana en todellakaan ymmärrä, miten vapausastetta kaventamalla tehdään parempi yhteiskunta, varsinkaan asiassa, joka on oikeasti merkityksellinen.

Oisikohan meillä "hiukan" akuutimpiakin yhteiskunnallisia ongelmia ratkaistavana kuin lasten kotihoito? Voimakkaasti kasvava työttömyys, nuorten syrjäytyminen, vanhusten kohtelu jne.. Ei vaan voi tajuta. Ja eniten ottaa päästä että kansallinen kokoomus esittää näitä todellisia ajatuksia systemaattisesti vaalien jälkeen.

Vierailija
59/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten arvon lapsen "parasta" (=omaa mukavuudenhaluaan) ajattelevat kotiäidit selitäävät sen, että muissa Pohjoismaissa ei olle yhtä pitkään kotona lasten kanssa kuin Suomessa, mutta silti niissä on vähemmän lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia.

johtuu kuin pitkästä kotihoidosta, sanoisin näin maalaisjärjellä. Ja ne muutamat vähempiosaiset ja eräänkin kokoomusnuoren mukaan "huonompaa ainesta olevat" jotka ovat sossurahojen turvin kotona lastensa kanssa, olisivat kotona vaikka kotihoidontuki kokonaan lakkautettaisiin.

No, MISTÄ se sitten johtuu?


Suomessahan on perinteisesti ilmapiiri, kulttuuri ja asenteet hyvin negatiivisia ja synkkiä.

Yritteliäisyyteen täällä suhtaudutaan aika erikoisella tavalla. Odotetaan mokaamista, ja sitten jos tekee jonkun virheen niin siitä seuraa hirvää ilkkumista.

Mietipä vaikka kuinka Suomessa suhtaudutaan Nokiaan tai vaikka Reimaan.

Vierailija
60/112 |
20.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska afrikassa on laihoja jotka ei oo päässeet tarhan ruokapöytään lihomaan. Samaa luokkaa ovat noi kolumnistin päätelmät kotihoidon haitallisuudesta lapselle.

professori Jorma Sipilän päätelmä eikä kolumnistin: Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilä on työryhmänsä kanssa tutkinut kotihoidontukea usemman vuoden ajan. Hän kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla syyskuun lopussa, että työikäiset naiset käyvät nykyään vähemmän töissä kuin 1980-luvulla: "Jos pitkä kotihoito toisi hyvinvointia lapsille, Suomessa lapsilla pitäisi olla tuntuvasti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa". Mutta tällä palstalla ainoa professori joka mistään mitään tajuaa ja jonka sanoilla on painoarvoa on Liisa Keltikangas-Järvinen...


Muissa pohjoismaissa on erilainen kulttuuri ja erilaiset, ihmisystävällisemmät elämänarvot.

Ei suomalaisia lapsia voi verrata muiden pohjoismaiden lapsiin niin kauan kuin nämä yhteiskunnalliset ero ovat olemassa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kolme seitsemän