HS Kolumni: Lasten kotihoidosta pääasiassa haittaa!
Mitä mieltä Virpi Salmen (kuka se edes on?) kolumnista HS:n verkkosivuilla
http://www.hs.fi/elama/%C3%84idin+paikka+on+t%C3%B6iss%C3%A4/a130561984…
Siinä hän tuo voimakkaasti esiin sen, miten naiset pitää saada pois kotoa oikeisiin töihin ja miten lasten kotihoidosta on pääasiassa vain haittaa.
Kommentit (112)
ikinä puhuta siitä että miehetkin voisivat joskus pitää vapaita hoitaen lapsia kotona? Niin ei tulisi aina juuri äideille valtavan pitkiä poissaoloja työelämästä..
Itselläni ei vielä lapsia mutta jos niitä joskus tulee, vuosikausia en aio olla kotona (en ole opiskellut monen vuoden yliopistotutkintoa kotona oloa varten).. mutta ymmärrän (tai ainakin yritän ymmärtää) erilaisetkin ratkaisut.
Lapset on hetken pieniä, töitä ehtii kyllä tehdä. Minusta äitiys on ihanaa, enkä koe olevani siihen hukkunut. Aika aikaa kutakin. Mistä pätevä henkilökunta päiväkoteihin, kun nyt jo pulaa. Ja ne isot meluisat ryhmät, huhheijaa ei kiitos mun lapsille alle 2,5 v.
Syntyvyys on Saksassa matala, mutta siihen en aio perehtyä ja asia ei edes kiinnosta, koska se on jokaisen oma asia.
Ranskassa se on korkea, koska äidit menevät varhain työelämään eivätkä hukkaa itseään äitiyteen.
Ranskassa ei olekaan mitään kotiäitien tikkiliivejä, ei imetysfasisteja EIKÄ Liisa Keltikangas-Järvistä. Ihana maa, ilmankos naiset jaksavat siellä synnyttääkin!
Muistan vieläkin sen muutaman vuoden takaisen HS:n artikkelin ranskalaisesta feminististä, joka _todellakin_ ihmetteli pohjoismaista imetysvouhotusta, perhepetejä ja kotihoitonyyhkytystä ja kaikkea sitä vähämielistä vouhkaamista, jota äitiyden ympärille on kasattu.
Vai on jokaisen oma asia? No, näyttää siltä, että tikkiliivit ovat vieläkin tehokkaampi syntyvyydenalentamiskeino kuin Liisa Keltikangas-Järvinen.
Ympäristöpalkinnot syntyvyyden alentamisesta:
1. sija: saksalaiset kotiäitien tikkiliivit
2. sija: Liisa Keltikangas-Järvinen
3. sija (jaettu): ympäristötietoisuus ja yleinen lastensaantihaluttomuus (vela)
Lapset on hetken pieniä, töitä ehtii kyllä tehdä. Minusta äitiys on ihanaa, enkä koe olevani siihen hukkunut. Aika aikaa kutakin. Mistä pätevä henkilökunta päiväkoteihin, kun nyt jo pulaa. Ja ne isot meluisat ryhmät, huhheijaa ei kiitos mun lapsille alle 2,5 v.
Vaikka lapset ovat alle 2,5 v? Hieman ristiriitaista, eikö?
Ja miehesikin on oikein riemuissaan?
Lapset on hetken pieniä, töitä ehtii kyllä tehdä. Minusta äitiys on ihanaa, enkä koe olevani siihen hukkunut. Aika aikaa kutakin. Mistä pätevä henkilökunta päiväkoteihin, kun nyt jo pulaa. Ja ne isot meluisat ryhmät, huhheijaa ei kiitos mun lapsille alle 2,5 v.Vaikka lapset ovat alle 2,5 v? Hieman ristiriitaista, eikö?
Ja miehesikin on oikein riemuissaan?
mutta omani on 1,5-vuotias ja minulla on hyvinkin kokemusta päiväkotiryhmistä. Ennen lapseni syntymää olin nimittäin töissä.
En enää koskaan hehkuttanut suomalaisen naisen erinomaisesta asemasta, varsinkaan suomalaisesta perheestä. Ne menneiden vuosikymmenien mallit ovat enemmänkin suomalaisissa mielissä kuin saksalaisessa todellisuudessa. Olisin halunnut olla lapsi tuollaisessa perheessä.
Tätä minäkin olen täällä yrittänyt selittää, mutta kuulemma Suomi on niin edistyksellinen maa, että naiset saa (lue: on käytännössä pakko) käydä töissä raatamassa ja on hoitovapaa 3 v. (Saksassa vaikka 50 vuotta -> perheverotus) ym. Kumma vaikka olen asunut Suomessa n. 80% elämästäni, en ole ollenkaan vakuuttunut Suomen systeemistä, jossa ei voi oikeasti valita joko tai kuten Saksassa vaan pakotetaan.
t. Saksasta
Syntyvyys on Saksassa matala, mutta siihen en aio perehtyä ja asia ei edes kiinnosta, koska se on jokaisen oma asia.
Ranskassa se on korkea, koska äidit menevät varhain työelämään eivätkä hukkaa itseään äitiyteen.
Ranskassa ei olekaan mitään kotiäitien tikkiliivejä, ei imetysfasisteja EIKÄ Liisa Keltikangas-Järvistä. Ihana maa, ilmankos naiset jaksavat siellä synnyttääkin! Muistan vieläkin sen muutaman vuoden takaisen HS:n artikkelin ranskalaisesta feminististä, joka _todellakin_ ihmetteli pohjoismaista imetysvouhotusta, perhepetejä ja kotihoitonyyhkytystä ja kaikkea sitä vähämielistä vouhkaamista, jota äitiyden ympärille on kasattu. Vai on jokaisen oma asia? No, näyttää siltä, että tikkiliivit ovat vieläkin tehokkaampi syntyvyydenalentamiskeino kuin Liisa Keltikangas-Järvinen. Ympäristöpalkinnot syntyvyyden alentamisesta: 1. sija: saksalaiset kotiäitien tikkiliivit 2. sija: Liisa Keltikangas-Järvinen 3. sija (jaettu): ympäristötietoisuus ja yleinen lastensaantihaluttomuus (vela)
Kukapa meistä ei ihailisi jotakin ranskalaista naista, jolla on paljon mielipiteitä ;)
siis ne saksalaiset. En ole näynyt vimmeisillä vuosikymmenillä. Ehkä nekin kuolivat sukupuuttoon...
hyvinkin usein sitä, että ei ole mahdollisuuksia työmarkkinoilla; taitamattomuus, psyykkiset ongelmat, laiskuus
Mitä asialle pitäisi sinun mielestäsi tehdä? Laiskuutta lukuunottamatta, nuo seikat on sellaisia joille ihminen ei itse mitään voi. Jos taidot ei riitä, ne ei riitä. Jos pää ei ole luotu lukemiseen, se ei ole luotu lukemiseen eli korkealle kouluttautumiseen.
On niin helppo ylentää itsensä ja alentaa toisia, mutta onko sinulla mitään ehdotusta mistä näille taitamattomille ja psyykkisistä ongelmista kärsiville löytyy töitä?
Mitä sulla on siihen sanomista jos joku haluaa hoitaa lapsensa kotona? Mitä väliä sillä on miltä luvulta se on, jos se on aidosti oma valinta? Ei nykyajassa mitään niin itseisarvoisesti täydellistä ole.
se tekee asiasta kiinnostavan vähän muidenkin kuin kotiäitien kannalta. Siinä vaiheessa kun kotihoito tapahtuu vain ja ainoastaan vanhempien omasta pussista ei siihen ole muilla sanomista.
kommentteja. Tunnen useamman kahden tai kolmen lapsen äidin, jotka ovat palanneet tämän syksyn tai viime kesään aikana työelämään ilman ongelmia. Osalla sama työpaikka kuin ennen lasten syntymää, osa on etsinyt uuden työpaikan -kaikki hyväpalkkaisia yliopisto/korkeakoulutettuja. Ei tunnu olevan mitään haittaa urakehitykselle, jos viitsii itse nähdä vaivaa ja pitää huolta siitä, ettei putoa alansa kehityksen vauhdista.
Jokainen voi miettiä, onko se sitten oma syy, jos makaa ensin 8 vuotta sohvalla tekemättä mitään tulevan töihin paluun hyväksi eikä urakehitystä sen jälkeen tapahdu.
Miten arvon lapsen "parasta" (=omaa mukavuudenhaluaan) ajattelevat kotiäidit selitäävät sen, että muissa Pohjoismaissa ei olle yhtä pitkään kotona lasten kanssa kuin Suomessa, mutta silti niissä on vähemmän lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia.
viikkotyötunteja tehdään usein huomattavasti vähemmän, kuin Suomessa!
Olisihan se varmaan Jyrkistä ja muista parempi, että me kuluttaisimme enemmän, emmekä vaan downshiftailisi ja leipoisi itse sämpylöitämme ja ostaisi kirpparilta vaatteitamme.
olisi varmaan pois töistä ilman lapsiakin. Väärinkäyttäjiä löytyy aina. Itse en ymmärrä, miksei kotiäitiys saisi olla helppoa (meillä se ei kyllä ole ollut), koska eikö se pointti ole siinä että se on LAPSEN edun mukaista, ainakin 3-vuotiaaksi.
Joku ei tiennyt yhtään kotiäitiä, joka ei olisi kotona mukavuudenhalusta, vaan kaikki ovat kotona vain ja ainoastaan lapsien parasta ajatellen. Varmaan osassa tapauksia näin. Itse kyllä tiedän ainakin yhden hyvin räikeän tapauksen, 10 vuotta kotona lusmunneen, joka ei aikoinaan laittanut eskoistaan edes eskariin, "koska ei jaksa aamulla herätä". Lapsikatras remuaa kotona vailla käytöstapoja pyjamat päällä puoleen päivään, videot pyörii ja Wii-pelit laulaa. Mutta se on sitä lempeää täydellistä kasvatusta, josta kasvaa vain ja ainoastaan onnellisia lapsia...
esikoisen syntyessä olin jo valmistunut ja ollut työelämässä. Meillä on kolme lasta. Luin tätä ketjua jo aamulla ja olen miettinyt mitä yhden lapsen kanssa kotona oleva nainen tekee joka päivä kolme vuotta silloin kun hän ei hoida lasta (hoivaa, leiki, ulkoile jne).
Lajitteleeko hän kolmen hengen perheen pyykkejä, siivoaa hulluna, valitsee vaatteita Huutikseen tai kirppikselle?
Miksei voi tehdä esim gradua tai käynnistää jotain muuta älyllistä ponnistelua vaativaa (työ-)projektia?
ja ennenkuin kivet alkavat sinkoilla muistutan, että puhun naisista jotka ovat 3 v. kotona 1 lapsen kanssa.
Niin, mutta kun homma tapahtuu pitkälti verorahoista, se tekee asiasta kiinnostavan vähän muidenkin kuin kotiäitien kannalta. Siinä vaiheessa kun kotihoito tapahtuu vain ja ainoastaan vanhempien omasta pussista ei siihen ole muilla sanomista.
Voi voi, monissa maissa tämä hoidetaan siten, että perheellisillä on pienempi verotus jos esim. perheessä on vain 1 työssäkävijä.
Hei, mutta hänhän maksaa edelleen veroja ja toinen voi olla kotona. Silloinko se ei ole verovaroista tapahtuvaa lasten hoitoa ?. Voitaisiinhan se Suomessakin näin hoitaa niin ulisijoilta lähtisi vesi myllystä.
Virpi Salmen kolumnit yleensäkään eivät ole hyviä. Mitäs työtä se itse tekee, "freelance-toimittaja", joka kirjoittaa yhden kolumnin kahdessa viikossa!!! Hah hah! Eipä taida paljon verotuloja kerryttää sekään KOTONA "kirjoittelija" :D :D :D
Olen lukenut hänen kolumnejaan niin Hesarista kuin Trendistä. Luulen että Salmi maksaa ihan tarpeeksi veroja.
Syntyvyys on Saksassa matala, mutta siihen en aio perehtyä ja asia ei edes kiinnosta, koska se on jokaisen oma asia.
Ranskassa se on korkea, koska äidit menevät varhain työelämään eivätkä hukkaa itseään äitiyteen.
Ranskassa ei olekaan mitään kotiäitien tikkiliivejä, ei imetysfasisteja EIKÄ Liisa Keltikangas-Järvistä. Ihana maa, ilmankos naiset jaksavat siellä synnyttääkin! Muistan vieläkin sen muutaman vuoden takaisen HS:n artikkelin ranskalaisesta feminististä, joka _todellakin_ ihmetteli pohjoismaista imetysvouhotusta, perhepetejä ja kotihoitonyyhkytystä ja kaikkea sitä vähämielistä vouhkaamista, jota äitiyden ympärille on kasattu. Vai on jokaisen oma asia? No, näyttää siltä, että tikkiliivit ovat vieläkin tehokkaampi syntyvyydenalentamiskeino kuin Liisa Keltikangas-Järvinen. Ympäristöpalkinnot syntyvyyden alentamisesta: 1. sija: saksalaiset kotiäitien tikkiliivit 2. sija: Liisa Keltikangas-Järvinen 3. sija (jaettu): ympäristötietoisuus ja yleinen lastensaantihaluttomuus (vela)
Kukapa meistä ei ihailisi jotakin ranskalaista naista, jolla on paljon mielipiteitä ;)
naiset vältä imettämistä, kun sitä pidetään siellä jotenkin alkukantaisena. Jotakin tällaista muistan joskus kuulleenni.
taitaa hieman harmittaa, kun laitoit lapsesi alle vuoden ikäisenä päiväkotiin, missä hänestä ei edes välitetä? Noh, onneksi jotkut ajattelevat myös lapsensa parasta (se mitä sinä kutsut mukavuudenhaluksi..).
Minun lapseni meni päivähoitoon 11 kk ikäisenä.
Se oli oikea ratkaisu meidän perheelle, en olisi jaksanut kotona enää päivääkään. Kotona oleminen oli elämäni kamalaa ja olisin lopulta varmasti seonnut siihen yksitoikkoisuuteen ja rutiineihin.
Virpi Salmen kolumnit yleensäkään eivät ole hyviä. Mitäs työtä se itse tekee, "freelance-toimittaja", joka kirjoittaa yhden kolumnin kahdessa viikossa!!! Hah hah! Eipä taida paljon verotuloja kerryttää sekään KOTONA "kirjoittelija" :D :D :D