Lapseni haluaa mennä psykologille puhumaan!
Kohta 18v lapseni haluaa mennä psykologin vastaanotolle. On itse hommannut ajan sinne.
Olen äitinä aivan järkyttynyt ja pettynyt. Näin huono ja epäonnistunutko todella olen? Itkettää, suututtaa.
En voi käsittää, että lapseni ei puhu pahasta olostaan minulle, vaikka me ollaan ihan hyvissä väleissä. Sanoo, ettei halua huolestuttaa.... Ihan kuin en äitinä näkisi, että laseni on välillä vaisumpi.
En käsitä tätä, enkä halua hänen menevän sinne.
Miten voi olla vieras psykologi parempi äiti lapselleni kuin oma äiti?
En pysty enää puhumaan lapselleni, minua loukkaa niin paljon.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Kohta 18v lapseni haluaa mennä psykologin vastaanotolle. On itse hommannut ajan sinne.
Olen äitinä aivan järkyttynyt ja pettynyt. Näin huono ja epäonnistunutko todella olen? Itkettää, suututtaa.
En voi käsittää, että lapseni ei puhu pahasta olostaan minulle, vaikka me ollaan ihan hyvissä väleissä. Sanoo, ettei halua huolestuttaa.... Ihan kuin en äitinä näkisi, että laseni on välillä vaisumpi.
En käsitä tätä, enkä halua hänen menevän sinne.Miten voi olla vieras psykologi parempi äiti lapselleni kuin oma äiti?
En pysty enää puhumaan lapselleni, minua loukkaa niin paljon.
Hei sinä joka ajattelet samoin kun tämän kommentin kirjoittaja. Älä ikinä hommaa lapsia! Jos sua suututtaa että sun lapsella on paha olla niin mene vittu hoitoon, sinä olet pahemmin sekaisin kuin lapsesi ikinä, hän sentään hakee apua.
[/quote]Pakkaanko vaatteetkin makalaukkuun?
Miten joku ulkopuolinen voi tieää, mikä on parasta lapselleni? Eihän hän edes tunne lastani.
En halua lapselleni hullunpapereita.[/quote]
Olet sinäkin kyllä terapian tarpeessa. Jokainen täysipäinen vanhempi olisi vaan onnellinen jos oma lapsi haluaa purkaa ahdistustaan tai muita huolia pois mielestä. Jotkut ei sitä tee koskaan ja sitten vuosien päästä seuraukset voivat olla paljon pahemmat.
En kertonut vanhemmilleni pahasta olostani tai siihen liittyvistä lääkärikäynneistä, koska he olisivat syyttäneet itseään. Turhaan.
Olen masentunut. Se on fysiologista eikä sillä ole mitään tekemistä kasvatuksen tai minkään muunkaan ulkoisen tekijän kanssa.
Mielen sairauksien stigma on edelleen valtava.
Suosittelen ettet etäännytä lastasi tässä kohtaa
TIEDÄÄPAREMMIN SALASSA PUHUUT PAREMMINOMASTA LAPSESTAAN LASTEN TARHA PÄIVÄ KOTI KERHO ESIKOULUTYTTÖ LAPSESTAAN ALA ASTEKUMMUNKOULUTYTTÖ 3216325 YLÄASTEKUMMUNKOULUTYTTÖ 97 TOISEN POIKATIENNÄ PAREMMINITSELLESÄ SEURUSTELEE AVOLIIITTO TYTTÖ YSTÄVÄ KAVERI NAIS YSTÄVÄ KAVERI SIILLON SEURUSTELIS SIILE POIKA YSTÄVÄ POIKA KAVERI MIES YSTÄVÄ MIESKAVERI TÄRKKEESTI OLLUT SETÄRISEVÄ PORNOSTTAAT PORNOSEKSI PETOFIILI NÖRTTI NYGRI TIPSA TAPSI TAKA PÖMPELI REIKÄ SILMÄ MURSI MURMELI PINA PIMPPA PIMPERO TENA MUKSI AVOLIITTO VAIMONA SEN VIERESSÄ EUKKO KULTA ROUVA PUOLISO EMÄNTÄ SEN MIEHENÄTOISEN POIKA OLLUTSE SILLON OLENITSE PARISUHDE PARISKUNTA VAIMMONA RASKAANA SYNNYTTÄÄ TYTTÖPOIKA VAUVA LAPSI VAIMONSA SYNNYTTÄMÄ ÄITINÄ SILLE MIEHENÄ ISÄNÄ NYT LASTEN TARHA PÄIVÄKOTI KERHO ESKARI ESIKOULUTYTTÖÖ 3216325 YLÄASTEKUMMUNKOULUTYTTÖ97 PERHEEN JÄSENV VAIMONSA LAPSI ÄITINÄ SEN LAPSIMIEHENÄ ISÄNÄ POHJOISAHONKADU28D9 OUTOKUMPU SURAKKA VELI
Jos käy psykologilla, EI todellakaan leimaudu hulluksi. Eihän siitä tarvitse edes kylillä huudella, jos pelkää ahdasmielisten reaktioita.
Miten psykologi voisi olla kuin äiti? Pidätkö myös lapsesi kavereita, joille hän puhuu, jonkinlaisena äidinkorvikkeena?
Ei hyvää päivää... Mitähän tähän nyt osaisi vielä sanoa. Ai niin, tiedän, että oma äitini on käynyt/käy psykologilla puhumassa enkä silti ajattele "iik, apua, äitini on hullu". Vaan että on hieno homma, että hän on päässyt puhumaan psykologille, mistä on ollut apua. Itsekin voisin moista harkita, jos sinne olisi helpompi saada aika, mutta en taida olla vielä tarpeeksi "hullu", että pääsisin vain purkamaan ajatuksiani ja saamaan ulkopuolista näkökulmaa asioihin.