*~*HEINÄKUISET 2013*~*
Kommentit (605)
Tsemppiä kaikille tänne tupsahtaneille!
Tylsää viikkoa elellään täällä, olin jo varautunut kuulostelemaan ja tuntemaan kaiken maailman oireita, mutta ei mitään, ei sitten yhtään mitään! Viime kierrossa oireilin niin ettei mitään rajaa, mutta vaikka nyt on jo kp18/25-26 ei tunnu missään miltään.
Tekisi ihan kauheasti mieli jo ostaa vauvan vaatteita ja alkaa vaikka kutomaan jotain kivaa vauvannuttua, mutta en millään viitsi. Meillä myytiin lähes kaikki vauvantarvikkeet vuosia sitten esikoisen jälkeen, joten nyt pitäisi lähes kaikki hankkia uudelleen. Hups, ehkä nyt menen jo asioiden edelle :O
Meillä muuten mies on myös niiiiin tjottailumenolla liikenteessä, ettei tosikaan. En viitsi sen vuoksi ihan kauheasti vauvakuumeilla kotona vielä, onneksi tänne saa tulla purkamaan tuntojaan :)
Pompula kp18/25-26
Bella kyl se viel teidänki aika tulee:) Kyl mullakin välillä hiipii epätoivoiset ajatukset et entä jos ei toista saadakaan vaikka vasta nyt alettiin oikeasti yrittämään vauvaa eikä eka yrityskierto ole vielä ohi:D me ollaan tässä ainakin puolen vuoden ajan käytetty kortsua ehkäisynä, mut pakko myöntää ettei kyllä tosiaan joka kerralla kun ei missään vaiheessa esikon jälkeen olla kauheena estelty toisen muksun tuloa enkä silti ole vielä raskaana...Sillon kun esikoista aloin odottamaan niin raskauduin tyyliin salaman iskusta,samantein kun e-pillereiden kanssa kävi kömmähdys.Mut mä tiedän et nyt se ei välttämättä käy tuosta vaan ja oon valmis odottamaankin sitä tärppiä,ainakin jonkin aikaa.
En käsitä miten me ollaan jo nyt onnistuttu luomaan paineita tän vauvahomman kans, vaik yk1 vasta menossa! Tarkoitus oli ottaa kyl ihan rennosti enkä mä ole miestä hiillostanut sänkyyn eikä sekään mua.Mies kans oli ihan tjot-asenteella liikenteessä,vaikka vauvaa on kinunnutkin puolisen vuotta kohta.Eikä mul ny sillai mitään paineita,tietenkin vähän jännittävällä fiiliksellä varmaan kuukautisia aina oottelee ennen tärppiä mut muuten en erityisemmin ressaa ja vahtaa silmä kovana ovisoireita.Sen verran tiedän et nyt täs lähiaikoina sen pitäis olla mut en mä ukkoo sänkyyn revi ellei itseä/sitä huvita touhuilla.
Mut oikeessa olitte, paineita sillä on :( Eilen illalla kävi sama homma (selitin siitä tuolla aiemmin) ja sit juteltiin niin hän myöns et on saattanu nyt ottaa vähän paineita tästä kun ei voi millään uskoo et mä vihdoin suostuin tosissaan näyttämään vihreää valoa toiselle vauvalle.Sanoi,et takaraivossa vaan jyskyttää ajatus siitä et entä jos mä perunki koko homman jos en tässä lähiaikoina raskaudu ja liikaa ajattelee sitä tulemista niin ei sit meinaa onnistuu.Mistä se ne paineet on repiny kun en mä ole häntä mitenkään painostanut/ahistanut ym.?! Kyllähän mä yks päivä mainitsin täs et koht taitaa olla ne päivät käsillä milloin ollaan yleensä vältetty seksiä (meidän yrittämistä edelsi tosiaan tällainen kortsu-keskeytetty--seksitön ovis-ehkäisykombinaatio:D). Mä nyt toivon et tätä ei kauaa jatkuis, mut vähän ahdistaa kyl ku ei tiedä mitä vois tehdä et homma palais taas entiselleen :/ Mut ihan hyvä kun saatiin puhuttua,ainakin tiedän et se ei johdu musta.Enkä mä ole miehelle vihainen,toisin kun hän luuli.Jospa keskustelu sais tilanteen laukeamaan ;) Joka tapauksessa varmaan nyt pidetään taukoo petihommista vaikk kuin ois ovis käsillä lähipäivinä,mulla ainakin paikat arkana viime päivien rynkyttämisistä.Katsellaan sit viikonloppuna mikä boogie.
Hyvää tiistaipäivää kaikille kuumeilijoille! Oishan se kiva saada niitä ploplop plussia tänne, plussauutisii on kiva lukee vaik itsellä ei olis tärpännytkään.Jotenkin se nostattaa sitä fiilistä et itselle voisi käydä sama :)
Olipa tullut paljon tekstiä viime viikosta! En ole päässyt lukemaan kun kuopus on sairastellut ja viihtynyt enimmäkseen sylissä. Nyt on kuitenkin jotenkuten terve onneksi. Itselläni on pienoinen yskä, mutta ei mitään vakavaa.
Ovis tasi olla viikonloppuna, mut tällä kertaa oireet jäivät jotenkin vaisuiksi verrattuna aikaisempiin. Pientä nippailua tuntui kyllä mahassa ja vuotoa oli enemmän kuin yleensä. Sitä kunnon limaa (anteeksi :) en kuitenkaan bongannut tällä kertaa ja toivon että se johtuisi siitä että limat jäivät sisälleni ympäröimään vauvasiementä. Niin mä ainakin kuvittelen kun sitä siementä kuitenkin saatiin istutettua ajoissa tällä kertaa :). Eli toiveet ovat korkealla ja korkealta tiputaan sitten kun tuleekin täti. Mut mukavaa se on toivoa välillä :). Nyt saa sit ruveta kuvittelemaan raskausoireita!
Uusille oikein paljon tervetuloa joukkoon! Toivottavasti pääsette äkkiä pois :). Namimamille suosittelen ettet kerro miehelle ollenkaan milloin on ovis. Niin minäkin toimin koska mieheni ottaa muuten kauheat paineet eikä mistään tule mitään. Itse hän kyllä kyselee että milloin olisi se "siitosaika" mut mä aina vastaan tyyliin etten tiedä tai "ehkä maanantaina", niin hän ei sitten tiedä tarkempaa ajankohtaa eikä ota stressiä :).
Marjanalle peukkuja tulevaan "koitokseen". On aina mukavaa lukea teidän kuulumisia ja olen hengessä mukana *halaus*.
Misu78, kp 15/25
Hei! olen uusi täällä,mutta pitkään sivusta seurannut :) meille tulis nyt neljäs,jos on siis tärpännyt :) ainaki kovasti yritetty! nyt kiertopäivä 21/30..
heipähei, mä makaan keuhkoputkentulehduksessa himassa ja ihan liikaa aikaa ajatella ja toivoa. Tulipa tänään tehtyä ihan tikkutesti kun aamulla kävin lekurissa. Ihan kun ei ois ollu tarpeeks ihanaa riisua sen työterveyslääkärimiehen edessä niin siinä sitten keskusteltiin, että minkäs antibiootin sitä vois syödä kun ehkä oon ehkä en raskaana. Epäili lisäksi, että onko sitten ihan vahinko ja tuli kyllä selkeästi kerrottua että meillä kyllä toivotaan perheenlisäystä. Negaahan testi näytti, mutta toivoa en menetä ennen kuin täti tulee kylään. Nyt vaan mietityttää onko olot vaan tätä tautia vai olisko muutakin, ei toki normi antibiootin sivuoireita oo näkynyt... Mies on niin vauvakuumeinen että välillä jopa pelottaa :D edelleen niitä plussatuulia odottaessa..
Marjana: on tosiaan ihmiskroppa kumma kokonaisuus… Ja vielä kummempaa on mun mielestä hedelmöittyminen ja sikiön kasvaminen, oikeasti semmoisesta solumöykystä kasvaa uusi ihminen… Syntyjä syviä kun pohtii :D Tosi paljon tsemppiä teille tähän kiertoon ja toivottavasti PAS onnistuu ja pikkuinen myös tarraa kovaa kiinni!
Bella: Kyllä varmasti tulee teidänkin aika vielä, usko pois! Mutta tuntuuhan se epäreilulta jos lähipiirissä sattuu vahinkoja mutta itsellä ei tärppää…
aliina: heh, sama juttu, jos oireisiin mun kohdalla olisi uskonut olisin jo monesti ollut raskaana ja vahvasti :D Liekö sitten toiveajattelua vai tahdonvoimalla tuotettuja oireita…
pompula: sama juttu, viime kierrossa vaikka mitä oireita, nyt ei mitään.. hmm, liekö hyvä vai huono merkki…?
naminami: toivottavasti keskustelu miehen kanssa helpotti paineita. Monestihan se on niin että kun saa jonkun jutun sanottua ääneen niin sitten helpottaa!
flygrl: milloin aiot testata uudestaan? Tule sitten heti kertomaan, jospa sais sen ensimmäisen plussan tähän pinoon!
ON: ei tosiaan mitään uutta edelleenkään. Tosin jo päätin että tähän kiertoon en mitään oireita ainakaan kuvittele ja yritän olla kyttäämättä mahdollisia oireita liikaa!
napsunen kp 22/28-43, yk 1 (dpo5-6?)
RM: Kiitos tsemppailusta. Ei tätä kukaan yksin jaksaisikaan, vaikka kuinka asenne olisikin kohdallaan. Mutta uskon kovasti siihen, että jatkuvalla murehtimisella ja itkemisellä pahentaisi vain asioita. Elimistö olisi stressitilassa, jolloin raskaus ei ainakaan alkaisi. Ja todennäköisesti kärsisi parisuhdekin sellaisesta. Että näin mennään vaan taas eteenpäin ja uskotaan meidänkin onnistumiseen jossain vaiheessa. Toivottavasti jo tässä kierrossa. ;)
Bella: Jos ovis on kovin aikaisessa vaiheessa, niin munasolu ei välttämättä ole vielä hedelmöityskykyinen. Munarakkula voi olla riittävän iso irtoamaan, mutta munasolua ei välttämättä ole tai se ei ole kypsä. Ja toinen ongelma liian aikaisessa oviksessa voi olla, että kohdun limakalvo ei ehdi kasvaa riittävän paksuksi, jolloin alkion on hankalampi kiinnittyä, vaikka hedelmöittyminen olisikin tapahtunut. Olikos sinua ultrattu? Tuli vaan tuo nyt noista niukoista vuodoista mieleen, että onko se limakalvo riittävä?
Hyvä, että pystytte miehesi kanssa tukemaan toisianne. Sillä pärjää pitkälle tässä projektissa.
Aliina: Tervetuloa heinäkuisiin. Olen monesti miettinyt noita samoja asioita, että miksi se raskaus ei alkanut taaskaan, kun kaiken piti mennä nappiin. Ärsyttäväähän se on, kun kaikkensa tekee, eikä silti onnistu. Mukavaa matkaa teille joka tapauksessa, vaikkei vielä pääsekään vauvanvaatteita ostelemaan. :)
Pompula: Mutta odotappa sitä hetkeä, kun niitä vauvanvaatteita saa luvan kanssa alkaa hankkimaan. :) On se sitten mahtavaa!
naminami: Hienoa, että olette saaneet juteltua tuosta seksiongelmasta. Nyt vaan yritätte olla tekemättä siitä suurempaa ongelmaa. Onneksi miehesi noin avoimesti puhui asiasta, niin uskon, että pääsette asiasta nopeasti ylikin.
Misu: Ei se ovis aina yhtä voimakkaasti oireilekaan. Lääkärin kanssa tästä joskus juttelin, niin kuulemma se riippuu siitäkin kummalla puolella johtorakkula kasvaa.
ON: Ihan runsaaksi ei vieläkään vuoto ole muuttunut. Yleensä kun vuodan yhden päivän kuin seula. Mutta joka tapauksessa menkat on päällä, joten ajallaan tämä kierto alkoi. Minusta tuntuu, että alitajuisesti näiden lapsettomuushoitojen myötä elimistökin stressaa enemmän. Lähinnä siitä kertoo se, että ovulaatio jäi kerran kokonaan väliin juuri ennen koeputkihedelmöityshoitoja, mitä ei ole tiettävästi koskaan tapahtunut. Sen jälkeen menkat piti käynnistää Terolut-kuurilla. Nyt en oviksen ajankohtaa oikein paikallistanut tarkkaan, viakka yleensä kipuilen sen verran, ettei erehtymisen varaa ole. Ja nyt tämä vuotokin alkoi taas ihmeellisen rauhallisesti. Ajattelin tänään tätä asiaa ja päätin yrittää keskittyä paljon rentoutumiseen ja urheiluun. Liikunnalla kuitenkin väkisin pienentää stressihormonitasoja, vaikka mieli ei osaisikaan lopettaa niiden tuottamista. En missään nimessä haluaisi, että kroppa alkaa sekoilla tässä vaiheessa, kun sen olisi tärkeää pysyä menossa mukana. Tottakai oma osansa on varmasti sillä, että elimistöön on elokuussa syötetty iso annos hormoneita. Meneehän siinä oma aikansa palautua niistä, vaikka ne eivät kroppaan kerrykään.
Meillä mies on ollut alusta asti sellainen, että vauva-asiasta ei hirveästi puhuta. Hän otti melko alussa esille jonkun televisiossa tai radiossa olleen keskustelun, jossa pari oli käynyt läpi rankat hedelmöityshoidot ja saaneet raskauden alulle, ja sen jälkeen eronneet, koska olivat kasvaneet niin erilleen toisistaan kaikissa muissa asioissa. Mies ei tuonut tätä esille mitenkään pahalla, mutta enemmänkin huolestuneena. Silloin päätin, että meidän välille tämä vauvaprojekti ei tule vaan annetaan sen projektin elää omaa elämäänsä ja puhutaan vain käytännön asiat, jos pitää polilla käydä tms. Eletään me yhdessä elämäämme tässä vaiheessa ihan kahdestaan, koska meillä on niin paljon ihania asioita ihan kahdestaankin. Tottakai mekin puhumme vauva-asioista ja tästä projektista ja joskus jompikumpi on murhellinen, mutta emme ole antaneet sille täyttä valtaa elämässä. Ja siksi on hyvä, kun itse saa kirjoittaa tänne palstalle näistä asioista ja omista tuntemuksistaan, niin jaksaa paljon paremmin! :)
Marjana kp 2/28-33 yk 31
Flygr: Minkä antibiootin sinä sitten sait? Ihan typerää lääkäriltä edes teetättää sitä raskaustestiä, koska jos raskaus olisi vasta alussa, se ei näkyisi testissä. Jos raskauden mahdollisuus on olemassa, on AINA kirjoitettava sellainen lääke, joka sopii raskaana oleville. Ei ole kertaakaan kyllä minua lääkäri laittanut raskaustestiin antibioottikuurin määrämisen takia. Aina on riittänyt, että on sanonut raskauden olevan mahdollinen ja lääkäri on valinnut sopivan kuurin sen mukaan.
aamutikutus suoritettu ja hyvin hyvin haaleaa näytti (Apteekin ovistesti) joten ei vielä olla hollilla, kp 17. Toivottavasti tässä iakkoin ovistellaan, masun pohjalla aikamoista nipristelyä ja pienoista turvotusta...MUKAVAA KESKIVIIKKOA kaikille!!
Viime kierrossa itelläkin oli noita oireita kyllä olan takaa, mutta nyt tuntuu ettei oikein mitään. Oli nippailuja alavatsassa ja rinnat erittäin arat, mutta silti se täti tuli..
Eilen aamulla etova olo, mutta laitoin sen astmalääkkeen loppumisen piikkiin, aiheuttaa mulle yleensä huonon olon jos ei lääkeannosta saa.. Enkä kyllä usko että näin pian voisi tuo pahoinvointi tulla. Samoin paineen tuntu alavatsassa, mutta senkin laittaisin kaalikääryleiden piikkiin jotka lounaaksi söin, varmaankin turvotusta vaan. Eilen illalla simahdin heti yhdeksän jälkeen, väsyny koko päivän, mutta tiistai onkin mun viikonpäivistä se pahin.
Eli kaikille "oireille" löytyy järkevä syy, joten en usko että tässä kuussa olis tärpänny. Kävin siis shoppailemassa parit legginssit, joissa ei kyllä yhtään venymisen varaa.. Menis nyt tää viikko nopeasti, niin sais taas keskittyä seuraavaan kuuhun..
Olipas kiva huomata aamulla että on jo keskiviikko.. Kyllä on ollu niin raskas työviikko että sitä viikonloppua oottaa kyllä jo ihan kympillä.
Marjana, ei oo ultrattu tai mitään. Ei oo ollu tarvetta vielä mihinkään tutkimuksiin. Mutta en usko oviksen olleen noin aikaisin koska ei rinnatkaan ole kipeytyneet niinkun yleensä oviksen aikaan. Nyt ei oo rinnoissa mitään tuntemuksia. Mutta yleensä oviksesta menkkoihin ne on tosi kipeet. Ehkä siellä oli vaan jotkut johdot sotkussa kun ei eilen illalla ollut orgasmin aikana mitään samankaltaisia tuntemjksia kuin lauantaina. Tai sitten ne oli vaan just jotain menkkojen jälkeisiä kramppeja:D mene ja tiedä.
Flygr: Miksi ihmeessä kukaan lääkäri edes kehtaa kysyä "Onko vahinko"?? Voi olla että loukkaannun pienestä, mutta mun mielestä tuo menee jo vähän yli.. Samoin miksi ihmeessä edes harkitsee jonkin ei-sopivan antibiottin määräämistä?? Mulle joskus lekuri sanoi, että nykyisin niin moni antibiootti on jo ns. kaikkiin tilanteisiin sopiva, että hän ei ainakaan edes kysele vaan määrää automaattisesti sellaista, mikä ei vahingoita. Mutta lääkäreitä on varmasti moneen junaan...
Pohojaalalnen: Mulla varsinainen piinaviikko on vasta ens viikolla, mutta ymmärrän fiiliksesi. Olin itse ihan tulisilla hiilillä viime kierrossa ja ehkä siksi tulkitsin kaikki kropan ilmoitukset raskaudeksi.
Nyt yritän visusti olla kuulostelematta ja luulematta ja tekemättä yhtä ainutta raskaustestiä, ennen kuin ihan oikeasti menkat on myöhässä. Katsotaan sitten ens viikolla, kuinka pitkään pysyn tässä päätöksessäni: kärsivällisyys kun ei ole minunkaan hyveeni :)
Hei taas kaikille, mulla on ollut ongelmia kirjautumisen kanssa joten olen vaan lueskellut muiden viestejä. :)
Sen verran voisin päivittää tilannetta, että nyt mennään pillereiden lopetuksen jälkeen ekaa luomukiertoa. Eli jos ahkera päivittäjä jaksaa muokata mun kohdalle kp 3/x ja yk 2. Toisaalta olen ihan tyytyväinen, että tuli nuo luomut, niin on sitten mahdollista laskettua aikaakin helpompi setviä kuin jos olisi pitänyt jostain ovis bongata. :) Täällä siis toiveikkaana, mutta edelleen myös pelokkaana. Kiva lukea muiden juttuja!
heip, tuntuu että porukalla aika hermo pinkeenä ku yritys on kova. No jokainen tavallaan. Aiemmin kysyttyihin täytyy vaan vastata että roxithromyciniä kuuritellaan seuraavat 10pvää. Se on monesta paikkaa nyt varmistettu "sallituksi" Ja 10pv päästä pitäis olla tää toinenkin juttu viimestään tämän kuun osalta selvillä..
Itse en jaksanut vetää hernettä nenään lääkärin jutuista. Kysyi haluanko testata ja testasin ihan mielellään, olisin kuitenkin kotona seur. aamuna varmaan testannut. Toki sanoin että negaan en vielä luota kun kiertoa "jäljellä". Tuon työlääkärin töksäytykseen "vahingosta" luulisin avittaneen sen, että olen ollut firmassa reilu 4kk töissä ja olen 24v, juu en mikään lapsi enään mutta saa ne paperit kaivaa melkein joka kerta jos maitoa vahvempaa kaupassa ostaa.
Ainakin toistaiseksi jaksaa itse ottaa suht kevyesti nää töksyt, mutta saa nähdä miten jos ei tärpi tämän vuoden puolella.
*napsunen* = testailen varmaan viikonloppuna tai alkuviikosta, maanantaina tilailin lisää testejä ja testaan kunhan ne saapuvat :) kiva kun muutkin jänskäävät meidän plussaa. toiv. ei tule pettymystä.
Tsemppiä kaikille sängynpohjalta, toiv huomenna töihin :)
Just kun oon luvannut ja vannonut ottavani iisisti ja hermoilematta ja kuulostelematta liikaa, niin nyt huomaan istuvani tässä työkoneen ääressä ja miettiväni että mitä oli tuo pieni pistely alavatsalla, ihan kuin joku olisi kolmisen kertaa neulalla tökännyt alavatsaan sisäpuolelta :P Ja dpo kai 6-7...
Nooh, ei pidä elätellä liikaa toiveita sen suuntaan! Olen jo tyytyväinen jos maltan olla testaamatta yli viikkoon!
napsunen 23/28-43 yk 1 (dpo 6-7?)
Hei uuteen viikkoon!
Ensiksi pahoittelut edellisestä pinosta pudonneille. Toivotaan kaikille hyviä plussatuulia tähän kiertoon! Ihan mahtavaa kuitenkin kun tämä pino on niin aktiivinen. Nyt pitkään aikaan ehdin jotain kirjoitella, mutta lukemassa olen käynyt. Erityisesti marjana jäi mieleen, erityistsempit sun suuntaan! On varmaan fyysisesti raskaat nuo hoidot, mutta ihan mahtava asenne on sulla! Kuulostaa just oikealta, ettei vauvajutuista tule koko elämä ettei siinä sivussa unohda elää ja nauttia rakkaamastaan... Mulla ei tosin ole kokemusta, voin vain kuvitella.
Täällä nyt sitten piinaillaan ja odotellaan. Oireita tulee kytättyä, mukamas vatsassa on tuntemuksia jne. Näin tuossa pari yötä sitten untakin, että kerrottiin mun vanhemmille että meille on kolmas lapsi tulossa ja että he olivat tosi innoissaan... Todellisuudessa siis vähän hermoilen sitä, miten ihmiset ympärillä reagoisivat, jos meille kolmas suodaan. Ei sillä oikeastaan väliä, meidän päätöshän tämä on, mutta silti hieman mietityttää erityisesti just mun vanhempien ajatukset asiasta. Muuten ei erityisempää, odottelua vaan. Vois vähän aikaa kelata eteenpäin mun puolesta... Ja miksi ihmeessä menin sen testin ostamaan valmiiksi? Se oikein huutaa mua tuolta laatikon perukoilta :) mutta en aio testata vielä pitkään aikaan, ei se mitään hyödytä.
Osalla onkin jo kierto ihan lopuillaan, hui! ;)
Aurinkoisia ajatuksia sateen keskellä toivottaa
Sabriina, kp 17/~28, yk 1
Hei uuteen viikkoon!
Ensiksi pahoittelut edellisestä pinosta pudonneille. Toivotaan kaikille hyviä plussatuulia tähän kiertoon! Ihan mahtavaa kuitenkin kun tämä pino on niin aktiivinen. Nyt pitkään aikaan ehdin jotain kirjoitella, mutta lukemassa olen käynyt. Erityisesti marjana jäi mieleen, erityistsempit sun suuntaan! On varmaan fyysisesti raskaat nuo hoidot, mutta ihan mahtava asenne on sulla! Kuulostaa just oikealta, ettei vauvajutuista tule koko elämä ettei siinä sivussa unohda elää ja nauttia rakkaamastaan... Mulla ei tosin ole kokemusta, voin vain kuvitella.
Täällä nyt sitten piinaillaan ja odotellaan. Oireita tulee kytättyä, mukamas vatsassa on tuntemuksia jne. Näin tuossa pari yötä sitten untakin, että kerrottiin mun vanhemmille että meille on kolmas lapsi tulossa ja että he olivat tosi innoissaan... Todellisuudessa siis vähän hermoilen sitä, miten ihmiset ympärillä reagoisivat, jos meille kolmas suodaan. Ei sillä oikeastaan väliä, meidän päätöshän tämä on, mutta silti hieman mietityttää erityisesti just mun vanhempien ajatukset asiasta. Muuten ei erityisempää, odottelua vaan. Vois vähän aikaa kelata eteenpäin mun puolesta... Ja miksi ihmeessä menin sen testin ostamaan valmiiksi? Se oikein huutaa mua tuolta laatikon perukoilta :) mutta en aio testata vielä pitkään aikaan, ei se mitään hyödytä.
Osalla onkin jo kierto ihan lopuillaan, hui! ;)
Aurinkoisia ajatuksia sateen keskellä toivottaa
Sabriina, kp 17/~28, yk 1
angelblue: Tsemppiä oviksen tikutukseen. Toivottavasti ovisplussa löytyy. :)
Pohojalaanen: Suorastaan hellyttävää, kun keksit kaikille oireille luonnollisen selityksen. :D Jospa jokin niistä oireista kuitenkin kertoisi raskaudesta. ;)
Bella: No nimenomaan! Ei näistä kropan oireista varmasti kukaan aina ota selvää. Niin turhahan niihin tutkimuksiin on liian aikaiseen lähteäkään, jos ei kropan oireilussa ole mitään poikkeavaa. Tsemppiä sinullekin oviksen bongailuun.
pompula: Kärsivällisyys ja vauvakuume todellakin harvoin kulkevat käsi kädessä. ;)
Flygrl: No onneksi on sentään lääkäri silti valinnut sellaisen antiobiootin, jota voi käyttää raskaudenkin aikana, vaikkei mikään ensijainen lääke silloin olekaan.
napsunen: Koita keksiä paljon muuta tekemistä ja ajateltavaa, niin piinaviikko menee joutuisammin. :)
Sabriina: Kiitos. :) Turha tosiaankaan murehtia sitä, miten muut ihmiset mahdolliseen perheenlisäykseen suhtautuvat. Näissä asioissa on tärkeintä kuunnella itseään, eikä "ulkopuolisia". Tsemppiä piinailuun ja älä tosiaan vielä mene testiä tekemään. :D
ON: Eilen vähän pohdistelin sitä, kun vuoto ei ihan normaalin runsasta ole ollut. Se sitten runsastui jo eilen illalla ja tänään on saanut juosta vessassa ja napsia särkylääkkeitä. Mutta ei haittaa. Olen vain iloinen, että vuotoa tulee, niin tietää kierron ainakin menneen normaalisti (ovulaatio on tapahtunut silloin, kun kuvittelinkin sen tapahtuneen) ja limakalvo on ollut hyvä. :)
Nyt sitten ensi viikon perjantaihin asti ollaan aika jäissä tämän projektin suhteen. Silloin on siis ultra ja tiedetään taas hieman enemmän. Yhtä odottelu tämä projekti kyllä on!
Mutta päätös liikuntaan keskittymisestä piti! Vesisateesta huolimatta ulkoilin tänään 3 tuntia. Vaatteet olivat läpimärät ja paleli kyllä ulkoilun jälkeen, mutta kuuma suihku auttoi. Liikun muutenkin siis lähes päivittäin, mutta yritän nyt keskittyä siihen vielä enemmän. :)
Marjana kp 3/28-22 yk31
Eli täällä uusi kierto hyvässä vauhdissa, nyt kp 4 ja ei kun odottamaan tädin poistumista!
Tsemppiä kaikille :)
Liisuli kp 4/22-27 yk 11
Heinäkuisiin tupsahdettiin täälläkin. Harmittaa toki ja oireitakin oli olevinaan...Tosin näillä oireitten määrällä melkein vuoden ajan olis vauvan kuulunut jo syntyä?!:D Keväällä oltiin miehen kanssa reissussa ja kaikkia ihania vauvanvaatteita ohimennen nähtiin, silloin puhuttiin että no syksyllä sitten päästään ostelemaan kun on Budapestin reissu.. Tänään lähdetään joten eipä tarvi nytkään katsella/ostella, tarvii varmaa varata keväälle joku matka kanssa josko silloin sitten.
Ainoa mikä ei harmita tässä projektissa on normaalin pituinen kierto ja 90% varmuus, että viime kierrossa oli ovis oikeasti. Sen verran selkeästi olin ajatellut että tänään pitäisi menkkojen alkaakin. Saapa nähdä tulooko sitten tässä kierrossa ollenkaan. Ovis myös hyödynnettiin hienosti joten oisi saanut nyt kyllä nyytti lähteä kasvamaan.
Aeimmista pinoista lienen joillekin tuttu, ikää alkaa molemmilla olemaan 38v ja miehen ekaa ja omaa tokaa kuumeillaan. Mies on niin tjottailumiehiä ettei tosikaan, saa nähdä saako sen joskus edes perustutkimuksiin. Itseähän se ei estäisi menemästä ;)
Aliina kp 1/30-33, yk 11