Lue keskustelun säännöt.
Jätin mieheni ylipainon takia.
10.11.2012 |
Kaikista muutosyrityksistä ja kuntokanpanjoista huolimatta hän vaan lihoi ja lihoi, alunperin hoikka mies. Itse olen aina ollut urheiluhullu ja laiha.
Olenko hirviö?
Kommentit (26)
Valuin vuosiksi siihen miehen maailmaan mukaan. On kiva maata sohvalla ja mennä siitä mistä aita on matalin. Oli laihdutusyrityksiä jne. (siis minulla ei miehellä).
Jokin naksahti päässäni pari vuotta sitten kun kokeilin ekaa kertaa 10 vuoteen lajia, jossa kilpailin nuorena. Löysin taas itseni, mistä seurasi tarve treenata ja syödä ja nukkua niin, että jaksaa treenata. Vuoden jälkeen tajusin etten ole enää pitkään aikaa ollut joka ilta töiden jälkeen umpiväsynyt.
On vaikea katsoa vierestä kun toinen kaivaa omaa hautaansa hiljaa. Se kontrasti on aika suuri kun mies valittaa jatkuvaa väsymystä, jää joka työterveyskäynnillä riskiseuloissa jne. Positiivisuus ei auta.
En ole jättämässä miestä. Miehessä ja suhteessa on paljon hyvääkin. Mutta kyse on siis vyyhdistä, ei niistä 20 kilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kun olen se pahis jättäjä, enkä irl edes pysty sanomaan kellekään ylipainojutusta mitään - ja siis sehän oli vain jäävuoren huippu, tai oire ja ongelmien ilmiasu.
ap
Valuin vuosiksi siihen miehen maailmaan mukaan. On kiva maata sohvalla ja mennä siitä mistä aita on matalin. Oli laihdutusyrityksiä jne. (siis minulla ei miehellä).
Jokin naksahti päässäni pari vuotta sitten kun kokeilin ekaa kertaa 10 vuoteen lajia, jossa kilpailin nuorena. Löysin taas itseni, mistä seurasi tarve treenata ja syödä ja nukkua niin, että jaksaa treenata. Vuoden jälkeen tajusin etten ole enää pitkään aikaa ollut joka ilta töiden jälkeen umpiväsynyt.
On vaikea katsoa vierestä kun toinen kaivaa omaa hautaansa hiljaa. Se kontrasti on aika suuri kun mies valittaa jatkuvaa väsymystä, jää joka työterveyskäynnillä riskiseuloissa jne. Positiivisuus ei auta.
En ole jättämässä miestä. Miehessä ja suhteessa on paljon hyvääkin. Mutta kyse on siis vyyhdistä, ei niistä 20 kilosta.
Ylipainosta puhuminen koetaan herkästi henkilökohtaiseksi loukkaukseksi. Ylipaino on kuitenkin merkittävä terveysriski, varsinkin jos siihen liittyy tässä kuvattua ongelmien toisiinsa kietoutumista. Jos mies tekisi mitä tahansa muuta itselleen vaarallista, siitä kyllä saisi sanoa, mutta painosta ei. Se on meille suomalaisille nykyajan suuri tabu.
Kaikista muutosyrityksistä ja kuntokanpanjoista huolimatta hän vaan lihoi ja lihoi, alunperin hoikka mies. Itse olen aina ollut urheiluhullu ja laiha.
Olenko hirviö?
Pitää kuitenkin jonkinlaista itsekuria olla puolisollakin. Ihan oikein teit.
Mies
Ja tosiaan, harvoinpa pelkästään se ylipaino on ongelma vaan koko homma syömisen kanssa, itsetunnon olemattomuus jne.
Pitäis perustaa vaihto palsta, jossa saa halutessaan vaihtaa kumppanin, ehtona on että pitää kertoa hyvät ja huonot puolet! mitään peräkärryjä ei sotketa asiaan, säälitään nyt esineitä jotka eivät osaa puolustaa itseään!
Toki sallitaan jos kaksi vaihtaan yhteen tai sitten jos haluaa vain väriä vaihtaa :)