Omituisin kohtaamasi ihminen tai oudoin vuorovaikutustapahtuma tms. jonkun

terveyskeskuksen ylilääkäriä nettijulkaisuun. Pyysin kaveria seisomaan hoitopöydän ääreen, ajattelin että siitä saisi hyvän taustan muotokuvalle. Miespä loikkasikin hoitopöydälle seisomaan. Voi elämä =). Oltiin noloina molemmat kun selitin että eikun tähän eteen. Miten ihmeessä se keksi siihen pöydälle hypätä!

kävin pissalla tienvarren pusikossa. Siinä oli kaivinkonekuski, joka varmasti näki kun lähdin menemään tieltä pengertä alas. No, siinä asiaa toimittaessani näin kuinka tämä kaivurikuski kävi sitten kurkkaamassa tieltä sinne ojaan. Päästyäni takaisin tien laitaan jäin tämän kuskin viereen seisomaan ja odottamaan että pääsen tien yli. Tämä mies sitten sanoi: "Kävit pissalla?" ja minä siihen: "Juu, niin kävin."



Se oli kait sitten sitä kuuluisaa small talkia... :D

... siis hölmöjä kohtaamisia miesten kanssa. En ole osannut ajatlla että ne olisivat jotenkin noloja ennen kuin nyt tätä lukiessani.



Yksissä häissä joissa en tuntenut ketään paitsi kaksi muuta vierasta, tilaisuuden päättyessä todella nörtin oloinen aknekasvoinen nuorimies tuli selittämään että oli tuijottanut minua koko illan ja oli aivan rakastunut. Olin vähän kiusaantunut kun en ollut koko tyypin olemassaolosta tietoinen lainkaan. Toisissa häissä joissa olin poikaystävän avecina itseäni pari-kolmekymmentä vuotta vanhempi mies tuli vaimonsa kanssa esittäytymään ja selittämään poikaystävälleni kuinka ihana olen.



Sukujuhlissa serkun serkku, minua 10 vuotta vanhempi (tuolloin siis n. 35 vee) otti minua vyötäisiltä kiinni ollessani aikeissa istua pöytään hänen vaimoaan vastapäätä ja sanoi: "Kyllä minä tämän (minun nimeni) ottaisin jos saisin... ei millään pahalla sinua kohtaan (minun nimeni)eikä sinuakaan (vaimon nimi)." Mitäs siinä teet, hymyilin vaimolle anteeksipyytävästi ja jatkoin syömistä ja small talkia.



Töissä esimieheni esitteli vatsalihaksiaan nuorten työntekijöiden nähden minulle ja yritti saada koskemaan. Hän tunki aina mukanani varastoon ja soitteli aamuruuhkasta. Sama esimies selitti erottuaan pestistään, miten nyt meillä olisi helppoa kun ei tarvitsisi ajatella että joku on jonkun esimies ja joku jonkun alainen - siis wot? Meillä ei ollut mitään menellään ja tämä ihan hyvännäköinen mies oli naimisissa a pienen lapsen isä.



Olin töissä yhdessä ruokalassa, jonka vakiasiakas, kuusikymppinen herrasmiehen oloinen tyyppi kävi aamukahvilla säännöllisesti. Olin ihan normaalin ystävällinen, kunnes eräänä aamuna herra päätti kertoa, että tuon hänen mieleensä Monica Lewinskyn, paitsi että minulla on kauniimmat huulet.



Että tämmöstä joskus mulla yhtenään, nämä on poiminta muutaman vuoden ajalta kun olin siinä 22-25 - silloin tuntui tapahtuvan jatkuvasti jotain enkä edes ajatellut sitä sen kummemmin. Onko muilla ollut tällaista?



Ja en ole omasta mielestäni ollut mikään ihana, minulla on ohut tukka ja vähän ylipainoa (nyt enemmän), ja muutenkin olen vähän pallinaama.

up.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2012 klo 23:32"]

kadulla odottaen kaveriani ja yhtäkkiä viereeni tuli mies, siinä oli sellainen muurin tapainen ja hän istui siihen. hän oli varmaan minua muutaman vuoden vanhempi, kivan näköinen, ei mitään omituista. katseli minua jonkun aikaa söpösti hymyillen ja olin vähän hämilläni. sitten hän sanoi: 'voitaisko me jutella?' ihmettelin vähän mutta sitten ajattelin että jos tämä onkin joku iskurepliikki tai jos hän oikeasti vain halusi jutella jostain asiasta jonkun kanssa. sanoin että jutellaan vaan. sitten hän yhtäkkiä, ilman mitään varoitusta tai ennakkoilmettä tms OKSENSI! lähdin nopeasti paikalta enkä koskaan saanut selville että mikähän juttu tämä oikein oli.

[/quote]

Se varmaan halus puhua sun kanssa norjaa :)

Onko teillä oikeasti noin tylsät elämät, että edes muistelette tämmösiä. Vai oletteko kaikki maalta missä muistellaan 20 vuotta jälkeen päin jos joku sanoi joskus kännissä jotain hassua tai katsoi "kummallisesti"?

Tai jonkun mt potilaan höpötyksiä jaksatte vauhkota.

Jännää kun mummolassa.

Penkillä istui kolmen pultsarin ryhmä, kun siihen saapui jokin isokokoinen kaveri nahkatakissa hieman aineissa tai humalassa. Ja tämä lykkäsi yhdelle niistä pulsareista rahaa kouraan, vetäisi vetskarin auki ja pultsari alkoi imeä nahkatakkiäijää. Siinä yhden mummon kanssa huomattiin, miten mies alkoi nautinnollisesti keinuttaa lanteitaan tahdissa. Ja vilkaisimme nopeasti toisiamme mummo ja minä ja aloimme kumpikin katsella jonnekin kauas rautatientorille päin. Ajattelin vanhaa mummoa, että kas kun ei pyörtynyt, alkanut kirkumaan tai muuta. On nämä Helsingin mummot varmaan elämässään nähneet näitä vaikka kuinka paljon, vaikka niistä he eivät varmaan puhu kelleen.

Ekaa kertaa lounaalla ja halusi avautua



A -ummetuksestaan

B -isäsuhteestaan

C -avioliitostaan ja seksiongelmista



Jouduin sanomaan suoraan, että ei kiinnosta ja että on parasta, että emme enää mene lounaalle yhdessä

Ekaa kertaa lounaalla ja halusi avautua

A -ummetuksestaan

B -isäsuhteestaan

C -avioliitostaan ja seksiongelmista

Jouduin sanomaan suoraan, että ei kiinnosta ja että on parasta, että emme enää mene lounaalle yhdessä

tämä meidän tapaus lähellä eläkeikää oleva mies. Hän on valitettavasti ottanut minut avautumiskohteekseen, koska olen työpaikan ainoa nainen ja me naisethan ollaan niin empaattisia ja elämää ymmärtäviä.

Joten olen saanut kuulla ruokalassa ja myös työpisteessäni loputtomia juttuja miehen suolen toiminnasta, terveysongelmista ja niiden hoidoista, mökin rakentamisesta, hänen aikuisten lastensa talousvaikeuksista jne. Tänään kuulin juttua siitä kuinka hänen uusien tekohampaidensa kitalakiosa painaakin niin pahuksen pahasti että ei voi pitää hampaita kuin osan päivää. Ääh.

jonkun toisen henkilön kanssa. Kysyin, että mitä saisi olla tms. Asiakas vain tuijotti eteensä. Hämmennyin ja olin vähän aikaa ihan pihalla, kunnes tajusin, että henkilö oli sokea ja ehkä kuurokin.

Tuossa tapauksessa ihminen ei ollut omituinen, vaan itse menin ihan hämilleni kun tilanne oli niin yllättävä ja uusi minulle.

Erään lapsen äiti kieltäytyi koko vuotena puhumasta minulle sanaakaan, koska olin nuori ja vain lastenhoitaja. Vain ryhmän lto kelpasi. Oli erittäin outoa. =D

nyt äkkiseltään ei tule mieleen muuta kuin sellainen, kun vanha dementoitunut rouva tarvitsi apuani, hänen housujensa nappi oli irronnut, eivätkä housut pysyneet päällä ollenkaan. Onneksi löysin takahuoneesta hakaneulan. Minun piti kiinnittää hakaneula housuihin oikeaan kohtaan, että rouvan housut pysyivät päällä. Omasta mielestäni oli hyvin vaivaannuttavaa auttaa jo fyysisesti näin läheltä mutta kätkin vaivaannukseni ja tilanne selvitettiin. Rouva on asioinut kaupassa pitkään ja asioi varmasti edelleen. Ei välttämättä muista tuota tapahtumaa, koska on niin huonomuistinen. Rouva pitää muuten kohteliasta etäisyyttä, tuon tilanteen omituisuus oli siis siinä, että piti astua sen tietyn korrektin ja kohteliaan rajan yli lähemmäs ihmistä.

ystäväni kaveriin,siis mieheen. Kättelimme ja esittäydyimme, kunnes jonkin ajan kuluttua mies alkoi toisessa huoneessa haukkua erästä vähemmistöryhmää johon kuulun. Yleensä en ota näistä kommenteista nokkiini mutta mies laukoi niin älyttömiä kommentteja että ärtymyksissäni aloin kysellä mistä nämä herran mielipiteet oikein kumpuavat,todellisuudessa hän ei tuntenut tälläisiä ihmisiä lainkaan. Pyysi anteeksi ajattelemattomuuttaan ja kertoi oikeasti olevansa suvaitsevainen ihminen. No eipä aikaakaan kun alkoi uudestaan sama julistus,kuinka tietyt ihmiset ovat läpeensä pahoja,pilanneet tämän maan ym. katsoin verenpaineeni vuoksi parhaaksi lähteä juhlista. Kyllä hävetti ystävääni

nuorempana töissä erään suuren terveyspalvelufirman puhelinvaihteessa. Siinä tuli vastaan kaikenlaista asiakasta, valtaosa asiakkaista toki oli ihan tavallista, mukavaa ja kohteliasta väkeä. Mieleen on jäänyt mm. mies, joka soitti aivan väärään paikkaan ja oli tosi suuttunut, kun en keksinyt, mihin hänet pitäisi yhdistää eikä millään meinannut antaa lisätietoja, vaan vastasi jokaiseen kysymykseen, että "sunhan se pitäis tietää".



Lopulta sain hänet kuuntelemaan sen verran, että sain kysyttyä, missä firman toimipisteessä hän on ollut hoidossa ja sitä kautta selvisi, että oli soittanut kokonaan väärään paikkaan. Tosin luulen, että hänet oli yhdistetty numerotiedustelusta tai hän oli pyytänyt numeron sieltä, ja siellä oli mokattu. Olin miehelle kyllä niin ystävällinen kuin pystyin, luulen, että hänellä oli syöpä.

Olin erasmus-opiskelijana Portugalissa ja menin yhden toisen vaihtarin kanssa puistoon pöydän ääreen istuskelemaan.



Jossain vaiheessa meitä lähestyi mummo, joka kysyi, voisimmeko auttaa häntä hieman. Vastasimme kohteliaasti kyllä, jolloin hän veti käsilaukustaan läpinäkyvän muovisen barbi-penaalin. Penaalissa oli hajonnut helminauha, jonka korjaamisessa hän pyysi meitä nuorempina ja parempisilmäisinä auttamaan. Hänellä oli mukanaan neuloja ja lankaa ja hän sanoi meille, että meidän piti laittaa aina yksi pikkuhelmi jokaisen ison (ja ehkä aidon) helmen jälkeen. Ryhdyimme hieman hämmentyneinä toimeen, johon rouva itse ei osallistunut ollenkaan. Jossain vaiheessa (muistaakseni käytyään vähän aikaa jossain muualla?) hän sanoi ystävälleni, että "sinä olet paljon nopeampi ja näppärämpi kuin hän" tms.



Sitten puistoon tuli pari hänen ystäväänsä, joiden kanssa mummo rupesi juttelemaan vähän kauempana meistä eikä kiinnittänyt meihin enää mitään huomiota. Emme jotenkin kehdanneet sanoa, että "pidä kuule mummo nauhas" vaan jatkoimme kuulaiisesti pitkähkön nauhan lopppuun asti ja veimme sen sitten mummolle takaisin. Mummo ei kauheasti meihin huomiota kiinnittänyt, en edes muista, kiittikö meitä mitenkään, ainakaan muuten kuin puolihuolimattomasti.

Menin lapseni kanssa tutustumaan päiväkotin ja eräs lapseni ryhmän hoitaja tuli kättelemään ja tervehtimään meitä. Tämän jälkeen hän silitteli minun olkapäätäni.Tilanne oli hämmentävä,hoitaja on suomalainen (olisin ymmärtänyt jos hän olisi vaikka espanjalainen jossa läheinen kontakti on tavallisempaa).

Olin erään kaupan edessä kolmantena jonottamassa pankkiautomaatille. Vuorossa oli nuorehko mies. Asioituaan hän ihan normaalisti kääntyi ja otti askeleen, mutta jäi sitten tuijottamaan mua. Ihan oikeasti toljottamaan moneksi sekunniksi suoraan silmiin. Ilmeestä ei voinut päätellä oliko vihastunut vai ihastunut, toljotti suu auki. Sitten yht'äkkiä varmaan tajusi itsekin, kuinka hölmöltä näyttää ja lähti siitä sitten vähän pelästyneen oloisena lampsimaan mitään sanomatta pois. Heti tuon jälkeen oli pakko käydä yleisö-wc:ssä katsomassa peilistä, onko mulla hiuksissa, naamassa tai vaatteissa jotain outoa, mutta en kyllä mitään erikoista löytänyt. Mieskin näytti ihan normaalilta, oli jopa keskimääräistä paremman näköinen.

Kolikoita oli varmaan viidenkympin edestä...selitti jotain, että ei tahdo syöpää rahoista.

Näin Portugalissa asuneena voin sanoa, että tuollaiset oudot pyynnöt mummojengeiltä ovat yleensä taskuvarkauksien lavastusta.



Siellä asuessa opin tuntemaan useita mummopareja, jotka tekivät silmänkääntötemppujaan. Ei pitäisi olla maailmalla kovin sinisimmuinen. ;)



Teillä kävi tuuri ellei ollut mitään arvokasta päällä.

Kävelin Helsingin rautatieasemalla kohti metroa työpalaverin jälkeen. Huomaan miehen joka katsoo minuun päin mutta päällään jotenkin kummallinen ilme, silmät selällään ja suu vähän auki. Mietin että ei kai hänellä vaan ole joku sairaskohtaus, että pitäisikö kysyä onko hänellä kaikki hyvin. Ei näytä kuitenkaan deekulta tai narkkariltakaan vaan ihan siistin näköinen 30-40 v. mies. Yhtäkkiä tämä mies tulee mun eteen ja sanoo: "Anteeksi, sä olit vaan niin ihanan näkönen että jäin moukkamaisesti tuijottamaan. Anteeksi!" ja suorastaan juoksee poispäin. Aika hölmistyneenä jäin katselemaan. Ei sitä yli kolmekymppinen kahden äiti tuommoista odota kun kaupungilla kulkee.