Lue keskustelun säännöt.
Vuodesta 2014 lähtien vain uudet ylioppilaat voivat hakea yliopistoon!!
05.11.2012 |
Date: Sun, 04 Nov 2012 16:59:26 +0200
From: Antti Rantala
To: meridiaani-lista@helsinki.fi
Subject: [meridiaani] Fwd: Haku-uudistus - 2015 vain uudet ylioppilaat voivat hakea yliopistolle
Moikka,
tällaista dataa sain käsiini.
Vuonna 2014 nykyinen yliopistohaku muuttuu, ns. "yhden opiskelupaikan
sääntö". Suuri muutos tulee kuitenkin vasta seuraavana vuonna.
Vuodesta 2015 alkaen yliopiston opiskelupaikat ovat avoinna vain juuri
kirjoittaneille ylioppilaille. Tästä seuraa, että jo yliopistoilla
kirjoilla olevien mahdolliset alanvaihdot tullaan suorittamaan
"joustavilla keinoilla", ei yhteishaun kautta, mitä se sitten ikinä
tarkoittaakin.
Pitäkää mielessä jos alanvaihtoa suunnittelette :p
-Antti
----- Edelleenvälitetty viesti lähettäjältä risto.karinkanta@helsinki.fi -----
Päiväys: Sun, 04 Nov 2012 11:26:42 +0200
Lähettäjä: "Risto Karinkanta"
Otsikko: LUE: Haku-uudistus - 2015 vain uudet ylioppilaat voivat hakea yliopistolle
Vastaanottaja: matlu-opinto@helsinki.fi
Kehotan kaikkia lukemaan oheisen liitteen. Uusi hakejärjestelmä tulee
tekemään suuria muutoksia. Toivon keskustelua.
Uudessa systeemissä siis hakupaikat syötetään kuten 2. asteen haussa
järjestelmään. Ensimmäinen paikka listalla, johon pisteet riittävät
tullaan tarjoamaan opiskelijalle - muita ei voi valita. Kaikki
korkeakouluhaut laitetaan samaan pakettiin. Hakuperusteita on valtava
määrä, joten saa nähdä, miten näyttökokeet, todistusvalinnat ja kaikki
mahdollinen saadaan survottua sisään.
Isoin uudistushan on nyt se, että kun otat kerran paikan vastaan, olet
IKUISESTI
B-kiintiössä hakuja varten. Noh, lisäksi minulle uutena tietona
B-kiintiö on olemassa vain kerran, vuonna 2014, koska 2015 kaikki
paikat varataan uusille opiskelijoille. Tähän mennessä tulisi olla
sisäisiä haku- ja siirtymäjärjestelmiä olemassa. Huomatkaa, että asia
koskee vain uusia ylioppilaita eikä B-kiintiö tule voimaan
takautuvasti.
Lääkis ei siirtymäjärjestelmistä ole innoissaan ja tulee pitämään
varmaan siirtymäkanavat minimissään. Tämä tarkoittaa, että
lääkisluonnontieteilijöitä ei tule enää olemaan. Ikinä. Enää.
Todennaköisesti vastaavasti myös sisäänotettavien määrä romahtaa - tai
korjaantuu, jos haluatte.
Epäselvää on se, miten varajärjestelmä toimii. Jos 100 parasta saa
kutsun kemialle ja 70 hylkää paikan, koska haluaa lääkikseen, tulee
nämä 70 täyttä varahenkilöillä. Mutta nämäpä ovat ehkä saaneet jo
hyväksymiskirjeen jonnekin muuhun yliopistoon ja on epäselvää mitä
sitten tapahtuu. Opintoasianpäällikkö Anne Palo-Kauppi selvittelee
asiaa.
Lisäjippo on se, että hakijat pitää saada järjestykseen pistemäärän
mukana. Lisäksi ylivalintaa EI saa olla - tiedekunnan pitää ilmoittaa,
että haluamme X parasta hakijaa. Piste. Tämä tarkoittaa sitä, että E:n
kirjoittaneille ei voida enää luvata paikkaa, vaan koko yo-tutkinto
tulee ottaa pisteytyksessä huomioon, sillä lukuisat M+E -kirjoittaneet
pitää saada järjestykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että laudatur
matematiikassa ei takaa paikkaa matematiikalle kuin ehkä 98 %
varmuudella, eximia ei sitten riitä ehkä millään, jos vaikka
äidinkieli kusee. Toisaalta tämä tarkoittaa, että luonnontieteiden
status varmana varapaikkana katoaa ja se on ehkä uusien opiskelijoiden
työmoraalin kannalta hyvä juttu.
Mahdollisesti kaikki Suomen ml-tiedekunnat ottavat saman ja yhteisen
laskukaavan
pisteille. Tämä on nyt dekaanien neuvottelupöydällä. TKK:t tekevät
varmaan ihan omalla tavallaan, joten emme kilpaile tässä mielessä
suoraan samalla menetelmällä.
Itse ehdotin koko yo-todistuksen hylkäämistä ja siirtymistä
pakolliseen pääsykokeeseen, mutta se ei saanut innostusta. Vaikka
olisihan se kaunista, että ylioppilaat keskittyisivät oppimaan
sivistystä lukiossa, eivätkä vain pänttäämään yo-kirjoituksia
varten...
Hyvä tai huono puoli on se, että järjestelmä tulee myöhästymään. Sen
koodaamista ei ole vielä edes aloitettu ja avoimia ja sekavia
kysymyksiä on paljon. Opetushallitus kehottaa yliopistoja resursoimaan
hakupalveluun enemmän ihmisiä siirtymäajaksi. Harmi vain, kun on tämä
rekrytointikielto päällä...
PS. Nyt kannattaa ottaa ne unelmien tutkinnonsuoritusoikeudet muista
oppiaineista, kohta ei enää voi.
-Risto
----- Välitetty viesti päättyy -----
Alkuperäisen postin mukana ollut liitetiedosto:
http://apsu.iki.fi/2012/11/04/mistakyse_kshj.pdf
Kommentit (61)
41/61
|
05.11.2012 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tavallisilla kursseilla on nytkin avoimen opiskelijoita, ja on ollut jo pitkään. Nimi on PIA, ja kyllä niistä maksetaan erikseen.
Myös tuplamaisterin tutkinnon saa nykyään suorittamalla pelkän maisteriohjelman. Käytännössä kai on pitänyt olla aineopinnot uudesta pääaineesta ainakin siinä ohjelmassa, johon minä pääsin, eli vain syventävät opinnot vaadittiin.
Turha siis aloittaa uutta tutkintoa aivan alusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos kaikki ovat samalla kurssilla, eri tapojen käyttäminen yhtäaikaa on hankalaa. Se on vähän kuin takkaleivinuuniien rakentaminen: ei niissä sitten enää kumpikaan puoli toimi oikein kunnolla. Ainakin Tampereella Avoin yliopisto-opetus on jo yhdistetty tutkinto-opetukseen ja suurimmalle osalle kursseista voi tulla molemmanlaisia opiskelijoita. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Huonoin puoli on juuri tuo, että erilaisista taustoista tulevat opiskelijat eivät saa samoista menetelmistä yhtä paljon irti, toinen huono puoli on se, että avoimen kanssa yhdistyminen lisää vaatimuksia siitä, että pitäisi opettaa iltaisin ja viikonlppuisin, mutta opettajien palkka ei noista virka-ajan ulkopuolisista opetuksista nouse senttiäkään. Yksi hyvä puoli on kuitenkin se, että avoimessa yliopistossa on rahaa - jolla opetuksesta voidaan maksaa ylipäänsä, eikä vain teettää sitä "akatemian viiteen prosenttiin". (Tämä tarkoittaa sitä, että kun Suomen akatemia myöntää tutkimusrahoitusta parhaille tutkijoille, siihen sisältyy pykälä, jonka mukaan tutkija "saa" käyttää työajastaan enintään 5% muuhun kuin tutkimustyöhön: opettamiseen tai yliopistohallintoon tai johonkin kehittämistyöhön. Tällä sitten yliopistoyksiköt järjestävät ilmaista opetusta orjatyönä, eikä se 5% yleensä riitä siihen työmäärään, mnikä yliopisto tutkijalle määrää.)
Sinänsä tässä uudistuksessa ei minusta ole mitään pahaa eikä väärää. Nimittäin uudistus EI oikeasti poista aikaisempien vuosien ylioppilaitten mahdollisuutta pyrkiä sisään ihan normaalissa pääsykokeessa. En tiedä, mistä tämmöinen väärinkäsitys on keksitty, mutta siihen tällä ei ole mitään vaikutusta. Sen sijaan tällä ainoastaan siirretään toista korkeakoulututkinto-oikeutta tai pääaineen vaihtoa hakevat toiseen hakukanavaan vääristämästä kilpailua pääsykokeessa. Onhan selvä, että jo yliopistossa opiskelleet väistämättä ovat yliopisto-opiskelutaitoja mittaavassa pääsykokeessa parempia kuin ne, jotka eivät sitä vielä ole harjoitelleet. Sitäpaitsi heidän kykynsä opiskella on jo todistettu - turha käyttää resursseja sen mittaamiseen pääsykokeissa. Tietenkin heidän pitää hakea oikeuttaa jossain muussa kanavassa.
Mä en myöskään näe suurta ongelmaa siinä, että Suomen valtio maksaisi jokaiselle ihmiselle vain yhden korkeakoulututkinnon ja toisesta joutuisi sitten jo maksamaan jotain itsekin. Siihen toiseen ihmisellä on yleensä jo varaakin, koska useimmiten siinä vaiheessa on ollut jo työelämässäkin jonkun aikaa.
Ja mitä siihen tulee, että keneltä ne tuplamaisterit ja pääaineenvaihtajat ovat poissa, niin meiltä kaiilta, muta ennen kaikkea niiltä, jotka haluaisivat suorittaa ensimmäisen korkeakoulututkintonsa loppuun asti, mutta eivät pääse sisään kun joku viidettä pääainetta toiseen maisterintutkintoonsa hakeva pääsykokeisiin rutinoitunut ikuinen opiskelija vie paikan. Veronmaksajan kannalta pitää myös muistaa, että oikeasti jokainen opiskelija (paitsi ne tilastoja rumentavat passiiviset jatko-opiskelijat) ja jokainen maisterintutkinto maksaa. Jokainen opintovuosi maksaa veronmaksajille, sillä yliopiston seinistä, tiloista, lämmityksestä, labroista ja ennen kaikkea opiskelijaa opettavista opettajista ja tutkijoista pitää maksaa.
Pelkäättekö sitä, että nämä maksavat opiskelijat alkavat vaatia ihan eri tasoista opetusta?
Itse opetan yliopistolla, ja meillä on alettu puhua siitä, että tulevaisuudessa tavallisille kursseille aletaan ottaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Eli samalla kurssilla on sitten näitä nuoria, ensimmäistä tutkintoaan ilmaiseksi suorittavia pellavapäitä ja sitten niitä, joilla on jo asuntolaina, perhe, työkokemusta ja maisterin paperit taskussa joltain muulta alalta ja jotka maksavat jokaisesta kurssista erikseen.
Tähänhän tämäkin uudistus johtaa.
Tietääkö joku mikä tilanne on nyt? Onko vielä mahdollista päästä tuplamaisteriksi?
Joo minuakin kiinnostaa, että missä sanotaan, että Vain tuoreet ylioppilaat voivat hakea??? Kävin myös lukemassa tuon, mutta ehkä ymmärrykseni ei riitä tai jollain on nyt väärä käsitys.. ??
[quote author="Vierailija" time="06.11.2012 klo 11:38"]
En ainakaan tuolta opetusministeriön sivuilta nähnyt muuta kuin että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville tulee eri kiintiöt. Ei pidä ottaa vastaan muita opiskelupaikkoja kuin sen jonka oikeasti haluaa viedä loppuun asti, ei kai siinä sen kummempaa. Jos ei yhtenä vuonna onnistu, niin sitten välivuodeksi töihin ja seuraavana keväänä uusi yritys.
Mielestäni ihan järkevä uudistus, sen verran olen nähnyt näitä ikuisia opiskelijoita jotka aloittavat opiskelupaikan toisensa jälkeen eivätkä edes valmistu kaikista tai jos valmistuvatkin niin aiettakaan työskennellä ko. alalla ei ole.
Ja tosiaan alanvaihtokin edelleen lienee mahdollista, kiintiöt vain ovat pienempiä ja/tai toinen tutkinto on maksullinen.
[/quote]
Tosi hyvä juttu! Jos tämän uudistuksen juju on se, että jo kirjoilla olevat saavat vaihtaa alaansa miten haluavat. Tottakai heidänkin täytyy pyrkiä, ei heillä ole mitään etuoikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos näette tämän uudistuksen huonona asiana, voitte tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu ei maksa mitään ja sen voi tehdä sähköpostitse. Ei ole väliä kummalle kantelun tekee.
Tässä linkit
Eduskunnan oikeusasiamiehelle
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx
Valtioneuvoston oikeuskanslerille
http://www.okv.fi/fi/kantelu/
Kaikkea paskaa puhutaan, mutta se ei ole sama kuin totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokohan pian kerrotaan mitä ne joustavat hakuväylät tulevat olemaan...
No, lausuntokierroksella esim. perustuslakivaliokunta totesi ettei "korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien."
Kyse on siis kiintiöstä, ei siitä etteikö jo korkeakoulututkinnon suorittanut pääsisi enää yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 22:20"]
No, lausuntokierroksella esim. perustuslakivaliokunta totesi ettei "korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien."
Kyse on siis kiintiöstä, ei siitä etteikö jo korkeakoulututkinnon suorittanut pääsisi enää yliopistoon.
[/quote]
Mutta nyt jo suosituilla aloilla sisäänpääsy on melkein mahdotonta "normaalille" hakijalle. Sisäänpäässeet lukevat 8-10 tuntisia päiviä, ja niiden lisäksi käyvät valmennuskursseilla - ja tekevät tämän useampana keväänä ennen kuin pääsevät sisään.
Siihen kiintiöt päälle niin joissain tapauksissa voidaan ehkä puhua jo mahdottomaksi käyneestä urakasta.
Taidan saada heittää hyvästit lääkärin ammatille, jos en ensi vuonna pääse. Onneksi on tulossa toinen tutkinto yliopistossa joka tapauksessa jo. Jää kyllä harmittamaan jos haaveeni lääkiksestä jää tässä elämässä saavuttamatta. Toivoisin niin paljon, ettei tulisi mitään rajoituksia ainakaan tällaisille suosituille aloille, joille ihmiset hakee monta kertaa... Epäreilu maailma sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 22:20"]
No, lausuntokierroksella esim. perustuslakivaliokunta totesi ettei "korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien."
Kyse on siis kiintiöstä, ei siitä etteikö jo korkeakoulututkinnon suorittanut pääsisi enää yliopistoon.
[/quote]
Mutta nyt jo suosituilla aloilla sisäänpääsy on melkein mahdotonta "normaalille" hakijalle. Sisäänpäässeet lukevat 8-10 tuntisia päiviä, ja niiden lisäksi käyvät valmennuskursseilla - ja tekevät tämän useampana keväänä ennen kuin pääsevät sisään.
Siihen kiintiöt päälle niin joissain tapauksissa voidaan ehkä puhua jo mahdottomaksi käyneestä urakasta.
[/quote]jotta haluaa jotain niin noin se pitää tehdä. tiedän että on sellaisiakin jotka päässeet ilman valmennuskurssia lääkikseen
Opiskelijavalintauudistuksen etenemistä eduskunnassa voi seurata: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+44/2012
Opetuministeriön 17.10.2012 pitämä seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen etenemisestä osoittaa että uudistusta valmistellaan jo täyttä häkää:
http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalenteri/2012/10/Opiskelijavalintase…
Tässä vaiheessa voi jo varmasti sanoa, että viimeistään vuonna 2015 toista opiskelupaikkaansa hakevien sisäänpääsy vaikeutuu joko jonkin verran tai hyvin paljon.
Samansuuntaisia ajatuksia esittää myös Helsingin yliopisto opiskelijavalintauudistusta koskevassa lausunnossaan http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/18080/177987_Helsingin_yliopist…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäättekö sitä, että nämä maksavat opiskelijat alkavat vaatia ihan eri tasoista opetusta?
Itse opetan yliopistolla, ja meillä on alettu puhua siitä, että tulevaisuudessa tavallisille kursseille aletaan ottaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Eli samalla kurssilla on sitten näitä nuoria, ensimmäistä tutkintoaan ilmaiseksi suorittavia pellavapäitä ja sitten niitä, joilla on jo asuntolaina, perhe, työkokemusta ja maisterin paperit taskussa joltain muulta alalta ja jotka maksavat jokaisesta kurssista erikseen.
Tähänhän tämäkin uudistus johtaa.
Eli kuten tuo yksi yllä mainitsikin, aivan eri taustoista tulevien opiskelijoiden ohjaaminen samassa ryhmässä on haastavaa. Toki se tuo myös etuja, mutta käytännössä se lisää opettajan työtaakkaa huomattavasti kun ei voida olettaa enää suurin piirtein samoja lähtötietoja kaikilta opiskelijoilta.
Toinen seikka on toki myös tuo mainitsemasi "vaatimus ihan eri tasoisesta opetuksesta". Olen nimittäin opettanut sekä perustutkinto-opiskelijoita ns. tavallisessa yliopistossa että avoimen yliopiston maksullisia kursseja. Muutaman kerran olen törmännyt tähän asenteeseen, että "me olemme maksavia asiakkaita, palvele meitä", mutta vain ja ainoastaan tenttitulosten yhteydessä. Jotkut avoimen opiskelijat ovat kokeneet oikeudekseen päästä tentistä läpi, koska he ovat maksaneet siitä. Sama juttu esseiden kanssa; avoimessa jotkut kuvittelevat, että luen esseen vaikka seitsemän kertaa ja annan joka kerta korjausehdotuksia, jotta opiskelija saisi itseään tyydyttävän numeron. Kuitenkaan itse opetuksesta kurssin aikana en ole koskaan kuullut valituksen sanaa, vaan kurssipalaute on ollut aina vähintään 4/5. Jostain syystä kuitenkin tentin jälkeen alkaa purnaus. Hylättyjä tulee yleensä noin 5% ja kiitettäviä 15%, eli kyse ei ole siitä etteikö asioita olisi opetettu.
En ainakaan tuolta opetusministeriön sivuilta nähnyt muuta kuin että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville tulee eri kiintiöt. Ei pidä ottaa vastaan muita opiskelupaikkoja kuin sen jonka oikeasti haluaa viedä loppuun asti, ei kai siinä sen kummempaa. Jos ei yhtenä vuonna onnistu, niin sitten välivuodeksi töihin ja seuraavana keväänä uusi yritys.
Mielestäni ihan järkevä uudistus, sen verran olen nähnyt näitä ikuisia opiskelijoita jotka aloittavat opiskelupaikan toisensa jälkeen eivätkä edes valmistu kaikista tai jos valmistuvatkin niin aiettakaan työskennellä ko. alalla ei ole.
Ja tosiaan alanvaihtokin edelleen lienee mahdollista, kiintiöt vain ovat pienempiä ja/tai toinen tutkinto on maksullinen.
Ymmärrän kyllä sen, ettei ole kokonaisuuden kannalta hyvä, jos yliopistoissa roikkuu porukkaa, joilla ei ole aikomustakaan valmistua. Se vie mahdollisuuksia ja opiskelupaikkoja muilta, mahdollisesti tosi tarpeessa olevilta ja motivoituneilta.
Toinen juttu on sitten ammatinvalinnan aikaistuminen koko ajan. Itse olin ainakin lukiolaisena vielä niin naiivi ja tietämätön, että valitsin alaa aika tavalla ulkoaohjautuvasti. On ihan fakta, että iso osa ihmisistä muuttuu akuistuessaan aika tavalla vielä yli parikymppisenäkin, ja ajatukset ehtivät muuttua moneen kertaan. Olisi surullista, jos kohtalo olisi sinetöity yhteen väärään kouluvalintaan :(
Omalla kohdallani alan vaihto johtui muista syistä: en yksinkertaisesti kyennyt elättämään itseäni humanistisen alan tutkinnolla, vaikka 80-luvulla alaa valitessani työllisyyden, palkkauksen ja työelämään sijoittuvuuden piti olla todella hyvä.
Ajat ovat muuttuneet todella paljon sen jälkeen, samoin työmarkkinoiden rakenne. Toivottavasti uudistukset jättävät tilaa myös ihmisille eikä kaikki toimi työnantajien ehdoilla.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 11:58"]
Eli siis lääkikseen saa hakea vaikka 10 kertaa kunhan ei hae/vastaanota muuta 3. asteen tutkintoa. Ymmärsinkö oikein?
[/quote]
Voit hakea vaikka 10 kertaa ja voit hakea myös muita, mutta et vastaanottaa kuin yhden paikan.
Tää on kyllä tosi hyvä uudistus :)
Lukekaa tuo kunnolla http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/.
Tämä on hyvä juttu jos nämä pitää todella paikkansa
Korkeakouluissa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi uuteen koulutukseen turvataan.
Lisäksi koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan yhteishaun ulkopuolisia joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.
Pyrittäisiin pois siitä että koulutusalaa vaihtavat voisivat hakeutua uuteen koulutukseen jotenkin muuten kuin pääsykokeilla. Minun piti mennä pääsykokeisiin uudestaan kun halusin vaihtaa pääainetta, vaikka olin opiskellut yliopistossa jo monta vuotta. Sivuaineena oli ollut tämä mihin halusin vaihtaa ja aloitin suoraan syventävistä opinnoista. Alunperäinen oppiaine oli myös samaa tieteenalaa. Se tuntui todella turhauttavalta.