Vääntäkääpäs mulle rautalangasta (asiaa seksistä parisuhteessa)
Olen käynyt välillä psykologin juttusilla lievän masennukseni takia joka on aiheutunut rankoista vuosista pienten lasten kanssa (paljon yöheräilyä, miehen yrittäjyys jne...) ja aina tämä psyka kyselee mieheni ja minun seksielämästä, onko sitä, kuinka paljon jne... Ja ootko ajatellut että se lähentäisi teitä jne... Minä siis yritän kertoa arjen kuormittavuudesta ja omista tunteistani/parisuhteen ongelmista niin psyka tuntuu ajattelevan että seksillä se kaikki paranee.
Onko tosiaan näin että seksi on se mikä pitää parin yhdessä ja jos sitä ei ole/on vähäistä parisuhde kuolee. Sekö ihan AIKUISTEN oikeasti on se kantava voima koko jutussa??? En voi käsittää.
Meillä on mieheni kanssa paljon riitaa ja aika kylmät välit olleet jo pitkään. Mieheni alkoi yrittäjäksi pienemmän lapsen ollessa vauva. Vauva heräili paljon öisin yli vuoden ikään. Paikkakunnallamme ei asu tukiverkkoja. Uuvuin ihan täysin. Sanomattakin selvää että seksi ei paljon ole ollut mielessä ja sitä on aika harvakseltaan.
Monet tuntuvat ajattelevan että kun suhteessa on seksiä, se kukoistaa ja kaikki ovat onnellisia ja iloisia. Mun mielestä se on täyttä potaskaa. Onko mitään väliä sillä että koin miehen jättäneen minut ja lapset täysin oman onnemme nojaan? Yrittäjyys oli miehen oma valinta ja päätös. Mies ei tee juuri kotitöitä kun on aina niin väsynyt firmansa takia. Mies ei jaksa kunnolla osallistua arkeen, ulos lasten kanssa pitää melkein pakottaa. Ja minun pitäisi silti haluta miestä ja olla illat haarat levällään? Kun arvostus ja kunnioitus toista kohtaan on nolla?
Mun mielestä se menee niin päin, että jos suhde muuten voi hyvin, on rakkautta ja arvostusta, niin seksiä on ja sitä tekee mieli. Jos ed. asiat ovat huonosti, seksiäkään ei ole. Ei niin että ensin vaan pannaan ja muut ongelmat jotenkin ihmeellisesti korjaantuvat kun on kerran pantu...
Kommentit (54)
Miehelle se seksi on tärkeä osa parisuhdetta, juuri se osa mikä pitää sitä suhdetta yllä, saa tuntemaan rakkautta ja yhteenkuuluvuutta sinuun. Nalkutus ja pihtailu aiheuttaa sitten päinvastaista.
Kauanko mies on ollut yrittäjä? Kuinka tuet häntä? Onko hänellä tai sinulla kodin ulkopuolisia harrastuksia?
Parisuhteemme on kestänyt liki 24 vuotta ja siihen on mahtunut niin ala- kuin ylämäkiä. Seksittömyyttä on ollut joskus viikkoja, mutta aina niistä kuopista on noustu. Ei voi jäädä odottaman toisen aloitetta vaan voi olla itse se nostaja. Parisuhteessa ei koskana voi olla minä minä.
Keskustelkaa tilanteesta, älä lyttää miestä, vana kerro miltä sinusta tuntuu ja miksi.
Mies on ollut yrittäjä pian 3 v. Helpotusta työaikoihin ei ole luvassa ainakaan ihan heti. Työ on tosiaan sellaista että tulee ryppäinä ja sitten urakoidaan. En viitsi paljastaa enemmän ettei tunnisteta. Asumme keskikok. kaupungissa.
Miehellä on yksi liikuntaharrastus. Itselläni ei mitään. Ennen harrastin myös aktiivisesti liikuntaa, mutta kun masennuin ja uuvuin, se jäi. Varmaan auttaisi jos saisin aloitettua uudelleen. viikonloppuisin olisi aikaa.
Täytyy myöntää etten tue häntä mitenkään. Välillä menen kyllä lasten kanssa esim. ystävän luokse tai mummulaan toiselle paikkakunnalle, silloin hän saa nukkua ja vain olla. Koen että hän ei tukenut minua silloin kun kuopus valvotti pahimmillaan ja olin aivan yksin kahden lapsen kanssa, vaan vetäisi pahimpaan aikaan yrityksen pystyyn kun tilaisuus tarjoutui. Toki ymmärrän että jos hän ei olisi silloin tarttunut tilaisuuteen, niin hän olisi voinut joutua olemaan työtön jonkin aikaa, mutta olen ihan varma että ammattitaitonsa takia töitä olisi kyllä ennemmin tai myöhemmin löytynyt.
Mies on ollut yrittäjä pian 3 v. Helpotusta työaikoihin ei ole luvassa ainakaan ihan heti. Työ on tosiaan sellaista että tulee ryppäinä ja sitten urakoidaan. En viitsi paljastaa enemmän ettei tunnisteta. Asumme keskikok. kaupungissa.
Miehellä on yksi liikuntaharrastus. Itselläni ei mitään. Ennen harrastin myös aktiivisesti liikuntaa, mutta kun masennuin ja uuvuin, se jäi. Varmaan auttaisi jos saisin aloitettua uudelleen. viikonloppuisin olisi aikaa.
Täytyy myöntää etten tue häntä mitenkään. Välillä menen kyllä lasten kanssa esim. ystävän luokse tai mummulaan toiselle paikkakunnalle, silloin hän saa nukkua ja vain olla. Koen että hän ei tukenut minua silloin kun kuopus valvotti pahimmillaan ja olin aivan yksin kahden lapsen kanssa, vaan vetäisi pahimpaan aikaan yrityksen pystyyn kun tilaisuus tarjoutui. Toki ymmärrän että jos hän ei olisi silloin tarttunut tilaisuuteen, niin hän olisi voinut joutua olemaan työtön jonkin aikaa, mutta olen ihan varma että ammattitaitonsa takia töitä olisi kyllä ennemmin tai myöhemmin löytynyt.
nyt ehdottomasti unohdat sen ettei mis sinua tukenut. Tuet häntä ja kannattelet suhdetta kun mies ei jaksa, myötä- ja vastamäessä. Ja oikeasti juttelette näistä asioista, kummankin toiveista, siitä miten koit vauva-ajan jne.
Meillä se auttoi, nyt muutama vuosi tuosta niin elämämme on ihanaa. Mies on korvannut sen että jaäin silloin niin yksin vauvan kanssa. En ikimääilmassa haluaisi hänestä luopua. Kyllä teillä on vielä toivoa!
t. se miltei 24 vuotta yhdessä ollut joka ei muista numeroaan.
Olin pitkään samankaltaisessa tilanteessa. Mies aina työmatkalla, kolme lasta ja koira ja kuopus ei koskaan nukkunut. Tai siltä se ainakin tuntui. Mutta minä en ollut masentunut. Seksi oli kuitenkin viimeinen asia mielessäni. Etäisyys mieheni ja minun välillä kasvoi kuiluksi. Itse olin hellyyden tarpessa ja mies haki läheisyyttä saadakseen seksiä.
Kerran kun turhauduin ja avauduin tunteistani, itkin jonkin verran ja mies lohdutti jostain syystä minkäin halusin seksiä. Tämän jälkeen puhuimme lisää ja löysimme taas yhteyden. Säännöllinen seksi auttaa yhteyden säilyttämisessä. Niin kornilta kun lause "seksi on parisuhteen liima" kuulostaakin, niin totta se on.
hyvä seksi on seurausta hyvästä suhteesta, ei sillä ongelmia ratkaista. Ymmärrän ihan hyvin, jos sua ei haluta tollaisessa tilanteessai.
Jos tuntuu ettei toinen arvosta tai välitä, niin ei silloin tee mieli seksiä...
Meillä on pienet lapset ja mies tekee välillä pitkiä päiviä, mutta kuitenkin iltaisin ja viikonloppuisin mukana perheen pyörityksessä. On tunne, että hän välittää ja haluaa olla meidän kanssa, vaikka tuleekin myöhään kotiin ja haluaa käydä liikuntaakin harrastamassa työpäivän jälkeen. Väsymys ja levottomasti nukkuvat lapset vähentää kummasti seksin määrää, mutta silti tunnen että parisuhde on ihan kunnossa.
Siitäkin on kokemusta kuinka ikävä noidankehä syntyy, kun toinen haluaa seksiä ja toinen ei halua kun suhteessa ei ole tarpeeksi läheisyyttä. Sitten se vasta alkaa mennä päin p.tä kun kumpikin alkaa syyttää toista ja vaatia toiselta muutosta. En osaa neuvoa, koska erosin siitä miehestä....eroon oli toki muitakin syitä kuin seksin tai läheisyyden puute.
Olisi tärkeää saada läheisyyden tunne toiseen elvytettyä, niin että molemmat haluisivat toisilleen hyvää, eikä niin että molemmat vaativat itselleen sitä ja tuota. Halaus, toivottavasti asiat siitä alkavat korjaantua!
Ei se seksi mitään varmasti heti kerrasta kokonaan korjaa,mutta kyllä uskoisin sen jotain vaikuttavan.
Itse huomaan omassa parisuhteessa,että välit kiristyy heti,jos joskus edellisestä seksikerrasta alkaa olla lähemmäksi viikko.
Ja kannattaa muistaa,että miehesi saattaa ajatella asian juuri toisin päin. Meillä ainakin minä haluaisin ensin hempeillä,ja siitä siirryttäisiin sujuvasti seksiin. Mies haluaa ensin panna, ja sitten halitaan ja sylitellään. Joskus itsellekin helpoin tapa saada hellyyttä (etenkin jos edellisestä seksikerrasta on aikaa) on suostua ensin vaikka pikapanoon. Toimii paljon paremmin,kuin nalkuttaminen huomion puutteesta. Ja kaikki voittaa.:)
Miehet ja naiset ajattelee niin erilailla asioista. Pitäisi olla molemmilla halua löytää kompromissi.
Olin pitkään samankaltaisessa tilanteessa. Mies aina työmatkalla, kolme lasta ja koira ja kuopus ei koskaan nukkunut. Tai siltä se ainakin tuntui. Mutta minä en ollut masentunut. Seksi oli kuitenkin viimeinen asia mielessäni. Etäisyys mieheni ja minun välillä kasvoi kuiluksi. Itse olin hellyyden tarpessa ja mies haki läheisyyttä saadakseen seksiä.
Kerran kun turhauduin ja avauduin tunteistani, itkin jonkin verran ja mies lohdutti jostain syystä minkäin halusin seksiä. Tämän jälkeen puhuimme lisää ja löysimme taas yhteyden. Säännöllinen seksi auttaa yhteyden säilyttämisessä. Niin kornilta kun lause "seksi on parisuhteen liima" kuulostaakin, niin totta se on.
Onneksi olkoon!!!
Meillä meni niin, että ei saatu sitä yhteyttä enää, kun vaimo ei todellakaan uskonut seksiin, vaikka pystyin näyttämään tutkimuksia, että kaikissa hyvissä suhteissa seksielämä on myös hyvää ja päinvastoin, ja olisi ollut tarjolla vaikka mitä seksielämän elvyttämiseen ja piristämiseen tarkoitettuja tv-ohjelmiakin yhdessä katsottavaksi.
Riideltiin entistä pahemmin vaan ja oli sitten pakko erota. En ymmärrä, kun vaimosta se seksinharrastaminen kuitenkin oli ollut mukavaa, että miksi hän puhui niin tylysti siitä ja miksi hänen mielestä miehet yleensäkin olivat hyväksikäyttäjiä. Ja jos hän oli sitä mieltä miehistä, miksi hän edes halusi naimisiin, vai onko se välttämätön pakko lapsen hankkimiseen (onneksi ei kuitenkaan saatu sitä lasta).
yhdynnässä saatu sperma lisäsi naisen onnellisuutta pidemmän päälle? Verrattuna muuten ihan samaan tilanteeseen, mutta käytettiin kondomia? Muistan lukeneeni sellaisesta :)
Meillä on miehen kanssa seksiä mutta kun mies ei sitten miten muutenkaan huomioi minua saati lasta niin eipä suhde kukoista.
Kun seksi on hyvää se on 10% suhteesta, mutta kun se on huonoa se on 90%.
Kyllä musta ainakin alkaa tuntua että mies ei rakasta mua jos seksistä on kulunut liian kauan aikaa, tuntuu että etäännytään, mies tuntuu vieraalta, enkä pysty puhumaan kuten silloin kun seksiä on tarpeeksi usein.
Minä ajattelen niin, että jos seksiä ei ole, on ihan sama kuka mies meillä asuu. Voisin yhtähyvin asua vaikka kaverin tai sisaruksen kanssa. Jos se kämppis välillä on lasten kans, ja vie roskat.
Seksiä en voisi harrastaa vieraan kanssa, vaan minulle se seksi juuri on se rakkauden tunnustus, kun miellä on seksiä, niin jälkeenpäin kun maataan sylikkäin, niin kyllä siinä tuntee että mies rakastaa.
Ja puhuminen onnistuu paljon paremmin kun on toisen kanssa ollut fyysisesti intiimissä kosketuksessa.
Ap:n mies on varmasti ottanut paljon vakavammin sen että on uusi suu juuri tullut ruokittavaksi, eikä ole missään nimessä halunnut joutua työttömäksi tälläisena aikana, kun mikään työpaikka ei ole varma. Mies tekee varmasti pitkää päivää jaksamisensa äärirajoilla juurikin vaimon ja lasten takia, ei siinä tule sitten ajatelleeksi että pitäisi sitä vaimoa auttaa kotitöissä. Kun on oma firma, ja kävelee veitsen terällä koko ajan, se valtaa ajatukset 24/7, ei siinä ole energiaa miettiä tiskejä tai pyykkejä.
Mutta kyllä mies varmasti arvoistaisi sitä että vaimo haluaa olla fyysisesti lähellä, ja helpottaa henkistä stressiä. Ehkä mieskin olisi henkisesti paremmin läsnä, kun saisi säännöllisesti purkaa paineensa vaimon kanssa.
Ymmärrän hyvin syyt haluttomuuteen, itse olen ollut myös hyvin kovilla pienten lasten kanssa ja kun illasta vihdoin koittaa rauha ja oma aika niin ei todella ole mielessä hypätä heti sänkyyn miehen kanssa. Kun päivän ajan vastaa muiden tarpeisiin ei illalla enää jaksaisi vaan haluaisi että toinen vastaisi niihin omiin tarpeisiin.
Parisuhde on kuitenkin kahdenkauppa ja väsyneenäkin olisi tultava puolitiehen vastaan. Seksuaalisuus on iso osa ihmisen kokonaisuutta eikä sitä tulisi jättää huomiotta, toki seksuaalisuus saa muitakin ilmenemismuotoja kuin vain seksin eli yhtälailla läheisyys ja hellyys muutenkin ovat tärkeitä!! Seksuaalisuus ja seksi ovat kuitenkin parisuhteen liima ja erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista!
Osoita miehelle hellyyttä ja anna aikaa, uskon että kun voi itsessään jotenkin herätellä innostusta niin se palvelee molempia. Ei itseään tietenkään voi pakottaa mihinkään vastenmieliseen eikä se silloin palvele mutta oletko puhunut miehellesi avoimesti näistä asioista. Jos vain torjut seksin niin toinen sulkeutuu varmasti! Tsemppiä!!
Nyt raskauden aikana seksi ja siihen liittyvä hellyys on jäänyt hyvin minimiin, ja ainakin itse koen että jonkin verran ollaan tuon takia etäännytty mieheni kanssa..
Nyt raskauden aikana seksi ja siihen liittyvä hellyys on jäänyt hyvin minimiin, ja ainakin itse koen että jonkin verran ollaan tuon takia etäännytty mieheni kanssa..
Kieltämättä eroakin olen miettinyt mutta en haluaisi rikkoa lasten perhettä. Mulle henk.koht. ero ois melkein helpompi ratkaisu. Mulla olis omaakin aikaa kun lapset olisi välillä isällä ja en vois olla vihainen kun toinen ei jaksa osallistua arkeen jos todella olisin yksin viikot lasten kanssa. En kuitenkaan halua että lasten koti hajoaisi ja heitä pitäisi alkaa heitellä kahden kodin välillä. :(
Täytyy nyt oikeasti miettiä mitä mahdollisuuksia tässä on pelastaa tämä enää.