Vääntäkääpäs mulle rautalangasta (asiaa seksistä parisuhteessa)
Olen käynyt välillä psykologin juttusilla lievän masennukseni takia joka on aiheutunut rankoista vuosista pienten lasten kanssa (paljon yöheräilyä, miehen yrittäjyys jne...) ja aina tämä psyka kyselee mieheni ja minun seksielämästä, onko sitä, kuinka paljon jne... Ja ootko ajatellut että se lähentäisi teitä jne... Minä siis yritän kertoa arjen kuormittavuudesta ja omista tunteistani/parisuhteen ongelmista niin psyka tuntuu ajattelevan että seksillä se kaikki paranee.
Onko tosiaan näin että seksi on se mikä pitää parin yhdessä ja jos sitä ei ole/on vähäistä parisuhde kuolee. Sekö ihan AIKUISTEN oikeasti on se kantava voima koko jutussa??? En voi käsittää.
Meillä on mieheni kanssa paljon riitaa ja aika kylmät välit olleet jo pitkään. Mieheni alkoi yrittäjäksi pienemmän lapsen ollessa vauva. Vauva heräili paljon öisin yli vuoden ikään. Paikkakunnallamme ei asu tukiverkkoja. Uuvuin ihan täysin. Sanomattakin selvää että seksi ei paljon ole ollut mielessä ja sitä on aika harvakseltaan.
Monet tuntuvat ajattelevan että kun suhteessa on seksiä, se kukoistaa ja kaikki ovat onnellisia ja iloisia. Mun mielestä se on täyttä potaskaa. Onko mitään väliä sillä että koin miehen jättäneen minut ja lapset täysin oman onnemme nojaan? Yrittäjyys oli miehen oma valinta ja päätös. Mies ei tee juuri kotitöitä kun on aina niin väsynyt firmansa takia. Mies ei jaksa kunnolla osallistua arkeen, ulos lasten kanssa pitää melkein pakottaa. Ja minun pitäisi silti haluta miestä ja olla illat haarat levällään? Kun arvostus ja kunnioitus toista kohtaan on nolla?
Mun mielestä se menee niin päin, että jos suhde muuten voi hyvin, on rakkautta ja arvostusta, niin seksiä on ja sitä tekee mieli. Jos ed. asiat ovat huonosti, seksiäkään ei ole. Ei niin että ensin vaan pannaan ja muut ongelmat jotenkin ihmeellisesti korjaantuvat kun on kerran pantu...
Kommentit (54)
siis jos aletaan nyt harrastamaan paljon seksiä, niin sekö muuttaa asioita? Häviääkö masennukseni? Osallistuuko mies enemmän? Tulee aikaisemmin töistä kotiin?
Eikös siinä perhe-elämässä ja ruuhkavuosissa ole kysymys siitä että helpotetaan toinen toisemme taakkaa, laitetaan tiskit, otetaan imuri käteen, viedään lapset ulos vuoroin että toinen saa vaikka huilihetken? Eikö sen yhteen hiileen puhaltamisen pitäisi olla se kantava voima? Minä ainakin olisin onnellinen jos mies joku vkl.aamu nousisi oma-aloitteisesti lasten kanssa ja antaisi minun nukkua, ilman että tarvii neuvotella ja kiistellä kumman vuoro on nyt nukkua ja kumman nousta. Mun mielestä toisen taakan keventäminen ja toisen huomioiminen on se suhteen kulmakivi.
Mutta kertokaa toki lisää. Onko olemassa pariskuntia, joilla oikeasti seksin lisääminen on ratkonut muitakin ongelmia?
ap
ap
Joten mitä valitat? Jos sinä olet lapsen kanssa himassa, niin se tarkoittaa että miehesi elättää sinutkin. Sinä kehtaat vielä valittaa. Katso peiliin, sillä siellä on perheenne ongelmien syypää.
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
Miten ihmeessä se seksi voi olla niin tärkeä asia? Siiskö tosiaan tärkein?? Eikö puheyhteys, asioiden jakaminen, sympatian antaminen jne ole vähintään yhtä tärkeitä? Miksi juuri seksi? Johonkin miehen tarpeisiinko se perustuu? Itse näen nuo henkiset asiat suhteessa paljon tärkeämpinä. En ole koskaan muutenkaan ollut kauhean aktviinen seksuaalisesti, siis seksi ei ole koskaan ollut minulle mitenkään ylikorostuneessa asemassa.
ap
ei ole parisuhdetta. Et voi vaatia MITÄÄN niin kauan kuin et anna seksiä. Miehille seksi on juuri se rakkauden osoitus. Ei miehiä kiinnosta puhua jostain tunteista, rakkaudesta tai parisuhteesta.
Miten voi olla liikaa töissä? Sieltähän se raha tulee
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
Miten ihmeessä se seksi voi olla niin tärkeä asia? Siiskö tosiaan tärkein?? Eikö puheyhteys, asioiden jakaminen, sympatian antaminen jne ole vähintään yhtä tärkeitä? Miksi juuri seksi? Johonkin miehen tarpeisiinko se perustuu? Itse näen nuo henkiset asiat suhteessa paljon tärkeämpinä. En ole koskaan muutenkaan ollut kauhean aktviinen seksuaalisesti, siis seksi ei ole koskaan ollut minulle mitenkään ylikorostuneessa asemassa.
ap
Tottakai parilla pitää ensin olla jotain, jotain miksi he ovat yhdessä, eli rakkaus. Sitten tulee yhteisymmärrys, yhteinen aika, yhteinen koti, perhe ja kaikki muu siihen päälle. Jos sitä ei ole miksi olisi seksiä? Eikö se olisi ihan sama asia, kuin harrastaisi jonkun tuntemattoman kadulla vastaan kävelleen kanssa seksiä, ja alkaisi siitä rakentamaan suhdetta? Itse en näkisi mitään syytä hypätä punkkaan minkään ventovieraan kanssa.
Minun mieheni on minun paras kaverini. Hänen kanssaan voin puhua ihan kaikesta, ja hän on minun tukenani ja ymmärtää ihan kaiken mitä puhun. Ja meillä on hyvä seksielämä. Mutta ilman yhteyttä hän olisi minulle kuin vieras, joku naapuri, enkä minä silloin seksiä harrastaisi.
Sinun pitää ap kuunnella nyt itseäsi. Jos sinusta tuntuu, että haluat ensin suhteen kuntoon, ennen kuin voit ajatella seksiä, silloin se on niin. Sinulla ei ole mitään syytä uhrautua ja vain antaa, jos et saa mitään takaisin.
Jos miehesi on sinulle vieras, niin se on silloin ihan sama harrastaisitko seksiä jonkun naapurin kanssa, vai miehesi...
Kiteytit hyvin ajatukseni. Mies on todellakin vieras ja olemme henkisesti etäällä. Melkein yhtä hyvin voisin tosiaan harrastaa seksiä naapurin miehen kanssa. Pystyn kyllä kiihottumaan ja nauttimaan seksistä, jos siihen ryhdyn mutta henkistä yhteyttä mieheeni en koe. Ei tee mieli katsoa silmiin tai sanoa mitään rakkauden sanoja. Välillämme on liikaa katkeruutta, patoutumia ja hiertämään jääneitä sanoja. Meidän on myös vaikea ymmärtää toisiamme, vain harvoin syvälliset keskustelut onnistuvat. Tuntuu kuin puhuisimme eri kieltä. Minä ajattelen että se vasta rikkoo ihmistä jos antautuu toiselle fyysisesti ilman että sydän on mukana. Olen aina tuntenut näin, siksi en yhtä teini-iän kokeilua lukuunottamatta ole koskaan harrastanut yhdenyönsuhteita. Voitteko uskoa? Olen harrastanut seksiä vaan suhteessa ja kun suhdetta on kestänyt jonkin aikaa. En ole koskaan kokenut että haluaisin päästä niinkin intiimiin kanssakäymiseen ihmisen kanssa, jota kohtaan en tunne tarpeeksi, johon en luota ja jonka kanssa en kokisi yhteyttä. Mielestäni seksi ilman aitoa yhteyttä vaan hajottaa ihmistä, sehän on silloin pelkkää panoa. Sama kuka siinä olisi.
Mieheni kanssa suhteemme alussa ja ennen lapsia olikin asiat hyvin. Meillä oli samanlaiset harrastukset, yhteiset kiinnostuksen kohteet, seksi oli ihanaa jne. Lasten jälkeen kaikki muuttui. En tajunnut miten ne samat hyvät ominaisuudet muuttuisivat lasten saamisen myötä perheen kannalta huonoiksi ominaisuuksiksi.
Yhtä hyvin voisi ajatella, että mies ei voi vaatia MITÄÄN vaimoltaan jos ei osallistu perhe-elämään. Jos mies ei anna vaimolleen mitään, vaan vaimo on ilmainen piika, lastenhoitaja, siivooja ja pyykkääjä, miksi vaimon pitäisi antaa yhtään mitään?
Kaikkea sitä muuta voitte saada ystäviltä (jakamista, läheisyyttä, ymmärtämistä) tai ostaa ammatitlaisilta (kodin- ja lastenhoitoapua), mutta parisuhteessa olevat eivät yleensä hanki itselleen seksiä muualta kuin toisiltaan. Tämän takia terapeutit sitä korostavat.
Jos et saa seksuaalista tyydytystä mieheltäsi, et todennäköisesti saa sitä muiltakaan. Ja sama koskee miestäsi. Tyydytys laukaisee mielihyvähormonien tuotannon, joka lieventää masennusta, nostaa mielialaa ja lisää parin yhteenkuuluvaisuudentunnetta.
Psykologi tietää, että ulottuvillanne olisi keino nostaa molempien mielialaa. Tietysti hän suosittelee sitä.
Ongelma taitaakin nyt olla siinä, että ap ei saa tyydytystä seksistä. Kannattaisi seuraavaksi ottaa tämä asia puitavaksi siellä terapeutin luona. Se voi johtua monista asioista ja sille voi olla mahdollista tehdä jotakin - muutakin kuin mikä ap:lle heti tulee mieleen. Sen takia ne terapautit tätä kyselevät kun heillä voisi olla lukkoon avain. Niin kauan kun asiakkaat pitävät lukon piilossa, ei terapeuttikaan voi antaa avainta siihen.
kun toisen naama ottaa aivoon, eikä ehdi eikä jaksa selvittää asioita ja moni asia tuntuu olevan pielessä. Yleensä se on joku hyvä seksikokemus, jonka jälkeen tajuaa, että vau, mun mies on sittenkin kaiken tämän vaivan ja rakkauden arvoinen.
Yhdessä 17 vuotta.
Yleistän toki voimakkaasti, mutta miehille se seksi on usein hitosti tärkeämpää kuin naisille. Jos seksiä ei ole, niin jossain vaiheessa myös parisuhde kyllä hajoaa siitä alta. Poikkeuksiakin toki on, mutta näin se kuitenkin aika usein menee. Niinpä, vaikka se seksi ei sinusta tuntuisikaan niin tärkeältä, niin jos aiot pitää miehen itselläsi, niin sitä kannattaa oikeasti miettiä.
Toki, jos se seksi tuntuu huonolta, niin ei siihen kannata itseään kerta toisensa jälkeen pakottaakaan (yksi "epäonnistuminen" ei kuitenkaan tarkoita mitään!). Silloin tosin on jo muitakin ongelmia ja ne pitää korjata ensin.
T: mies
mä olin aikoinani sellaisessa seurustelusuhteessa, jossa pelattiin juuri tuollaisia valtapelejä, että jos sä et sitä, mä en tätä. Erosimme.
Kun tapasin nykyisen mieheni, ymmärsin, että kaikki mitä annan suhteelle oikeastaan palaa hyvänä mielenä minulle itselleni. Jos olen miehelleni kiva, hän on minulle kiva ja jos teen hänelle jotain hyvää, hän tekee minulle hyvää. Parempaa suhdetta en ole ikinä kokenut ja meillä onkin mottonakin, että yhteiseksi hyväksi. Ei väkisin, mutta vapaaehtoisesti.
Seksielämämme on mahtavaa, ollut myös pikkulapsiaikana, koska annoimme toisillemme myös aikaa päiväuniin ja aamu-uniin aina kun voimme, joten koskaan ei ollut kuoleman väsynyt.
Olisiko teillä mahdollisuus päästä pariterapiaan? Jos teillä on noita käsittelemättömiä asioita noin paljon, ja lukkoja, niin niiden avaamiseen tarvittaisiin joku ulkopuolinen, jolla on kokemusta asioista. Siis joku osaava psykologi, ei se puoskari jolla olet käynyt.
Teidän keskusteluyhteys pitäisi ensin saada toimimaan, sitten solmut ja ongelmat auki ja käsiteltyä. Miehen pitää lähteä mukaan, ja sitoutua muuttamaan asioita.
Jos ette pysty puhumaan toisillenne, tarvitsette jonkun "tulkin" välillenne (eli ammattitaitoisen pariterapeutin).
Kun saatte ongelmat pois päiväjärjestyksestä, voitte lähentyä uudelleen, mutta se vaatii yhteistä aikaa, ja kummankin panostusta ja tahtoa siihen. Suhdetta pitää hoitaa. Teillä on mahdollisuus löytää rakkaus ja henkinen yhteys uudelleen, ja saada se paremmaksi kuin mitä se koskaan on ollut, mutta se vaatii työtä.
En usko että se siitä kummemmaksi muuttuisi, vaikka ap ryhtyisi seksihirmuksi. Mies vain vetäisi housut jalkaansa ja lähtisi töihin. Ei niitä ongelmia sillä lailla käsitellä.
Missä kaupungissa asutte?
siis jos aletaan nyt harrastamaan paljon seksiä, niin sekö muuttaa asioita? Häviääkö masennukseni? Osallistuuko mies enemmän? Tulee aikaisemmin töistä kotiin?
Eikös siinä perhe-elämässä ja ruuhkavuosissa ole kysymys siitä että helpotetaan toinen toisemme taakkaa, laitetaan tiskit, otetaan imuri käteen, viedään lapset ulos vuoroin että toinen saa vaikka huilihetken? Eikö sen yhteen hiileen puhaltamisen pitäisi olla se kantava voima? Minä ainakin olisin onnellinen jos mies joku vkl.aamu nousisi oma-aloitteisesti lasten kanssa ja antaisi minun nukkua, ilman että tarvii neuvotella ja kiistellä kumman vuoro on nyt nukkua ja kumman nousta. Mun mielestä toisen taakan keventäminen ja toisen huomioiminen on se suhteen kulmakivi.
Mutta kertokaa toki lisää. Onko olemassa pariskuntia, joilla oikeasti seksin lisääminen on ratkonut muitakin ongelmia?
ap
ap
Joten mitä valitat? Jos sinä olet lapsen kanssa himassa, niin se tarkoittaa että miehesi elättää sinutkin. Sinä kehtaat vielä valittaa. Katso peiliin, sillä siellä on perheenne ongelmien syypää.
Kun meistä aika täällä jättää, niin mitkä ovat ne asiat joista meidät muistetaan?
Todellakin, mitkä ovat ne asiat mistä rakkaimpamme meitä kiitollisena muistaa?
Onko se työ ja raha? Lapset muistavat kyyneleet silmissä meitä kuolinvuoteellamme, että oli se isä sitten kova tekemään töitä! Se teki töitä niin kovasti, että ei häntä kotona näkynyt juuri koskaan! Kyllä se oli sitten hyvä isä! Nyyh!
Aivan.
miehet tarvii seksiä pystyäkseen läheisyyteen, naisilla just toisin päin. Joskus kannattaa harrastaa seksiä jos mies sitä haluaa, vaikka ei itse haluaisikaan. Ja sitten nauttia seurauksista :)
siis jos aletaan nyt harrastamaan paljon seksiä, niin sekö muuttaa asioita? Häviääkö masennukseni? Osallistuuko mies enemmän? Tulee aikaisemmin töistä kotiin?
Eikös siinä perhe-elämässä ja ruuhkavuosissa ole kysymys siitä että helpotetaan toinen toisemme taakkaa, laitetaan tiskit, otetaan imuri käteen, viedään lapset ulos vuoroin että toinen saa vaikka huilihetken? Eikö sen yhteen hiileen puhaltamisen pitäisi olla se kantava voima? Minä ainakin olisin onnellinen jos mies joku vkl.aamu nousisi oma-aloitteisesti lasten kanssa ja antaisi minun nukkua, ilman että tarvii neuvotella ja kiistellä kumman vuoro on nyt nukkua ja kumman nousta. Mun mielestä toisen taakan keventäminen ja toisen huomioiminen on se suhteen kulmakivi.
Mutta kertokaa toki lisää. Onko olemassa pariskuntia, joilla oikeasti seksin lisääminen on ratkonut muitakin ongelmia?
ap
ap
Joten mitä valitat? Jos sinä olet lapsen kanssa himassa, niin se tarkoittaa että miehesi elättää sinutkin. Sinä kehtaat vielä valittaa. Katso peiliin, sillä siellä on perheenne ongelmien syypää.
Olen siis saanut sovittua työnantajani kanssa lyhennetyn työajan juuri siksi että arki toimisi! Mies ei voi juuri koskaan hakea lapsia hoidosta tai viedä heitä sinne, koska hän menee aamulla töihin klo 6 ja tulee illalla milloin tulee. Silloin tällöin on lyhyempiä päiviä tai voi ottaa vapaata mutta nämä tulevat n. pv varoitusajalla! Joten mitään ei voi suunnitella sen varaan. Minä teen lyhennettyä sen takia ettei lapsille tulisi aivan kohtuuttomia hoitopäiviä! Me pärjäisimme aivan hyvin taloudellisesti vaikka mies tekisi vain 8 h päiviä. Mutta kun hänen alallaan se ei mene niin vaan työ on urakkaluontoista. Jos mies tosiaan olisikin töissä kl0 6-14, niin silloinhan minäkin voisin tehdä täyttä päivää ja lasten hoitoajat pysyisivät kohtuullisina, koska mies voisi aina hakea. Eli kannan kyllä korteni kekoon vaikkakin pienemmällä palkalla!
ap
Ongelmia ei ratkaista seksillä, mutta se antaa voimaa ratkaista ongelmat. Ihan samoin kuin masennuslääke ei poista masennuksen syytä, mutta antaa voimia muuttaa elämäänsä niin, että masennuksen syy poistuu.
Siis seksiä on nykyään n. pari kertaa kuussa. Nyt on ollut kyllä reilu kk ilman. Ja mieheni on siis hyvä seksissä, osaa tyydyttää minut jne. ja saan orgasmin jne. mutta se henkinen yhteys puuttuu ja siksi seksin aloittaminen ei tunnu hyvältä, siis ei tee mieli tehdä aloitetta tai vastata toisen aloitteeseen. Tuntuu aika absurdilta vetästä housut alas ja alkaa sekstata kun toinen makaa sohvalla iltaisin raatona ja on juuri vängätty kumpi tänä iltana hoitaa lasten iltatoimet. Ei tee siis mieli aloittaakaan.
Kyllä mä arvostan että mies tienaa meille leivän pöytään kun oma palkkani on pieni, mutta kun vähempikin riittäisi! Mies valitsi ITSE yrittäjyyden. Jos olisi jossain vieraalla töissä normityöajoilla niin ehkä olisi hälläkin paukkuja tähän perheenpyöritykseen ja silti pärjättäisiin taloudellisesti aivan kohtuuhyvin. Tarviiko sitä rahaa edes olla kuin sen verran että saa tarpeellisen? Mies on aina ollut kunnianhimoinen työn suhteen. Ei halua olla muiden käskytettävänä. Eli koen että mies valitsi työnsä itsensä takia, ei perheen parhaaksi.
Siis mies haluaisi enemmän seksiä, eli häntä tämä seksin vähyys hiertää. Tosin nyt ei ole enää jaksanut hänkään juuri yrittää viritellä mitään.
ap
Myös minulle merkitsee paljon se, että muut asiat on kunnossa ja seksi tulee vasta sitten. Jotenkin en ymmärrä tuota seksi korostamista joka käänteessä. Meillä on piniä lapsia ja minulle enimmäkseen riittää se, että saa olla toisen lähellä. Vaan olla.
että miehellä on toinen.
Myös minulle merkitsee paljon se, että muut asiat on kunnossa ja seksi tulee vasta sitten. Jotenkin en ymmärrä tuota seksi korostamista joka käänteessä. Meillä on piniä lapsia ja minulle enimmäkseen riittää se, että saa olla toisen lähellä. Vaan olla.
´Miehlle nimittäin seksi on ensin. Kumpikaan ei ole syyllinen, mutta lopputulos on kerta toisensa jälkeen ihan sama.
että miehellä on toinen.
Myös minulle merkitsee paljon se, että muut asiat on kunnossa ja seksi tulee vasta sitten. Jotenkin en ymmärrä tuota seksi korostamista joka käänteessä. Meillä on piniä lapsia ja minulle enimmäkseen riittää se, että saa olla toisen lähellä. Vaan olla.
´Miehlle nimittäin seksi on ensin. Kumpikaan ei ole syyllinen, mutta lopputulos on kerta toisensa jälkeen ihan sama.
Kuulostaa tällä palstalla aina siltä, että naisen pitää muuttua.
Ei millään pahalla, mutta tuolla asenteella te ette ole enää 5 v kuluttua pari. Te etäännytte toisistanne kokonaan ja sitten jompikumpi löytää tarpeeksi seksiä jostain muualta. Ja sitten se on menoa.
T: ennustajaeukko
Ymmärrän ajattelutapasi, että väsyttää ja seksi ei tunnu tärkeältä, kun mies on paljon pois ja arjesta jää paljon sinulle. Olen ajatellut ihan samalla tavalla, että seksi vie "loputkin mehut". Ei vaan kiinnosta, eikä koe saavansa siitä mitään. Jossain vaiheessa jopa inhosin seksiä, koska koin sen henkisesti vaikeaksi, inhosin itseäni jne. Sitten kävi niin, että mies petti. Jatkoimme yhdessä, toki ei se seksi helpommaksi sen myötä muuttunut, mutta yritin ottaa itseäni niskasta kiinni, vaikka en suurta intohimoa tuntenutkaan. Mies ei kuitenkaan enää syttynyt senkään vertaa, ja etäisyys välillämme kasvoi. Tai no, meillä oli seksiä, mutta se oli semmoista suorittamista, vaikka välillä koin ihan oikeasti suurtakin halua.
Aitoa läheisyyttä ei kuitenkaan ollut, vaan koin mieheni puolelta lähinnä kylmyyttä.
Sitten puolestani minä kohtasin henkilön, joka todellakin sai kaikki hormoonit hyrräämään. Olin ihan ihmeissäni, että yleensä tunnen sellaisia tunteita! Että voisin repiä vaatteet päältä siltä sekunnilla ja mennä siivouskomeroon panemaan. Silloin tajusin, että seksi on oikeasti aika hieno juttu, jos se toimii. Jonkun kanssa se toimii, jonkun kanssa ei. Tuon kokemuksen jälkeen olen alkanut ymmärtää, miksi siitä vouhotetaan niin paljon (vaikka mitään fyysistä ei välillämme koskaan tapahtunutkaan).
Olen pitänyt seksiä kyllä parisuhteessa tärkeänä aina, vaikka en ole itse siitä niin suuria kicksejä saanutkaan. Mutta jos teillä on joskus ollut kuumaa ja kiihkeää, niin pidä ihmeessä siitä kiinni! Kyllä se on tärkeää. Itse jään odottelemaan sitä henkilöä, jonka kanssa voisin kokea niin syvää luottamusta, että ymmärtäisin täydellisesti mitä seksi parhaimmillaan voi olla.