Vääntäkääpäs mulle rautalangasta (asiaa seksistä parisuhteessa)
Olen käynyt välillä psykologin juttusilla lievän masennukseni takia joka on aiheutunut rankoista vuosista pienten lasten kanssa (paljon yöheräilyä, miehen yrittäjyys jne...) ja aina tämä psyka kyselee mieheni ja minun seksielämästä, onko sitä, kuinka paljon jne... Ja ootko ajatellut että se lähentäisi teitä jne... Minä siis yritän kertoa arjen kuormittavuudesta ja omista tunteistani/parisuhteen ongelmista niin psyka tuntuu ajattelevan että seksillä se kaikki paranee.
Onko tosiaan näin että seksi on se mikä pitää parin yhdessä ja jos sitä ei ole/on vähäistä parisuhde kuolee. Sekö ihan AIKUISTEN oikeasti on se kantava voima koko jutussa??? En voi käsittää.
Meillä on mieheni kanssa paljon riitaa ja aika kylmät välit olleet jo pitkään. Mieheni alkoi yrittäjäksi pienemmän lapsen ollessa vauva. Vauva heräili paljon öisin yli vuoden ikään. Paikkakunnallamme ei asu tukiverkkoja. Uuvuin ihan täysin. Sanomattakin selvää että seksi ei paljon ole ollut mielessä ja sitä on aika harvakseltaan.
Monet tuntuvat ajattelevan että kun suhteessa on seksiä, se kukoistaa ja kaikki ovat onnellisia ja iloisia. Mun mielestä se on täyttä potaskaa. Onko mitään väliä sillä että koin miehen jättäneen minut ja lapset täysin oman onnemme nojaan? Yrittäjyys oli miehen oma valinta ja päätös. Mies ei tee juuri kotitöitä kun on aina niin väsynyt firmansa takia. Mies ei jaksa kunnolla osallistua arkeen, ulos lasten kanssa pitää melkein pakottaa. Ja minun pitäisi silti haluta miestä ja olla illat haarat levällään? Kun arvostus ja kunnioitus toista kohtaan on nolla?
Mun mielestä se menee niin päin, että jos suhde muuten voi hyvin, on rakkautta ja arvostusta, niin seksiä on ja sitä tekee mieli. Jos ed. asiat ovat huonosti, seksiäkään ei ole. Ei niin että ensin vaan pannaan ja muut ongelmat jotenkin ihmeellisesti korjaantuvat kun on kerran pantu...
Kommentit (54)
koska se vapauttaa rakkaushormonia. Ja rakkaushormoni saa suhteet kukoistamaan. Kyllä se kokeilemisen arvoista on.
Vapauttaako tosiaan myös epätyydyttävä seksi rakkaushormonia? Siis jos on haluton eikä syty seksissä ollenkaan niin onko siitä kylmänä harrastamisesta silti muka jotakin hyötyä?
ei ap
osalla psykologeista on joku outo päähänpinttymä seksistä. Kannattaa käydä eri psykologilla jos vaan mahdollista.
Esimerkkinä mulla on eräs psykologi, jonka luokse hakeuduin n. 10 vuotta kestäneen syömishäiriön, itsetuhoisten ajatusten ja masentuneisuuden vuoksi. Hän sanoi, että suurin ongelmani oli se, etten kyennyt määrittelemään erästä henkilöä elämässäni seksisuhteeksi vaan puhuin hänestä ystävänä, jonka kanssa parin kuukauden välein oli seksiä. Hän muutenkin halusi tietää meidän välisestä seksistä vaikkei se mitenkään liittynyt minusta mihinkään.
siis jos aletaan nyt harrastamaan paljon seksiä, niin sekö muuttaa asioita? Häviääkö masennukseni? Osallistuuko mies enemmän? Tulee aikaisemmin töistä kotiin?
Eikös siinä perhe-elämässä ja ruuhkavuosissa ole kysymys siitä että helpotetaan toinen toisemme taakkaa, laitetaan tiskit, otetaan imuri käteen, viedään lapset ulos vuoroin että toinen saa vaikka huilihetken? Eikö sen yhteen hiileen puhaltamisen pitäisi olla se kantava voima? Minä ainakin olisin onnellinen jos mies joku vkl.aamu nousisi oma-aloitteisesti lasten kanssa ja antaisi minun nukkua, ilman että tarvii neuvotella ja kiistellä kumman vuoro on nyt nukkua ja kumman nousta. Mun mielestä toisen taakan keventäminen ja toisen huomioiminen on se suhteen kulmakivi.
Mutta kertokaa toki lisää. Onko olemassa pariskuntia, joilla oikeasti seksin lisääminen on ratkonut muitakin ongelmia?
ap
ap
hyvä seksi on seurausta hyvästä suhteesta, ei sillä ongelmia ratkaista. Ymmärrän ihan hyvin, jos sua ei haluta tollaisessa tilanteessa. Teidän pitää jotenkin ratkaista arjen muut ongelmat ja väsymys. Toki joku yhteinen rakkausviikonloppukin voisi auttaa kommunikaation parantamisessa?
Ei ne psykologitkaan mitään jumalia ole. Vaihda psykologia, jos sen ote tuntuu väärältä. Itse olen tehnyt aikoinani virheen siinä, että kävin jankkaamassa asioitani psykologin kanssa, jonka ajatusmaailma oli ihan vääristynyt. Olen tajunnut sen vasta jälkeenpäin. Onneksi löysin sitten ihanan ja sydämellisen psykologin, jonka luokse oli aina mukava mennä, ja joka ymmärsi ongelmiani.
on tavoittelemisen arvoinen asia. Ja pidämme seksilomia ja seksikuureja. Toimii. 15 vuoteen on mahtunut paljon hyvää ja useita huonoja vuosia ja tosiaan ne rakkaushormoonit on saatu taas takaisin seksillä. Ei se aina huvita, mutta koskaan se ei ole ollut tylsää, kun on siihen alkanut.
Kyllä varmaan seksi pitää parin yhdessä, mutta olennaisempaa varmaan on läheisyys, jossa seksi tulee sitten vähän niinkuin ohessa mukana. Varmasti jos se läheisyys on jotenkin kadotettu suhteessa niin vähitellen seksielämän herättely voi lisätä muutakin läheisyyttä. En ainakaan jättäisi kokeilematta! Itse ainakin huomaan saavani lisää energiaa ja positiivista fiilistä seksin myötä, mutta jos seksi on täysin vastenmielistä niin tuskin sillä kovin positiivista vaikutustakaan on (paitsi tietysti jos edes mies nauttii ja sitä kautta suhde paranee?)
Jotkut psykologit ovat jotenkin kieroutuneita seksiin liittyvissä asioissa, ja haluavat itse saada seksiä potilailtaan. Ei hän sinun seksielämästäsi kysy sinun takiasi, vaan oman itsensä takia, että hän saisi itse jotain tyydytystä "työstään". Kyllä psykologitkin osaavat hyväksikäyttää, ja jos heille ei "anna", he ottavat väkisin. Ei tietenkään kaikki.
Sinun ei tarvitse suostua seksiin, jos sinusta itsestäsi ei siltä tunnu. Kuuntele itseäsi, ja luota omiin tuntemuksiisi. Näin sen psykologin sinua pitäisi opastaa.
Sinun kannattaisi nyt ehdottomasti vaihtaa psykologia, en usko että tuosta on sinulle mitään hyötyä, menet vain entistä enemmän rikki, jos väkisin suostut seksiin. Sinulle tulee vain pahempi mieli. Sen sijaan että antaisit vain miehellesi, sinun pitää kohta antaa psykologillesikin. Hänen neuvonsa ei auta sinua, vaan vievät vain huonompaan suuntaan.
Juokse poika juokse, ja lujaa! Löydät ihan varmasti paremmankin psykologin. Voisit myös harkita tekeväsi hänestä kantelun eteenpäin.
että kyllä tuossa perää on. Mies, joka on saanut vaimoltaan seksiä, on vastaanottavaisempi vaimonsa aatoksille, herkemmin valmis tekemään jotain parisuhteen ongelmien ratkaisemiseksi.
Eikös se yleensä mene juuri noin, että naisilla henkinen läheisyys herättää halun fyysiseen läheisyyteen mutta miehillä taas se fyysinen läheisyys saa aikaan henkistä läheisyyttä tai kaipuuta siihen.
Itse olen omassa parisuhteessani kokenut että seksi auttaa, ja seksittömyys pahentaa ongelmia. Tietenkään seksi ei ratkaise muita ongelmia mutta se voi auttaa kanavia niiden ongelmien ratkaisemiseen.
Ehkä psykologin vaihtoa voisi kokeilla. Psyka on vanhempi nainen ja jotenkin tuntuu olevan vanhakantaista ajattelu... Ja olen siis itse osa-aikatöissä. Täysipäiväinen työnteko olisi aika vaikeaa miehen töissäasumisen takia tai ainakin minun työni kärsisi paljon enemmän, sillä kaikki lasten lääkärit, neuvolat, sairastelut ym. ovat minun kontollani.
Välillä meillä panostetaan yhteisiin iltoihin (pari tuntia lasten nukkuessa), ollaan lähekkäin ja yleensä jossain vaiheessa (ei ihan elämä iltana) seksiäkin on. Tästä kaikesta seuraa positiivisempi ilmapiiri, jolloin on ylipäätään helpompi sopia ja neuvotella asioista.
Ikävä kyllä on myös niin, että kun nämä yhteiset illat aina joutuvat syystä tai toisesta väistymään, niin eipä se positiivisuus pitkälle kanna. Lopahtaa lasten sairasteluun tai työkiireisiin yleensä viikon tai parin jälkeen.
Ehkä psykologin vaihtoa voisi kokeilla. Psyka on vanhempi nainen ja jotenkin tuntuu olevan vanhakantaista ajattelu... Ja olen siis itse osa-aikatöissä. Täysipäiväinen työnteko olisi aika vaikeaa miehen töissäasumisen takia tai ainakin minun työni kärsisi paljon enemmän, sillä kaikki lasten lääkärit, neuvolat, sairastelut ym. ovat minun kontollani.
Tämä siis ap
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
aina silloin paremmin, mitä enemmän on seksiä.
Miksei seksin lisäystä voisi kokeilla? Orgasmi rentouttaa ja oksitosiinia erittyy-> suhde voi paremmin ja ollaan läheisempiä.
Mun mielestä ois kauheeta elää ilman seksiä. Jo se, ettei olis seksiä masentais mua älyttömästi.
Sama liikunnan kaa. Aloittaminen vaikeaa, mut kun vauhtiin pääsee siitä alkaa nauttia ja se tulee tavaks!
meillä myös avioliittoa takana yli 20 vuotta ja kyllä minusta terapeutti on oikeilla jäljillä. Seksi ja läheisyys on suhteen liima. Joskus seksi on yksinkertaisesti helpoin tapa saada yhteys toiseen auki ja läheisyys takaisin kun syystä tai toisesta on ollut kylmempiä' aikoja
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
Miten ihmeessä se seksi voi olla niin tärkeä asia? Siiskö tosiaan tärkein?? Eikö puheyhteys, asioiden jakaminen, sympatian antaminen jne ole vähintään yhtä tärkeitä? Miksi juuri seksi? Johonkin miehen tarpeisiinko se perustuu? Itse näen nuo henkiset asiat suhteessa paljon tärkeämpinä. En ole koskaan muutenkaan ollut kauhean aktviinen seksuaalisesti, siis seksi ei ole koskaan ollut minulle mitenkään ylikorostuneessa asemassa.
ap
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
Miten ihmeessä se seksi voi olla niin tärkeä asia? Siiskö tosiaan tärkein?? Eikö puheyhteys, asioiden jakaminen, sympatian antaminen jne ole vähintään yhtä tärkeitä? Miksi juuri seksi? Johonkin miehen tarpeisiinko se perustuu? Itse näen nuo henkiset asiat suhteessa paljon tärkeämpinä. En ole koskaan muutenkaan ollut kauhean aktviinen seksuaalisesti, siis seksi ei ole koskaan ollut minulle mitenkään ylikorostuneessa asemassa.
ap
Minulle naisena seksi ja sen tuoma yhteys kyllä on ihan yhtä tärkeä kuin miehellenikin. Ei seksi ole ylikorostunut, mutta sen on selkeä fyysinen tarve, sitä kautta se läheisyys vahvistuu automaattisesti - seksi kun on väkisinkin aika intiimiä toimintaa ja siinä paljastaa toisensa aika "alastomana" toiselle. Se vahvistaa yhteenkuuluvuutta, rakkautta, tyytyväisyyttä yhteiseen parisuhteeseen. Sitä kautta se lisää myös henkistä yhteenkuuluvuutta ja valmiutta käsitellä asioita yhdessä kun toisen on päästänyt ihan liki, muurit on murrettu.
ja melkein saman verran aviovuosia takana.
iha väärillä jäljillä ole. Vaikeina aikoina meillä ainakin seksi kantaa ja ehkä olisimme eronneet jo ajat sitten, jos seksielämämme ei toimisi. Välillä on jaksoja, ettei paljon keskustella mutta sekstataan kyllä!
Miten ihmeessä se seksi voi olla niin tärkeä asia? Siiskö tosiaan tärkein?? Eikö puheyhteys, asioiden jakaminen, sympatian antaminen jne ole vähintään yhtä tärkeitä? Miksi juuri seksi? Johonkin miehen tarpeisiinko se perustuu? Itse näen nuo henkiset asiat suhteessa paljon tärkeämpinä. En ole koskaan muutenkaan ollut kauhean aktviinen seksuaalisesti, siis seksi ei ole koskaan ollut minulle mitenkään ylikorostuneessa asemassa.
ap
Tottakai parilla pitää ensin olla jotain, jotain miksi he ovat yhdessä, eli rakkaus. Sitten tulee yhteisymmärrys, yhteinen aika, yhteinen koti, perhe ja kaikki muu siihen päälle. Jos sitä ei ole miksi olisi seksiä? Eikö se olisi ihan sama asia, kuin harrastaisi jonkun tuntemattoman kadulla vastaan kävelleen kanssa seksiä, ja alkaisi siitä rakentamaan suhdetta? Itse en näkisi mitään syytä hypätä punkkaan minkään ventovieraan kanssa.
Minun mieheni on minun paras kaverini. Hänen kanssaan voin puhua ihan kaikesta, ja hän on minun tukenani ja ymmärtää ihan kaiken mitä puhun. Ja meillä on hyvä seksielämä. Mutta ilman yhteyttä hän olisi minulle kuin vieras, joku naapuri, enkä minä silloin seksiä harrastaisi.
Sinun pitää ap kuunnella nyt itseäsi. Jos sinusta tuntuu, että haluat ensin suhteen kuntoon, ennen kuin voit ajatella seksiä, silloin se on niin. Sinulla ei ole mitään syytä uhrautua ja vain antaa, jos et saa mitään takaisin.
Jos miehesi on sinulle vieras, niin se on silloin ihan sama harrastaisitko seksiä jonkun naapurin kanssa, vai miehesi...
Miten harvoin sitä teillä sitten on?
Ei se seksi tärkeintä ole, jos muuten on läheisyyttä ja yhteys. Mutta jos puuttuu kokonaan fyysinen yhteys ja muutenkin menee huonosti, niin kyllä tuosta vaan etäännytään. Siis jos miehelle keskustelu ei ala luontevasti vaan esim. seksi helpottaa keskusteluun ja muuhun läheisyyteen hakeutumista. Se voi siis olla lähentävä tekijä, ei mikään taikatemppu. On ihan yleinen käsitys, että miehille seksi edeltää muuta läheisyyttä, naiselle toisinpäin. Kompromissi pitäisi löytyä. Kummankin itsemääräämisoikeutta kunnioittaen tietenkin. Ei mitään pakkoseksiä, se on jotain muuta jo sitten.
Miksi seksi on huonoa? Eikö mies halua tyydyttää sinua ap vai mistä kiikastaa?
Jos seksi on yhdentekevää teille _molemmille_, ei sen puute varmaan vaikuta parisuhteeseenne.
koska se vapauttaa rakkaushormonia. Ja rakkaushormoni saa suhteet kukoistamaan. Kyllä se kokeilemisen arvoista on.