Onko lapsi erityisen lahjakas jos oppii lukemaan 5-vuotiaana

Tänne nyt vastaa tietysti kaikki ne, jotka ovat oppineet tai joiden lapset ovat oppineet, lukemaan 5-vuotiaina tai alle. Tosi asia kuitenkin on, että sen ikäisistä harvempi vielä lukee. Ei se nyt tietenkään niin harvinaista ole kuin 3-4-vuotiaan lukeminen, mutta ei se asia niinkään mene että "melkein kaikki" lukee tuossa iässä. Olen ollut päiväkodissa vuosikausia töissä ja keskimäärin 20 lapsen ryhmässä on muutama 5-vuotias, joka osaa lukea, mutta en ole koskaan törmännyt ryhmään, jossa esimerkiksi puolet jo lukisi. Edes eskareista ei puolet vielä lue. Jos täällä on muita lastentarhanopettajia paikalla niin joku voi varmaan vahvistaa? Sanoisin että ekaluokalla n.puolet lukee ennen kouluunmenoa ja puolet ei. Eikä sekään kerro että olisi tyhmä, jos ei 7-vuotiaana vielä lue! Eri ihmiset ovat kiinnostuneita eri asioista, kaikki eivät ole niin kiinnostuneita kirjaimista. 

Isäni aloitti aakkosten opettamisen jo ollessani parivuotias. Äitini oli kotona ja luki paljon minulle ja pikkuveljelleni.



Luullakseni lukemaan oppimista auttoi, että meille luettiin pääasiassa kuvakirjoja. Aluksi kiinnostivat kuvat, ja kun katse jo oli sivulla, alkoi mieli löytää yhteneväisyyksiä kuultujen sanojen ja kirjoitetun tekstin välillä.



Olen todistetusti älykäs, mutta ilman vanhempieni apua olisin luultavasti oppinut lukemaan vuoden pari myöhemmin. Mielestäni kaikilla terveillä lapsilla on hyvät edellytykset oppia lukemaan viimeistään viisivuotiaana. Virikkeellinen kasvuympäristö ratkaisee myös tässä asiassa.

kun taas 7-vuotias joka ei osaa lukea on yleensä vähän tyhmä. Lukutaito ennustaa aika hyvin tulevaa

koulumenestystä.

Mutta niin on myös vasta 5-vuotiaana lukemaan oppinut. Sen sijaan toinen 4-vuotiaana lukeneista ei ole, mutta toinen on.

oppi lukemaan 5-vuotiaana. Pikkuveli on nyt samassa iässä ja kovasti jo "hakee" lukemista hänkin. Ovat kyllä ihan älykkäitä monella tavalla. Itse opin lukemaan koulussa 7-vuotiaana. Alku oli tosi hankalaa, mutta kun älysin sen idean, olin hetkessä luokan nopein lukija. En ole yhtä älykäs kuin lapseni, mutta toisaalta jos ei ole umpityhmä tai huippuälykäs, muilla tekijöillä lienee paljon suurempi vaikutus onnellisuuteen, menestykseen jne. Mielestäni voisi ihan hyvin suhtautua niin, että jos lapsi oppii lukemaan reilusti ennen kouluikää, vanhempi voi täydestä sydämestään iloita, ja joka tapauksessa lukemaan oppiminen on ilon aihe, oli ikä mikä vaan. Jos taas lapsi ei opi aikaisin lukemaan, siitä ei kannata murhetta kantaa. Kun esikoiseni meni kouluun, kouluuntutustumisessa tuleva ope sanoi minusta ihanasti ihan ronskisti, että koulu on sitä varten, että opetellaan asioita, ei tosiaan tarvi osata ennestään lukea.

Itse opin lukemaan siinä 4-5-vuotiaana. En muista erityisesti, että joku olisi minua opettanut, mutta kai äiti kertoi kirjaimia ja miten joku sana kirjoitetaan, kun olin asiasta kovin kiinnostunut. Opin laskemaan aika hyvin yhteen ja vähentämään jo ennen koulua, samoin kertotaulun opin itsenäisesti, kun oivalsin, että 3x6 tarkoitti, että lasketaan kolmasti kuusi yhteen. Vieläkin muistan sen ahaa-elämyksen.



En kuitenkaan ole mikään nero tai edes erityisen lahjakas. Olin koulussa hyvä ja innostunut kaikista kouluaineista, mutta esim. matikassa tipuin yläasteella. En tajunnut niitä abstrakteja soveltamistehtäviä. Ysin päättötodistuksessa taisi olla keskiarvo jotain 9,3 luokkaa. Missään aineessa en ollut erityisen hyvä vaan tasaisesti kaikissa ihan mukiinmenevä, koska tein aina huolellisesti läksyt ja minulla oli hyvä ulkolukutaito.

Ei tuo lukemaan oppiminen tosiaan vielä yksin ole merkki mistää lahjakkuudesta. Tokihan se antaa "etumatkaa" tiedonhankintaan ja maailmasta oppimiseen, jos ja kun vanhemmat sitten kannustavat lasta lukemaan monipuolisesti - se on tärkeä edellytys yleissivistyksen karrtumiseen.

lukemaan ja mun mielestä se on suht tavallista. Kaikki kaverit on oppineet viimeistään esikoulussa. Esikoisen luokalla ensimmäisen syksyllä oli vain 2 lasta, jotka eivät osanneet lukea.

Ei. Jos kolmevuotiaana oppii lukemaan niin sitten todennäköisesti on erityslahjakas, mutta viisi vuotiailla on jo monilla kyky oppia lukemaan.

Kuten lähes kaikki luokkakaverinsa. Tämä siis Britanniassa. Toki opetettuna, ei omia aikojaan. Itse osasin kymmenen kertotaulun, ja samoinvastaavat jakolaskut jo ennen kouluunmenoa. Vanhempien sisarusten siivellä, heidän kirjoistaan ja ääneenharjoittelustaan. Olen ihan hyvä päässälaskussa, mutta muuten en kovin lahjakas matematiikassa. Samoin lapseni on hyvä aritmetiikassa, muusta vielä ei ole tietoa (geometriakin sujuu suht hyvin tosin).

Se että päässä pyörii muutakin kuin vastakkaisen sukupuolen jahtaaminen ja esim. traktorit. Jos on kiinnostus pienestä asti tieteeseen ym. vaikeampiinkin asioihin.



Sinänsä lukemaan oppimisen NOPEUS kertoo mielestäni enemmän älykkyydestä kuin se ikä. Esim. jotkut lukevat parissa viikossa täysin sujuvasti sen jälkeen kuin kiinnostuivat esim. 5 vuotiaana lukemisesta kun taas toinen 5v tankkaa pari vuotta ennen kuin lukemisesta tulee sujuvaa.

Kyllä tuo kertoo siitä, että lapsella ei ainakaan ole lukivaikeutta tai vastaavaa ongelmaa matematiikan alueella. Mutta suurin osa lapsista oppii lukemaan 5-vuotiaana, jos joku heitä opettaa ja innostaa siihen, joten ei tuo mitään erityislahjakkuutta takaa.

mitään.

t. 4-vuotiaana lukemaan oppinut, jolla todettu vaikea lukihäiriö.

Kyllä tuo kertoo siitä, että lapsella ei ainakaan ole lukivaikeutta tai vastaavaa ongelmaa matematiikan alueella. Mutta suurin osa lapsista oppii lukemaan 5-vuotiaana, jos joku heitä opettaa ja innostaa siihen, joten ei tuo mitään erityislahjakkuutta takaa.

mitään.

t. 4-vuotiaana lukemaan oppinut, jolla todettu vaikea lukihäiriö.

"hokasin" systeemin itse. Sitten lueskelinkin ylösalaisin kirjoja. Yhdyssanoja ja muita koukeroita en silti opi :)

lahjakas, muttei ainakaan tyhmä. Useimmat kyllä varmasti oppivat tuossa iässä, jos aktiivisesti opetetaan. Itse opin lukemaan kolmevuotiaana ja kirjoitin päiväkirjaa neljävuotiaana (toki melko yksinkertaisia juttuja!) ja olen keskimääräistä älykkäämpi, mutten mikään huippulahjakkuus. Oma poika oppi lukemaan neljävuotiaana. Häntä opetettiin montessoripäiväkodissa ja pikkuisen myös kotosalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Montessoripedagogiikka#Ensimm.C3.A4inen_ke….



Vaikka tuolla sanotaan että on uskonnoista vapaa ideologia niin miten kuitenkin on tuollaista "uskonnollista" kieltä?

Itse olen oppinut lukemaan 5-vuotiaana, samoin molemmat lapseni. Kukaan ei ole lahjakas eikä huippulahjakas. Ihan keskivertosakkia.



Ketään ei ole opetettu lukemaan. Kaikki tosin olivat kiinnostuneita kirjaimista.

ja eivät ole tyhmiä niinkuin joku älypää tuolla ylempänä valisti,mieti vähän sanojasi!

Opin vasta koulussa lukemaan ja sen jälkeen kyllä olen lukenut ja paljon. Mutta kerkesin täytää seitsemän vuotta ennen kuin luin. Koulumenestys oli kyllä ihan kohtalaista ja kirjoitin muutaman laudaturinkin.



Kotona ei luettu lapsille,koska vanhemmilla oli työtä kädet täynnä ja kotona ei ollut kirjoja myöskään.

Nuoremmista en vielä tiedäkään. Minä olen älykäs, mutta olin laiska opiskelemaan, koulussa meni niin ja näin. Lukiossa panostin ja olin hyvää keskitasoa. Esikoinen ei panosta kouluun ollenkaan ja saa siitä huolimatta 9-10 arvosanoja, joskus jos menee "huonosti", tulee 8. Ja toisiksi vanhin on vasta päiväkodissa (5v).



Lukeminen on vain taito muiden joukossa. Joku puhuu aikaisin, joku liikkuu aikaisin, toinen lukee aikaisin. Ei kerro mitään. Minun peruskoulun päättäri taisi olla 7,8. Ja olen nainen. Lukio 8,9.

Olen AS-nainen. ÄO 122. Opin värit ja aakkoset (zetaa ja c:tä lukuunottamatta) 3-vuotiaana. Ensimmäisen kerran luin kokonaisen sanan 5-vuotiaana (lause oli ranskaa, en tietenkään ymmärtänyt mitä siinä sanottiin). Tiedän paljon tieteestä ja muistakin asioista, mutta sosiaalinen älykkyyteni onkin sitten nollassa. En pidä itseäni sen viisaampana kuin muitakaan.