Mitä imetyksenvastustaja tekee vauvapalstalla?

"Allergian kannalta kolme neljä kuukautta (imetystä) riittää, mutta tietysti rintamaito on varmasti ihmislapselle optimaalista ravintoa. Siinä mielessä kuuden kuukauden imetyksessä ei ole mitään vikaa," Pesonen toteaa. "Yli yhdeksän kuukautta pelkän rintaruokinnan varassa olleilla lapsilla oli myöhemmin muita enemmän allergioita. Heiltä löytyi verrattain usein esimerkiksi atooppista ihottumaa. Monilla oli myös yliherkkyyttä ruoka-aineille."



"Tutkimuksessa oli mukana 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. Osallistujista 42 prosenttia oli allergiaperheiden lapsia. Lapsista reilu puolet sai puolivuotiaaksi ja viidennes yli yhdeksän kuukauden ikäiseksi pelkkää äidinmaitoa."



Ylemmästä lainauksestani saa ihan selvästi kuvan, että _yhdeksän kuukautta ylittävä täysimetys_ olisi allergiariskiä nostava. Tutkija sanoo välissä, että 6kk.n imetyksessä ei ole mitään vikaa. Jälkimmäisessä lainauksessani selviää, että osa tutkimuksen lapsista täysimetettiin puolivuotiaiksi, osa 9kk ikään. Jos jo 6kk täysimetys olisi allergiariskiä nostava tekijä, niin eikös sille pitäisi olla vertailuryhmä, alle 6kk täysimetettyjä?



Tämän nimenomaisen tutkimuksen virheellisesä uutisoinnista on joku mediatutkija tehnyt erikseen tutkimusta.

"Imetyksen tuki ry 9.4.2008



Julkaisuvapaa heti



Lääketieteen lisensiaatti Maria Pesonen väittelee 11.4.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin. Väitösuutisoinnissa on ollut laajalti asiavirheitä ja sekavia termejä, joiden vuoksi Imetyksen tuki ry haluaa selventää termien käyttöä ja nostaa esiin tutkimuksen uutisoinnista unohtuneita asioita.



Pesosen ansiokkaassa tutkimuksessa todettiin, että yli yhdeksän kuukauden pituinen yksinomainen rintaruokinta eli täysimetys saattaa lisätä allergiariskiä. 18 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 200 lapsesta oli täysimetyksellä yhdeksän kuukauden ajan tai pidempään. Täysimetys tarkoittaa, että lapsi saa ravinnokseen ainoastaan äidinmaitoa. Yhdeksän kuukauden pituista täysimetystä ei mikään taho suosittele, ja käytännössä ilmiö on marginaalinen. Sen sijaan osittaisimetystä, eli muun ruuan ohella tapahtuvaa imetystä Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jatkettavaksi kahden vuoden ikään tai pidempään. Imetyksen kokonaiskestoon Pesosen väitös ei ota kantaa.



Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, joka myös Pesosen tutkimuksen mukaan suojaa lasta allergioilta. Viimeisimmän, vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan suositus toteutui ainoastaan yhden prosentin kohdalla. Alhaisiin imetyslukuihin on useita syitä, mutta ammattimaisen tuen puute on niistä tärkeimpiä – ja siihen on myös mahdollista vaikuttaa.



Pesosen väitöstutkimuksesta jäi uutisoimatta tärkeä tutkimustulos, jonka Imetyksen tuki ry haluaa nostaa esiin: tutkimukseen osallistuneista lapsista 58 prosenttia täysimetettiin kuuden kuukauden ikään, mikä osoittaa ammattitaitoisen tuen ja kannustuksen vaikutuksen imetyksen onnistumiseen.



Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan vain 32 prosentilla neuvolatyöntekijöistä oli 18 tunnin laajuinen peruskoulutus imetysohjaukseen. Kahdella kolmesta neuvolatyöntekijästä ei ollut lainkaan ammattimaista tietämystä imetyksen kulusta tai siihen liittyvistä pulmatilanteista.



LT Leena Hannulan väitöstutkimuksen (2003) mukaan suomalaiset naiset suunnittelevat etukäteen pidempää imetystä kuin lopulta toteutuu. Imetyksen varhaista loppumista pidetään traagisesti jopa huonon äitiyden merkkinä, mikä käy ilmi mm. Väestöliiton tuoreesta julkaisusta Äidin kielletyt tunteet (Janhunen & Oulasmaa 2008).



LL Maria Pesosen väitöstutkimus vahvistaa nykyisiä suosituksia kuuden kuukauden täysimetyksestä ja rohkaisee: ammattitaitoisen tuen avulla yhä useampien äitien imetystoive toteutuu." Lähde: www.imetys.fi

Lapsen paino putosi jo synnärillä 10% ja kotona lisää. Vaihtoehtona oli korvike tai sairaala. Siksi valitsimme korvikkeen myös muille lapsille alusta saakka.

Ihmettelen miten pääsitte kotiin jos vauvan paino putosi noin paljon. 10% on ilmeisesti vielä normaalia vaihtelua, mutta meillä pudotus oli 6% ja sain sen kuvan että olisimme voineet jäädä sairaalaan jos olisimme olleet asiasta huolissamme.

Tietysti lapset pitää ensisijaisesti ruokkia _jollain_ ja hyvä homma että niin teitte, mutta ei sitten tullut mieleen että olisi voinut koettaa josko imetys olisi toisen kerran onnistunutkin?

Tuo 10% oli se raja, ja laskusuunnassa oltiin koko ajan. Sanoivat sairaalassa vain, että eivät he voi muuta tehdä kuin antaa pullosta/nenämahaletkusta korviketta. Luovutettu äidinmaito oli kuulemma max. 2pv ikäisille ja sen vanhemmille vauvoille siitä ei ollut vastaavaa hyötyä. Tuli mulle aika uutena tuokin tieto. Sairaalana NKL vuonna 2011.

Kaikki lapset syntyivät vähän ennenaikaisina, emmekä halunneet riskeerata pienen terveyttä, sen verran pikkuisia olivat. Hyvä kun painoa edes 2,5kg. Jos vielä saisin lapsen, ehdottomasti korvikkeella menisin.

Karmeaa että olisit edelleen halukas riistämään vauvalta sen kaikkein parhaan ravinnon. Itsekästä, surullista. Oma nuorimmaiseni muuten syntyi keskosena mutta vaivannäöllä ja kätilöiden tsemppauksella sain imetyksen onnistumaan ja täysimetykselle päästiin. Olen tästä todella ylpeä ja iloinen, imetys on kaunein lahja vauvalle, koko elämän kestävä terveyden peruspilari.