Lue keskustelun säännöt.
Mulla napsahti totaalisesti.
27.10.2012 |
Jätin 1-vuotiaan huutamaan ja käskin miehen hoitaa asian. Panin korvatulpat päähän, etten kuule huutoa.
Lapsen on pakko näprätä mun sormia tai tukkaa, että nukahtaa. Kauan. Heti, kun yritän vetäytyä pois, herää. Nukkuu yleensä aamuyön meidän vieressä ja silloinkin pitää näprätä tukkaa. Mä en jaksa sitä vitun näpräystä!
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkaa hiukset, ompele ne leluun kiinni.
Eiku!
Mulla on ehkä 15 senttiä tukkaa, siitä sitten saatana.
mutta kannattais pysytellä erossa sellaisista rituaaleista joita ei halua toistettavan. Nukut vähän aikaa jossain muualla ja totutatte korvikkeeksi jonkun unilelun tai -rievun.
Alkaa sitten ehkä jo isiäkin kiinnostaa ongelman ratkaisu.
erityisesti tätä yrittänyt rituaalistaa, mutta kun lapsi on viime aikoina ollut tosi levoton nukkumaan mennessä, niin oon sitten antanut näprätä sormia tai hiuksia. Tätä ei oo jatkunut mitenkään kauaa (paitsi tuota aamuyöräveltämistä, mutta sekin on ennen kestänyt jonkun max 5 min.)
Mä oon jo monta kuukautta yrittänyt opettaa lasta unilelulle, mutta sitä ei vaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä isi kelpaa, kun lapsi herää yöllä.
paikasta ja pureskelee:D Kyllä se välillä pännii, mutta menköön. Noin pieni vielä saa meidän perheessä. Kolmas lapsi ja kaikilla ollut omat tapansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paitsi että räpeltää mun suuta ja työntää sormia väkisin suuhun. välillä on suu täynnä haavoja! en vain henno 'vieroittaa' mutta kai se täytyy. välillä tosiaan menee hermot kun nipistää terävillä kynsillä niin että vedet valuu silmistä, silloin tekisi mieli puraista sitä sormea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkin sellaisella joka koko elämässään on oppinut kenties vain yhden tavan (uneen pääsee hiplaamalla äidin tukkaa). Mulla tuo vastaava oli, että otin vauvaa kädestä, vieläkin seitsenvuotiaana tuo poikanen helpoimmin rauhoittuu niin. Minusta ei ollut lainkaan tyhmiä nuo ehdotukset, että unilelu (vaikka kiharallinen) vähitellen tilalle, jos et itse aina jaksa olla läsnä - ja siitä en suinkaan sinua syytä, rajallisuutemme meillä kaikilla on, unen- ja oman ajantarve on todellista). Mutta positiivista tässä on se luottamussuhde, joka lapsella on sinuun. Ei sekään mikään itsestäänselvyys ole, jos ja kun äideillä hormonit ja elämäntilanteet heittelee. En ole ennustaja, mutta vakaa tuntemukseni on, että kyllä sä handlaat tämän tilanteen.
näprääkin mun kaulaa!! Enkä mäkään vi**u kestä sitä näpräämistä enää!! Oon yrittänyt kauniisti ja rumasti, mut mikään ei auta, sillä mukulalla vcaan on joku pakkomielle mun kaulaan. Joten ymmärrän aloittajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua se tukan taikka sormien räveltäminen sinällään haittaa, mua haittaa se, että se kestää noin ikuisuuden ja häiritsee lapsen nukahtamista. Jos lapsi näpräis mun sormia tai tukkaa ja nukahtais sitten, niin sen kun, mutta kun se jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.
Perkele ja vittu kaikki muut kirosanat.
näprääkin mun kaulaa!! Enkä mäkään vi**u kestä sitä näpräämistä enää!! Oon yrittänyt kauniisti ja rumasti, mut mikään ei auta, sillä mukulalla vcaan on joku pakkomielle mun kaulaan. Joten ymmärrän aloittajaa.
Mä ajattelin laittaa tänne ilmoituksen "Annetaan söpö yksivuotias lapsi. Unikytkin rikki, muuten toimiva paketti."
En muista, koska viimeksi olisin kilahtanut näin, en varmaan ikinä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otin korvatulpan pois. Meenkö mä nyt sinne? Se huutaa oikeasti aivan hysteerisenä.
Ap
mutta kun en kestänyt enää! Koko ajan saa pompata yläkerrassa, kun lapsi herää ja sitten puoli tuntia jotain näpryytä!
lapsella ei ole mitään hätää, jos isä sen nukuttaa
en tajua näitä curling-vanhempia, kun lasten jokainen tahto pitää toteuttaa...
Meillä nuorempi lapsi oli vauvana juuri tommonen, että koko ajan iholla, nipisti, hiplasi, mitä vaan. Tekee sitä vieläkin.
Nyt sai 4.5v iässä SI-häiriödiagnoosin, eli on tuntoaistimusten jäsentelyn häiriö. Ei tunne asioita kuten me muut, vaan joutuu sen takia ottamaan kiinni kovemmin ja useammin.
Kannattaa tutustua tähän juttuun jo nyt kun lapsi on vauvaiässä niin osaa sitten mahdollisesti hakea oikeaa tukea lapselle JOS on tarvetta! :) Ja ihan hyvällä sanon tämän, toivon itsekin että olisin tajunnut tämän aikaisemmin.
Lisää tietoa löytyy mm. www.sity.fi
Tai anna oma käytetty T-paita vierelle? Se on se äidin tuoksu ja turva se juttu. Ja ettei ruoka katoa kauas.
Koita jaksaa, ei se ikuisesti jatku (esim. vuoden päästä ohi jo.). Ihmislapsi on ohjelmoitu siten, että se haluaa olla vanhemman vieressä luolassa nuotion äärellä, ettei susi tule ja syö.
Eihän sillä paina mikään vetoketju tai muu kroppaa vasten kun se on makuullaan?
- lapseton isä
vaihtaa, ei onnistu.