Meidän ekaluokkalaisesta ehdotettiin siirtoa tokalle luokalle!

Kyllä asiaa on varmasti koulussa mietitty tarkkaan ennen asian esille tuomista.

Huonona puolena asiassa voi olla se, että lapsesi on jo ehtinyt aloittaa koulunkäyntinsä. Silloin siirrosta voi kavereiden kesken tulla isompi juttu kuin se, että olisi alunperinkin aloittanut koulun vuotta aikaisemmin.

Ei tarvi keksiä sille yhdelle omia tehtäviä vaan saa mennä koko porukan kanssa samoja asioita.

Itse en siirtäis lasta, vaan antaisin olla tutussa jo muotoutuneessa porukassa. Sen sijaan vaatisin opettajalta lapselle omia tehtäviä. Siihen lapsella on oikeus. Nyt lapsi voi olla muita edellä, mutta myöhemmin kehitys saattaa hidastua ja jopa taantua ja lapsi on silloin ikäistensä tasolla. Tuolloin hän kärsisi siitä että muut, vuotta vanhemmat ovatkin edellä, eikä hän pysy samassa tahdissa. Eikä normaali lapsi kärsi siitä että osaa enemmän kuin muut, pieni turhautuminen ei tee mitään haittaa. Tätä mieltä on esim. Jari Sinkkonen. Tässä on myös vanhemmilla hyvä paikka tukea lapsen koulunkäyntiä, antamalla omia tehtäviä jne.

Yleensä ekalla ja tokalla erot lasten välillä ovat suuria, osaa osaa lukea jne ja toiset vasta aloittelevat. Tämä on normaalia ja tilanne tasoittuu kolmannelle mennessä. Miksi normaalitilanteesta tehdään iso juttu, lasta voi tukea koulunkäynnissä muutenkin kuin siirtämällä seuraavalle luokalle. Kannattaa muistaa, että pelkkä koulualoitus oli ja on lapselle suuri asia, pitääkö heti hypätä seuraavaan uuteen tilanteeseen ja heittää lapsi uuteen ryhmään ennekuin on edes kunnolla päässyt edelliseenkään mukaan.

osaa jo kaikki ensimmäisellä luokalla opetettavat akateemiset taidot

Reps! Onko opettajana akateemikko?

osaa jo kaikki ensimmäisellä luokalla opetettavat akateemiset taidot

Reps! Onko opettajana akateemikko?

kun puhutaan koulun opetussisällöistä. Ei esim. siis luokassa toimimisesta tai läksyjen teon rutiinin omaksumisesta, vaan esim. lukutaidosta, matematiikan taidoista, ylemmillä luokilla reaaliaineiden oppisisältöjen hallinnasta.

En ole ap, mutta informoin hänen puolestaan, että kyse on siis yleisestä termistä, eikä mistään hienostelusta.

Se on iso vamma, että on muita vuoden nuorempi. Milloin lapsesi on syntynyt? Jos hän siirtyisi, hän olisi koko loppuikänsä muita nuorempi ja siis erilainen, murrosiässä tämä etenkin tulee esiin. Ja kokemusta on, menin itse vuoden nuorempana kouluun.

Poikani on myös koulunaikaistaja, nyt ysillä kasin sijaan. Niitä mainitsemiasi murrosiän erilaisuuksia ei vielä ole tullut esiin. Iso vamma?

Mutta ei ole haittaakaan ollut. Hänen koulunaikaistamisensa aloite tuli aikoinaan päiväkodilta, ja ennen päätöstä hänellä oli neljä erillistä tapaamista koulupsykologin kanssa. Huomioon otettiin akateemisten taitojen lisäksi sosiaaliset suhteet ja taidot ja fyysinen koko. Lopullinen päätös oli meillä vanhemmilla, eikä päätöksenteko ollut ihan helppoa.

Mutta poika ja mekin olemme olleet tyytyväisiä. Toistaiseksi ei nuoruudesta ole ollut haittaa, pikemminkin taitaa olla asiasta vähän ylpeä. Luokkakaverit ovat käyneet jo rippikoulun, mutta hänelle on ihan ok käydä se urheilukavereidensa kanssa. Mittaakin on jo 180 cm, ja lukioon haku kohta edessä.

Siihen emme varmaankaan olisi suostuneet, että koulutyön jo alettua olisi siirretty ylemmälle luokalle.

No, meillä kävi samalla tavalla. Lapsi ehti olla kaks kuukautta ekalla luokalla kun ope pyysi puheilleen ja ilmoitti, että lapsi voisi aloittaa tokalla. Muutettiin Belgiasta Suomeen ekaa luokka edeltävänä kesänä ja lapsi oli käynyt jo vuoden kv. koulua Belgiassa mutta suomen kielen kyseenalaisen taidon vuoksi hänet haluttiin vängällä ekalle. Epäilin sitä silloin mutta annoin periksi kasvatusalan ammattilaisen edessä. Lapsi siirtyi sitten tokalle ja oli keväällä luokkansa paras!

osasi siis todella lähes kaiken paremmin kuin luokkatoverinsa, oli myös hyvin sosiaalinen ja pidetty jne.



Mutta nyt kadun asiaa aivan tosissaan. oika on selvästi pienempi ja nuorempi kuin luokkalaisensa, eikä enää 8. luokalla kuitenkaan niin "hyvä" kuin aiemmin. Olisi varmaan tosi vahva omanikäistensä kanssa mutta nyt on ottanut enemmänkin luokan hauskuttajan roolin (koska pienempi jne.)

Mieheni siirtyi yhden luokan yli, tosin selvästi myöhäisemmässä vaiheessa. Aloite siirtoon tuli opettajalta, joka pelkäsi mieheni tylsistyvän, kun hän jo osasi kaiken. Mieheni ei ole vieläkään varma siitä, oliko se hyvä ratkaisu. Sinänsä mieheni kyllä pärjäsi koulussa loistavasti, kirjoitti kuusi ällää, pääsi Suomen joukkueeseen erään aineen "olympialaisiin", opiskeli yliopistossa ja valmistui lopulta tohtoriksi. Mutta mieheni totesi, että sosiaalisten suhteiden kannalta luokassa muita nuorempana oleminen oli huono ratkaisu. Tosiaan asiaan saattoi vaikuttaa sekin, että mieheni on ihan loppuvuodesta syntynyt, joten hän oli keskimäärin 1,5 vuotta nuorempi kuin luokkakaverinsa.



Todennäköisesti ap:n lapsi on akateemisesti lahjakas ja nopeasti oppiva. Ongelmana on tällöin se, että hän saattaa nopeasti olla lukuaineissa se luokan paras vuotta ylempänäkin. Seuraavalle luokalle siirtyminen ei välttämättä ratkaise mitään, jos lapsi oppii kaiken nopeasti. Silloin opetus vuotta ylempänäkin etenee hänelle aivan liian hitaasti. Lukuaineissa luokan paras on muutenkin tosi altis joutumaan kiusatuksi tai vähintään syrjityksi. Kahden ensimmäisen luokan aikana tätä ei vielä niin helposti esiinny, mutta havaintojeni mukaan kolmannella luokalla luokkakaverit rupeavat kiinnittämään huomiota siihen, että joku osaa selvästi paremmin kuin muut. Tällöin riski kaveripiireistä syrjään joutumiseen kasvaa. Se, että on vuotta nuorempi kuin luokkakaverit, vielä pahentaa tätä riskiä.



Toisaalta tiedän kyllä senkin, kuinka turhauttavaa koulunkäynti on, kun osaa jo kaiken. Huomasin sen itsekin vanhimman lapsen kohdalla. (Ja niille, jotka kertovat nykyisten opettajien kyllä eriyttyvän opetusta nopeammin oppivien lasten tarpeisiin, haluaisin vastata tosi ilkeästi.) Ensisijaisesti yrittäisin kuitenkin etsiä tällaiselle lapselle haastavampia vaihtoehtoja jotenkin muuten. Meillä pieni lohtu oli kaksi pitkää vierasta kieltä. Todellinen käänne tapahtui kuitenkin vasta sitten, kun lapsi meni matematiikkaluokalle yläasteelle. Hän oli kyllä edelleenkin luokan paras (tai oikeastaan toinen luokan kahdesta parhaasta oppilaaasta), mutta luokkakavereiden suhtautuminen koulussa hyvin pärjäävään oli ihan erilaista kuin aikaisemmin.



Nyt lapsi on ns. eliittilukiossa, ja saa haasteita ihan niin paljon kuin haluaa.

Koulua mennyt jo lukukausi ja nyt sitten lapsi siirrettäisiin ihan uuteen ympäristöön? Bravo.

meillä opettaja korosti, että poika todellakin ikävystyy jne., jos emme siirrä häntä ylemmälle luokalle. En silti siirtäisi, jos siinä tilanteessa nyt olisin. Asia tulee ihan eri suhteisiin, kun lapsi on 6. tai ylemmällä luokalla.

siirtyä vieraaseen luokkaan vaikka olisi kuinka fiksu?

Siis opettajahan antaa ekaluokalla eri tehtäviä näille jo perustaidoissa taitaville ettei se tylsistyminen ym ole mikään syy siirtoon.

Meillä tyttö aloitti koulun 6v. koska on syntynyt loppuvuodesta ja osasi jo lukea, laskea ja kirjoittaa ja tuli toimeen kaikkien kanssa.

Mutta jos olisi mennyt suoraan tokalle niin olisi ollut kyllä liian lapsellinen/pieni yläasteella.

Meillä opettaja oli ammattitaitoinen ja lapset saivat omaan tasoon suhteutettuja tehtäviä.

Esim. kun muut tavasi niin meidän tyttö luki kirjaa. Ja matikantunnilla sai vaikeampia tehtäviä. Ja vihkokaupalla kirjoitti tarinoita ym.

Ei mitään ongelmia ja hyviä kavereita oli omalla luokalla...jo eskarista tuttuja.

Toisen luokan ryhmästä lapsi ei tunne ketään, eikä ole välttämättä kovin helppoa saada kavereita, kun toisen luokan ryhmän kaverisuhteet ovat jo muodostuneet.



Etenkin jos lapsi on tyttö, voi olla tosi vaikea saada kavereita. Riskinä on jopa, että lasta kiusataan ja syrjitään, ja vaikka ei sentään kiusattaisi, niin yksin on silti kurja olla. :(

kyllä lapsi saattaa itse siirtyäkin toiselle. Meillä ainakin halusi ja tuli mainiosti toimeen isompienkin kanssa.



Mutta silti en sitä tekisi...

Oppi lukemaan 3v ja 5v osasi laskut hyvin ja luki kirjoja ja oli sosiaalisesti avoin yms.

En suostunut, koska kaverit oli eskariin menossa. Onneksi en, sillä nyt kutosella murrosiän kynnyksellä on tytön elämään tullut muutakin sisältöä kuin opiskelu. Numerot on tippuneet kasiin ja päässä on murrosiän höpsötykset. Kun seuraan seiskaluokan tyttöjä, on siellä jo ihan eri asiat kyseessä kuin kutosella. Olen todella tyytyväinen, ettei tyttö ole jo siinä porukassa, missä jo seksistä puhutaan ja osa kokeilee ja osa nauttii viikonloppuisin sidukkaa ja muuta. Alakoulussa ovat selkeästi kuitenkin vielä lapsia.

Ehkä ei sitten ollutkaan niin huippuälykäs kuin täällä muiden aikaistajien lapset oli, koska nyt on numerot tippuneet. Ja onneksi siksi tein tämän ratkaisun, että en pannut aiemmin kouluun.

osasi siis todella lähes kaiken paremmin kuin luokkatoverinsa, oli myös hyvin sosiaalinen ja pidetty jne.

Mutta nyt kadun asiaa aivan tosissaan. oika on selvästi pienempi ja nuorempi kuin luokkalaisensa, eikä enää 8. luokalla kuitenkaan niin "hyvä" kuin aiemmin. Olisi varmaan tosi vahva omanikäistensä kanssa mutta nyt on ottanut enemmänkin luokan hauskuttajan roolin (koska pienempi jne.)