Vihaksi pistää tämä isompien hoitoon vieminen vauvan tullessa taloon
Heippa!
En yleensä olen kovin innokkaasti tähän keskusteluun osallistunut, mutta nyt on jotenkin oma ajatus niin solmussa, että rohkenen sen esittää. Tai siis hämmästykseni MIKSI esikoinen/isommat lapset pitäis /pitäisi saada viedä hoitoon kun vauva syntyy?
Mä odotan neljättä, esikoinen on eskarissa, toka 4v ja kuopus 1v2kk ja nyt siis rv 22. Esikoinen on eskarissa ma-to 9-13, keskimmäinen kerhossa 2h/vk, jonne sinnekin itse vien, matkaa yli 10km/suuntaansa, joten se 2h menee sit siinä, että käyn kuopuksen kans kaupassa.
Mihinköhän hyvät naiset väsyvät tai edes pelkäävät väsyvänsä jos isommatkin ovat kotona kun vauva syntyy? Koti riittää virikkeeksi, meidän 6 ja 4v-eivät edes halua lähteä kotoa mihinkään. Tosin asumme maalla, on iso piha ja eläimet, hoidettava nekin. Kavereita ei ole, ei telkkaria ei tietsikkapelejä. Arki on työntäyteistä, sen jokainen äiti tietää. Ulkoilemme 2-3kertaa/pv, tänään ollaan myös leivottu ja siivottu.
Voin ainakin itse sanoa, että niinä hetkinä, kun mies vie 4-ja 6-vuotiaat johonkin ulos niin olen aivan turhautunut, talosta puuttuu meno ja meininki. Nyt onneks 1v osaa kans touhuta mun kanssa :D Toki on ihanaa, jos pojat ovat vaikka isänsä kanssa ja tyttö nukkuu päikkäreitä, mutta ne ajat menee sit haahuiluun ja kellon kyttäämiseen.
NYT TARKKANA: Ihmettelen sitä, että terveet äidit vievät hoitopaikat niiltä perheiltä, jotka sitä tarvitsisivat. Meillä pojat oli hoidossa vuoden mun tehdessä opinnot loppuun ennen kolmannen syntymistä. Mies opiskelee vielä ja käy samalla töissä. Paljon on pois mutta silloin kun on kotona, touhuaa nimenomaan poikien kans paljon.
Tätä paasausta varmaan riittää. Pistää vaan niin vihaksi, kun aina vedotaan niihin mystisiin virikkeisiin, sosiaalisiin suhteisiin ja plaplapla. Herätkää, ei lapset niitä kaipaa! Miksi sitten hankitaan lapsia jos niitä ei jakseta hoitaa?
Joku sanoi, että lapsi itse haluaa hoitoon! Niin meilläkin tämä 4-vuotias oikein kinuaa pphoitajalleen. Käydään siellä joskus ulkoilemassa, mutta sillai, että olen siellä itsekin sen ajan. Joskus tosi harvoin esim. omien lääkärieni ajaksi pojat voi siellä olla hetken, nuorimmainen on nukkunut kerran pihalla. En raaski, en keksi mitään hyvää syytä, vaikka hoitaja pyytää poikia ja pojat itse pyytää päästä. Ehkä olen julma, mutta mitä minä teen sen ajan kun lapset olis poissa?
Nyt lähden opiskelemaan kun rv 30 täytyy ja etänä suoritan koko jutun (30ov). Toivottavasti päivääkään ei tarvi lapsia hoidossa pitää ja vauvan rytmin mukaan teen töitä kotona.
Oli pakko vuodattaa. Nyt saunaan tämän katraan kanssa!
T: Vuokko, lapset -99, -01, -04 ja rv 22
Kommentit (70)
Lähtökohtana siis oli, että jaksaa. Tavoitteena on jaksaa jatkossakin. Mutta kun elämä ei mene suunnitemien mukaan.
8392:
Kun te teette perhesuunnittelua ettekö ensimmäiseksi mieti miten tulette jaksamaan lapsien kanssa? Jos haaveissa on kaksi pientä lasta, niin eikö silloin lähtotilanne ole se, että KAHDEN lapsen kanssa pitäisi jaksaa? Myös arki, sillä sitähän elämä on, arkea ja satunnaista juhlaa.Nyt tuntuu, että jo etukäteen päätetään että esikoista ei jakseta hoitaa kotona, hänet siis viedään vauvan syntyessä hoitoon tai jätetään sinne.
Ymmärrän toki tilanteet joissaa)hoitopaikkaa ei haluta menettää
b)äiti ei selviä hengissä lasten kanssa (kuten Aarne Ankka edellisessä keskustelussa)
c)lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista toimintaa sos-emot. tai kuntouksellisista syistä
d)äiti on masentunut tms.Mutta en ymmärrä tilanetta, että normaali arki on liian raskasta. Pitäisikö silloin kenties miettiä varmempia ehkäisykeinoja?
marrge:
Toiset lapset viihtyy kotona äidin kanssa ja äidit lastensa kanssa. Toisilla ei arki välttämättä suju niin hyvin, silloin joskus on jaksamisen kannalta järkevämpää antaa lapsi olla hoidossa. Voin sanoa että en todellakaan kestäisi kotona näiden lasten kanssa. Mitä hankit lapsia kommentit voi jättää pois. Turhaa jälkiviisautta:) Lapset on ja pysyy ja nyt pitää toimia niinkuin kaikille on parhaaksi. Joskus VAAN ON parempi, että lapsi on hoidossa.
On täysin käsittämätöntä, että ihmiset, jotka opiskelevat ja elävät yhteiskunnan kustannuksella tulevat tänne paasaamaan, miten rehellisten, työtätekevien, veroamaksavien ihmisten tulisi elää.
Kaikken suurinta yhteiskunnan varojen tulausta on juuri tuollainen turha opiskelu. Yhteiskunta kustantaa naisille kalliin koulutuksen ja sitten nämä kiittävät ja jäävät kotiin vuosikausiksi lapsia hoitamaan ja vinkumaan lisää rahaa yhteiskunnalta.
Menkää töihin, makakaa tuhansia euroja kuussa veroja ja tulkaa sitten valittamaan verorahojen käytöstä.
hoitotädit saattavat olla lapsellesi rakkaita, mutta lapsesi EI OLE hototädeille rakas!! Tai silloin on ammatillisuus pahasti pielessä!!!!!!
T. Hoitotäti
eiköhän nämä ole jokaisen perheen omia asioita, joihin toisten ei tarvitse puuttua millään lailla. Meidän tyttö käy kolmena päivänä viikossa osapäivähoidossa (puoli päivää)ja meille tämä järjestely sopii oikein hyvin. Saan pidettyä hoitopaikan, tyttö saa askarrella, tavata kavereitaan yms. 79 euroa kuussa on pieni hinta tästä kaikesta. Joskus on viikkoja, että tyttö ei käy ollenkaan hoidossa ja senkin riemun lapselleni suon mielelläni.
Toiset haluavat pitää lapset kotona kouluun saakka ja se heille suotakoon. Varmasti hieno valinta sekin.
basic:
hoitotädit saattavat olla lapsellesi rakkaita, mutta lapsesi EI OLE hototädeille rakas!! Tai silloin on ammatillisuus pahasti pielessä!!!!!!T. Hoitotäti
oman lapseni pph:lla lapset ovat pitkään (jopa 5-6 vuotta) samalla hoitajalla. Poikani hoitokaverit (2kpl) ovat olleet 3,5 vuotta ja jatkavat eskariin asti. Kyllä nämä 3 poikaa ovat pph:lle, jolla ei omia lapsen lapsia ja omat lapset ovat muuttaneet pois kotoa, ihan oikeasti rakkaita. pph tuo tuliaisia lomamatkoilta pojille, ostaa joululahjat, kyselee kuulumisia ja ottaa tarvittaessa mm. viikonloppuhoitoon vanhoja hoitolapsia ... silti hoito on ihan ammattimaista sääntöineen, rytmeineen, ravintoympyröineen ... Pph päivittää tietojaan jatkuvasti, kuuntelee luentoja, on opiskellut kasvatustieteitä, koulutukseltaan on lastentarhan ope jne.
ja mitä tästä opimme? on olemassa myös todella kullan arvoisia hoitopaikkoja, joista halutaan pitää kiinni.
Ammatillisuudesta en niin tiedä enkä perusta vaan pääasia minulle on että lapseni TUNTEE olevansa rakastettu ja tärkeä. Ja näin meillä on.
Jos hoitotäti puhuu kuten edellä kerroin, lisäksi sanoo minullekin kuinka ihanaan on " että me saimme " Matin" tänne meille hoitoon eikä kukaan muu" tai kuinka hän toivoo ensimmäisen oman (syntymässä olevan) lapsenlapsensa olevan sellainen kuin tämä " Matti" ... Yhtä ihana lapsi, niin koen todellakin että lapseni on hyvissä käsissä.
Mutta ehkäpä sinä täysin ulkopuolisena ihmisenä nyt sitten tiedät tämänkin asian paremmin ja hoitotätimme todellisuudessa ovatkin suuremman luokan näyttelijöitä... Samapa tuo toisaaltaminulle on kun käytännössä rakastava ja lämmin ilmapiiri on kuitenkin olemassa. Olipa se sitten näyttelemällä tai aidosti elämällä tuotettu...
basic:
hoitotädit saattavat olla lapsellesi rakkaita, mutta lapsesi EI OLE hototädeille rakas!! Tai silloin on ammatillisuus pahasti pielessä!!!!!!T. Hoitotäti
kaikkia en jaksanut edes lukea, mutta yksi asia kannattaa huomioida kun puhutaan kerran yhteiskunnan varojen tuhlaamisesta..
Jos äiti on todella väsynyt tai masentunut vauvan syntymän jälkeen, kumpikohan tulee yhteiskunnalle halvemmaksi: toisen/toisten lapsen hoitoon laittaminen siksi aikaa kun äiti saa kerättyä voimia vaiko masentuneen/ mielenterveydellisistä oireista kärsivän äidin/ ehkä myös lasten hoito vuosia jälkeenpäin ? Alan ammattilaisena voin kertoa että ensimmäinen vaihtoehto tulee yhteiskunnalle useissa tapauksissa halvemmaksi, jos joku ei sitä pysty muuten päättelemään.
Itselläni on yksi lapsi (2v.) ja toinen kohta tulossa. Kannatan lasten hoitamista kotona, jos se vain on olosuhteiden puitteissa mahdollista.
Mutta
jos äiti on väsynyt tai masentunut, on hyvä kerätä välillä vähän voimia, jotta jaksaisi taas hoitaa lapsia. Itse valvoin ensimmäisen kanssa 1,5 vuotta ja rankkaa oli vaikka muita lapsia ei ollutkaan. Ymmärrän siis varsin hyvin niitä väsyneitä/masentuneita äitejä, jotka laittavat lapsensa hoitoon. Aion itsekin viedä toisen lapsen silloin tällöin hoitoon jos omat voimat eivät riitä.
ympäristössä, sen sijaan, että kuulisi edelleen jatkuvasti päivisin lähinnä suomen kieltä. Meillä on siis isä ruotsinkielinen. Töiden vuoksi hän joutuu olemaan kuitenkin pois kotoa melko paljon.
No, meillä tämä ei ole ajankohtaista, koska pienempiä lapsia ei ole. Ihan pientä en ehkä veisi hoitoon, vaan vasta noin 3-vuotiaan.
NoFaith:
TEIDÄN verorahoillanne kustannetaan muiden hoitopaikat, teidän verorahoillanne pässit maksetaan myös vankienhoito ja päihdetyö, huumevieroitukset, sekä jopa julkinen liikenne, vaikka kuinka kulkisitte omalla autolla. Kiristääkö?Provosoitukaahan oikein kunnolla kaikki te kunnon kansalaiset, jotka ojennatte meitä hairahtaneita peruspalvelujen käyttäjiä, ja pelastakaa loppuiltani.
Kyllä kiristää. Helpottiko oloasi? Minusta huumehoitoon sysätyt tajuttomat rahasummat ovat PÄÄOSIN hukkaan heitettyä rahaa. Niin kovin suuri osa kuitenkin lopettaa hoidon kesken tai repsahtaa uudestaan, että älyttömältä tuntuu. Sääliä ei täältä heru narsistisille narkomaaneille.
Joo... peruspalveluitapa hyvinkin. Näistä peruspalveluasioista voitaisiin vetäistä oma viestiketjunsa kokonaa. Kukin näkee " peruspalvelut" eri vinkkelistä. Esim. enpä ole tiennyt, että julkinen liikenne olisi jotenkin kunnan tarjoamaa peruspalvelua.... ihmeellistä, jos näin todella on....
Varmaan minunkin lapseni vie hoitopaikan toiselta, kun isovanhemmat tai joku tuttu voisi hoitaa!! Että ärsytttää tuollainen kiihkomielisyys!! Keskittyisitte tärkeämpiin asioihin, ettekä jaksaisi katkeroitua tällaisista asioista..!
Ps. Ja minä olen muuten yksi niistä, jotka vievät lapsensa hoitoon, jos tuntevat siihen tarvetta, oli perheeseen tulossa lisää lapsia tai ei.
Jos minulla olisi tarpeeksi apujoukkoja, en veisi esikoistani hoitoon. Minun sekä puolisoni vanhemmat asuvat kaukana, eikä meilllä ole ns.tarpeeksi hyvää sosiaalista verkostoa. Esikoiseni 2,4 on kerran viikossa perhepäivähoidossa. Joskus nukun kolme tuntia 3kk vauvani kanssa. Joskus siivoan ja hoidan juoksevia asioita. Mieheni tulee töistä klo 19.30 viikolla ja tällä hetkellä hän on pikkujouluissa. Olen onnellinen puolestasi, että sinulla on asiat noin. Minä taas tunnen tarvetta omistaa yhden päivän vaavilleni, sillä välin, kun esikoinen leikkii tuttujen kavereiden kanssa hoidossa. Elämme joikainen erilaista elämää!
Tiedäthän, että esikoulu ei ole mitenkään tarpeen - koulussa kyllä oppii tarvittavat asiat. Lisäksi, kuten itse sanoit " Koti riittää virikkeeksi, meidän 6 ja 4v-eivät edes halua lähteä kotoa mihinkään" .
Enemmän ihmettelen, miten virikkeitä haetaan kaikenkarvaisista kerhoista. Asumme pk-seudun isossa kunnassa, mutta avointa päiväkotia ei ole lähettyvillä eikä autoa käytössä. Seurakunnan kerhoissa ja muskareissa käytiin tutustumassa ja molemmat nostattivat sekä minun että kasvattajina työskentelevien ystävieni niskakarvani pystyyn. Missään nimessä en kumpaankaan lapsiani jättäisi. Kun laadusta puhutaan, niin päiväkoti jossa lapseni jatkoi (ja jonne myös pienempi aikanaan meni) päihittää nuo kerhot mennen tullen.
Kun kerran lapsen parasta niin usein halutaan, niin kannattaa todella miettiä keiden luo lapsensa niiksi muutamiksi tunneiksi jättää. Ja samaa voi miettiä päivähoitoratkaisujen kanssa. PPH liikkuu todella yhtä villiä porukkaa, kuin näiden kerhojenkin vetäjinä. Päiväkodeissa voi edes toivoa yleisen ryhmämoraalin toimivan.
En usko että kukaan valmiiksi päättää ettei jaksa. Mutta joskus tulee yllättäviä tilanteita, kuka sitä etukäteen tietää sairastuuko esim. masennukseen tms. Ja elämäntilanteet muuttuu, jaksamista voi välillä todella koetella esim taloudelliset vaikeudet tms. Joten annetaan kaikkien tehdä omat ratkaisut, se on kunkin perheen oma asia.
" en ymmärrä, miksi päivähoito olisi kotia parempi vaihtoehto esikoiselle. En ymmärrä en. Ehkä sitten seuraavassa elämässä tajuntani laajenee niin, että ymmärrän miksi lapsia hankitaan, vaikka niiden kanssa ei haluta olla" .
Näinpä minäkin ajattelen. eikä niitä phpaikkoja todellakaan tehdä sitä mukaa kun tarvetta on: lapsia laitetaan ainoastaan ylisuuriin ryhmiin, jossa yliväsyneet ja alikoulutetut kaitsevat kuten parhaaksi näkevät.
Perseestä. itsekästä ja ajattelematonta kaikilta kotona pienempää hoitavilta.
[/quote]
" en ymmärrä, miksi päivähoito olisi kotia parempi vaihtoehto esikoiselle. En ymmärrä en. Ehkä sitten seuraavassa elämässä tajuntani laajenee niin, että ymmärrän miksi lapsia hankitaan, vaikka niiden kanssa ei haluta olla" .
Näinpä minäkin ajattelen. eikä niitä phpaikkoja todellakaan tehdä sitä mukaa kun tarvetta on: lapsia laitetaan ainoastaan ylisuuriin ryhmiin, jossa yliväsyneet ja alikoulutetut kaitsevat kuten parhaaksi näkevät.
Perseestä. itsekästä ja ajattelematonta kaikilta kotona pienempää hoitavilta.
[/quote]
" en ymmärrä, miksi päivähoito olisi kotia parempi vaihtoehto esikoiselle. En ymmärrä en. Ehkä sitten seuraavassa elämässä tajuntani laajenee niin, että ymmärrän miksi lapsia hankitaan, vaikka niiden kanssa ei haluta olla" .
Näinpä minäkin ajattelen. eikä niitä phpaikkoja todellakaan tehdä sitä mukaa kun tarvetta on: lapsia laitetaan ainoastaan ylisuuriin ryhmiin, jossa yliväsyneet ja alikoulutetut kaitsevat kuten parhaaksi näkevät.
Perseestä. itsekästä ja ajattelematonta kaikilta kotona pienempää hoitavilta.
[/quote]
fedjasetä:
oman lapseni pph:lla lapset ovat pitkään (jopa 5-6 vuotta) samalla hoitajalla. Poikani hoitokaverit (2kpl) ovat olleet 3,5 vuotta ja jatkavat eskariin asti. Kyllä nämä 3 poikaa ovat pph:lle, jolla ei omia lapsen lapsia ja omat lapset ovat muuttaneet pois kotoa, ihan oikeasti rakkaita. pph tuo tuliaisia lomamatkoilta pojille, ostaa joululahjat, kyselee kuulumisia ja ottaa tarvittaessa mm. viikonloppuhoitoon vanhoja hoitolapsia ... silti hoito on ihan ammattimaista sääntöineen, rytmeineen, ravintoympyröineen ... Pph päivittää tietojaan jatkuvasti, kuuntelee luentoja, on opiskellut kasvatustieteitä, koulutukseltaan on lastentarhan ope jne.
ja mitä tästä opimme? on olemassa myös todella kullan arvoisia hoitopaikkoja, joista halutaan pitää kiinni.
Kyllä todellakin on ammatillisuus pielessä!! Johan tuosta hoitajasta pitäisi ilmoittaa päivähoidon tarkastajalle!
Sehän tässä onkin niin vääristynyttä. Äidit miettivät ETUKÄTEEN, siis jo ennen lapsen syntymää että esikoista ei oteta hoidosta pois. Oletuksena tuntuu olevan, että esikoinen hoitoon ja vauva taloon, kun asia pitäisi nimenomaan olla toisinpäin.
Toki tulee tilanteita (lainaan itseäni) että äiti on psykoosissa,koomassa,kuollut väsymyksestä,masentunut,sairas tai esikoinen kaipaa kielellisistä/kuntoutuksellisista/fyysisistä syistä hoitoa tai hoitopaikkaa ei kannata irtisanoa- ymmärrän. Mutta edelleenkään en ymmärrä kun perusterve,normaali äiti ja perusterveet,normaalit lapset eivät mahdu samaan kotiin päivän ajaksi.
Miten lastenhoidosta on tullut niin vaikeaa? Kuka siitä on tehnyt niin vaikeaa, että ei jakseta hoitaa kahta?
tanaj:
En usko että kukaan valmiiksi päättää ettei jaksa. Mutta joskus tulee yllättäviä tilanteita, kuka sitä etukäteen tietää sairastuuko esim. masennukseen tms. Ja elämäntilanteet muuttuu, jaksamista voi välillä todella koetella esim taloudelliset vaikeudet tms. Joten annetaan kaikkien tehdä omat ratkaisut, se on kunkin perheen oma asia.
Maailma typerintä sanoa, että pitääko hankkia toinen lapsi jos ei ensimmäisenkään kanssa jaksa. Mitä jos jaksoikin sen ensimmäisen kanssa ja luuli jaksavansa myös toisen kanssa. Mutta arki tuli vastaan kun toinen syntyi ja esikoinen kasvoi. Ei ihminen voi etukäteen tietää jaksamistaan. Tai ehkä joku täydellinen voi, minä en tietänyt. Ei elämässä mene kaikki kuvitelmien mukaan. Paitsi joillain näyttää menevän. Olkaa onnellisia jos teillä menee hyvin, kaikki ei ole yhtä vahvaaa tekoa.