te jotka olette menneet monen vuoden yhdessä olon jälkeen naimisiin?

Mitä tuntemattomat ajattelee tällä palstalla. Jos mä haluan häät ja pukeutua niin pidän ne. Siihen on turha kenenkään mieltään pahoittaa. Ja tuskin kuulen niitä soraääniä. ;) tai voi sitten lopettaa meille tulemisen.





Ap

tullut mieleen:) Uusperheen arki ja talon rakentaminen vei ajan, parisuhde oli upea ja tiivis ilman rekisteröintiäkin.



Pari viikkoa ennen kuopuksen (ainoa yhteinen) syntymää tajuttiin ettei se isyyden tunnustaminen ole kivaa joten kipaistiin maistraattiin 8 pvää ennen synnytystä:) Kun kuopus oli 6kk pidettiin mahtavat kesäjuhlat ystäville. Nyt sitä on jo 11 v takana joten kannattihan tuo:)



Eli sitoutumiseen tuo avioituminen vaikuttanut meillä mitään, yhdessä oltais muutenkin

kyllä sellaisen kunnolla vakiintuneen pariskunnan häät on merkittävämpi juhla kuin jotkut just ja just parikymppisten häät.

Ollut paljon kaikkea viime vuosina. Hyvää ja huonoa. Nyt olisi rahaakin järjestää juhlat. Ollaan molemmat myöhään kasvaneita. Joten ei ole tullut häät mieleen. Onko sillä nyt väliä onko 3v vai yli 10v ollut yhdessä. Tekopyhää.



Ap

Jotenkin kornia kun elimme jo sitä elämänvaihetta, että juhlimme lapsiemme ensimäisiä isoja juhlia niin tämä mamma huntu päässä hillui isoissa kirkkohäissä.

Hei haloo, se sun juna meni jo. Siinä vaiheessa on jo perheen muut juhlat menossa.

Mitäpä sitä kaikkien tarvitsisikaan siihen ensimmäiseen junaan tunkea, kun asemalle tulee uusia junia kaiken aikaa. Onnneksi suurin osa ihmisistä ymmärtää, ettei häiden ajankohdalle ole mitään parasta ennen -päiväystä olemassa ja että niille perheen juhlille ei ole olemassa mitään oikeaa tai väärää järjestystä.

että juhlitaan naimisiinmenoa ja taustalla on jo pitkä yhteinen historia. Siinä on todelisen rakkauden juhla.



Me mentiin naimisiin 14v yhdessäolon ja 2 lapsen jälkeen. Nyt lapsia on 4 ja vuosia yhdessä takana 20. Hyvä liitto , naimisiin mentiin koska tuttu perhe menetti isän ja äiti jäi ilman leskeneläkettä ( ei naimisissa) ja joutuivat myymään asunnon rahapulan takia. Tämä kosketti mun miestäniin , että halusi naimisiin. Kirkkoon ei kuuluta ja avioliitto sinänsä ei tuntunut tärkeältä.



Maistraatissa vihittiin lasten ja todistajien läsnäollessa. Mentiin sitten ravintolaan syömään ja miehen kanssa seuraavana päivänä sitten kahdestaan lähdettiin 3vrk häämatkalle Prahaan. Siellä sai sitten alkunsa kolmas lapsi.



Huvittavaa oli , kun aika moni työkaveri luuli, että vaihdoin miestä . Kyselivät , että onko lapset ex-miehen luona kun olitte häämatkalla.

Menimme naimisiin kuuden vuoden ja yhden lapsen jälkeen. Oltiin ostamassa taloa ja haluttiin varmistaa toisen pärjääminen, jos itselle sattuu jotain. Lakimies sanoi, että voi tehdä testamentit yms. paperit, mutta pääsisimme paljon helpommalla ja turva olisi kattavampi, jos menisimme naimisiin. Menimme siis kahdestaan maistraatissa naimisiin. Emme kuulu kirkkoon, joten se ei ollut vaihtoehto. Jälkeenpäin pidimme ihanat pihajuhlat vanhemmille ja sisaruksille uuden talomme pihalla. Päällä minulla oli uusi kaunis vaalea mekko, ei morsiuspuku kuitenkaan.