Auttakaa mua, en tiedä mikä minua vaivaa! Olen epätoivoinen :(
Ongelmani on haluttomuus.
Minulla ja miehelläni on kaksi pientä lasta, nuorempaa imetän vielä.
Miehessäni ei ole kertakaikkaan mitään vikaa. Hän kokkaa, siivoaa, hoitaa lapset, järjestää minulle vapaa-aikaa riittävästi, yllättää minut aika-ajoin romanttisesti, huolehtii ulkonäöstään, on hyvässä kunnossa fyysisesti, huomioi minua päivittäin.. En keksi mitään, jota pitäisi muuttaa!
Siltikään en halua miestäni, ja se raastaa minua ja varmasti miestäni myös :( muutaman kerran olen pakottanut itseni sänkyyn, mutta se ei ole tuntunut hyvältä, sillä halut on nolla.
Tarvitsen apua, voiko tämän pistää hormonien piikkiin? Ennen lapsia meillä oli päivittäin loistavaa seksiä.
Pelkään, että mieheni hakee pian seuraa muualta enkä halua menettää häntä :(
Kommentit (23)
Imettävä naaras ei päästä urosta lähelleen ja jotkut ihmisnaaraat ovat sillä tavalla herkkiä et primitiiviset vaistot tulee esiin.
tosiaan hormonitasapainosta, ja mene ohi.
Minä tuossa vaiheessa vaan menin sänkyyn vaikkei itseä haluttanut yhtään, pitääkseni miehen tyytyväisenä. Minua se ei kyllä mitenkään ällöttänytkään, olipa vaan aika yhdentekevän tuntuista enkä nauttinut. Nautinto alkoi sitten palailla joskus kun lapsi oli päälle vuoden.
Imetän myös vielä (vauva 9 kk). Ei ole synnytyksen jälkeen seksi kiinnostanut sitten pätkääkään. Olen kyllä suostunut miehen mieliksi, mutta ei tunnu hyvältä (vaikkei nyt varsinaisesti pahaltakaan).
Toivottavasti halut palaa jossain vaiheessa, sillä kyllähän mieskin sen aistii, etten seksistä oikeesti nauti.
Pitääkö imetys lopettaa?
Ap
kai te nyt normaalin imetysajan pärjäätte vähän vähemmän kuumankin seksielämän kanssa?
Oli syynä myöskin minulla. Ei seksi kiinnostanut yhtään, ja paikat kuivat kuin Saharan autiomaa. Pakotin kans itseni edes jonkinlaiseen toimintaan miehen tyytyväisenä pitämiseksi..
Oli syynä myöskin minulla. Ei seksi kiinnostanut yhtään, ja paikat kuivat kuin Saharan autiomaa. Pakotin kans itseni edes jonkinlaiseen toimintaan miehen tyytyväisenä pitämiseksi..
Tai katso leffoja tai tv-sarjoja.
Mä pääsen jotenkin virittäytymään romanttiselle mielelle lukemalla jotain tyhjänpäiväistä rakkausdraamaa. Se sitten heijastuu myös makkariin.
Ja meillä myös liuta lapsia eli tiedän haluttomuuden tunteen.
Jos saanu jo osansa äidin maidosta, ni toki vaihtoehto js asia sua niin hämää..
yks. imettänyt en ole enää kahteen vuoteen, mutta jotenkin kun lapset on tehty ja väsymys painaa, niin ei kiinnosta seksi yhtään.
Nuorena olin melko "peto", siitä ei ole jäljellä mitään :(
Olen ajatellut että tämän täytyy olla jotain biologista. Ennen lisääntymistä (siis jo silloin, kun ei lapsista vielä edes unelmoitu) halusin koko ajan (nuoren naisen biologia, sisäinen vietti lisääntyä???) Nyt sitä tarvetta ei enää ole, koska se on tyydytetty? Nyt energia menee siihen, että turvaa jäkeläisten elämää?
en halua edelleenkään. Imetyksen lopettamisesta on jo yli kaksi vuotta. Nyt ollaan oltu puoli vuotta täysin ilman harrastetoimintaa, koska mä saan vaan tosi paskan olon jos väkisin alan...
En ole tähän päivään mennessä keksinyt ratkaisua. Olen luovuttanut, mutta päivittäin asia on mielessä. Miehellä tietysti myös.
Imettäminen on sujunut todella hyvin, olisi vähän surku lopettaa se..
Huoh kun on vaikea tilanne :( Mies ja lapsi vastakkain, minä olen umpikujassa!
Ap
No älä sit vielä lopete, mutta kerro miehellesi että olet kuullut että imetys aiheuttaa haluttomuutta, toivon että miehesi ymmärtää :)
Tsemppiä, vauva aika menee nopeasti ohi :)
Epätoivoinen? Pientä suhteellisuudentajua ny, oikeesti. Kestä ku nainen.
Oon just lukenut blogia jonka on kirjoittanut äiti jonka 3-vuotias poika kuoli syöpään ja sit tuun lukemaan ku joku melkein itku kurkussa selittää ku seksielämä tökkii, ni tulee kieltämättä vähän hölmö olo.
kyllä lopettaisin imettämisen. Kyllä se lapsi samallain korvikkeellakin kasvaa. Ja minäkin yhdyn tuohon rakkausromaanihömppä- juttuun :)
Epätoivoinen? Pientä suhteellisuudentajua ny, oikeesti. Kestä ku nainen.
Oon just lukenut blogia jonka on kirjoittanut äiti jonka 3-vuotias poika kuoli syöpään ja sit tuun lukemaan ku joku melkein itku kurkussa selittää ku seksielämä tökkii, ni tulee kieltämättä vähän hölmö olo.
Mutta kaikilla meillä on omat huolemme. Olisi aika kuluttavaa, jos pitäisi surra kaikkien muidenkin menetyksiä ja vaikeuksia.
Ei se muuta ap:n tilannetta miksikään.
Ei tuo teidän "rakkaus" oikealta rakkaudelta kuulosta, jos ei voi verrattaen pientä hetkeä mies ymmärtää ja odottaa. Todella vastenmielisiä parisuhteita.
on varmasti imetys ja todennäköisesti myös väsymys ja pikkulapsi-arki. Älä vaivu epätoivoon, tilanne on varmasti ohimenevä, kun teillä on noin hyvä suhde ja haluat haluta.
Meillä on myös hyvä suhde ja sen takia mulle ei ole ollut ongelma ryhtyä joskus seksiin vaikka itseä ei niin huvittaisikaan. Ehkä tuossakin asennemuutos voisi auttaa?
Ja sen myötä hormonitasapaino päin prinkkalaa.