Onko täällä muita alkoholinsuurkuluttajia kuin minä?
Kommentit (31)
[isen verran paljon uppoaa viikonloppuna että suurkulutusrajat paukkuu rikki nytkin.
[/quote]
Oon ollut suurkuluttaja jo yli 15 vuotta. Nykyisin kulutan alkoa vain 1-2 päivänä viikossa tosin kun ennen tuli tissuteltua myös pitkin viikkoa, mutta sen verran paljon uppoaa viikonloppuna että suurkulutusrajat paukkuu rikki nytkin.
On niin tissuttelua kuin kunnon kännien vetämistä ainakin pari kertaa kuukaudessa.
Juon joka ilta ja viikonloppuna enemmän.
Oon ollut suurkuluttaja jo yli 15 vuotta. Nykyisin kulutan alkoa vain 1-2 päivänä viikossa tosin kun ennen tuli tissuteltua myös pitkin viikkoa, mutta sen verran paljon uppoaa viikonloppuna että suurkulutusrajat paukkuu rikki nytkin.
Miten pääsit eroon viikkotissuttelusta?
Huomasin lihoneeni vuosien myötä pääasiassa viinan käytön takia 20 kg ja näyttäväni kamalalta. Aloitin laihdutuksen pussikeittokuurilla jonka aikana ei saa ottaa yhtään alkoholia, ja jotenkin sen jälkeen kun oli 3 viikkoa ollut ilman oli kohtalaisen helppo olla tissuttelematta viikolla.
Mulla oli itse asiassa radikaalimpikin tavoite että pyrkisin humalahakuisesta juomisesta eroon kokonaan ja viikonloppuisin sallisin itselleni vain ruokaviinit, mutta elämäntilanteeni on tällä hetkellä sen verran epätyydyttävä muuten että ei ole nyt voimia siihen, kaipaan viikonloppunollaustani. Säälittäväähän se on että ihminen juo yksinäisyyteen ja elämän tyhjyyteen lääkkeeksi, mutta parempi edes tauko ahdistuksesta perjantaina ja lauantaina kuin ahdistusta ympäri vuorokauden 7 päivää viikossa.
mutta painossa se ei näy. enkä juo niin paljon, että se vaikuttais uneen tai työkykyyn. en koe muutamaa vinkkulasillista ongelmaksi.
tästä juomisesta viikolla, mutta niin luuseri olen, etten ole vielä onnistunut.
pääsen kotiin ja saan kaataa itselleni lasillisen viiniä.
Vatapainoksi kyllä harrastan liikuntaakin liki 10h viikossa.
tästä juomisesta viikolla, mutta niin luuseri olen, etten ole vielä onnistunut.
Ole juomatta sitten, ota vaikka muita herkkuja tilalle välillä. Mikä siinä muka voi olla vaikeaa?
tästä juomisesta viikolla, mutta niin luuseri olen, etten ole vielä onnistunut.
Ole juomatta sitten, ota vaikka muita herkkuja tilalle välillä. Mikä siinä muka voi olla vaikeaa?
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?
täällä siis vastailee se joka on onnistunut nyt vieroittumaan päivittäistissuttelusta, mutta pitkään aikaan en onnistunut, siis yli vuosikymmeneen.
Aineriippuvuushan on ihan aivokemiallinen ja myös hermoston toimintaan vaikuttava juttu, ja sitä fiilistä on varmasti mahdoton tajuta kun "on pakko" saada sitä ainetta, jos ei ole sitä kokenut itse.
Omassa tapauksessani ongelma oli se, että alkoholinhimo aina käänsi jotenkin oman tahtoni tahtomaan alkoa. Saatoin aamulla päättää, että tänään EN JUO yhtään, nolla annosta, raitis päivä! No iltapäivä tulee, ja vähitellen kasvaa tietynlainen hermostollinen pieni levottomuus, mielen aktivaatio nousee, päässä alkaa pyöriä juomiseen liittyviä ajatuksia. Vähitellen koko ajatus raittiista päivästä alkaa tuntua naurettavalta, tekopyhältä höpinältä. Että miksi ihmeessä, eihän mulla ole edes mitään ongelmaa ja sitä paitsi ilta on tosi pitkästyttävä selvinpäin. Ja onhan tänään ollut rankka päivä duunissa, kyllä minä muutaman oluen voin ottaa. Voinhan aloittaa vaikka huomenna sen raittiuden jos silloin haluan.
Ja kyllä minä välillä onnistuinkin siinä että sain jokusen päivän oltua juotua, ja vaikka silloin pelkäsin että illalla alkaa ahdistaa ja on tappavan pitkästyttävä jos en juo, niin loppujen lopuksi ilta oli korkeintaan lievästi pitkästyttävä, mutta ei mitenkään sietämätön. Silti tämäkään kokemus ei auttanut yhtään siihen että seuraavina päivinä olisi helpompi kieltäytyä kemiallisen nautinnon houkutuksista, kun se iltapäivällä alkoi luikerrella mieleeni mielikuvia ihanasta hiprakasta, joka tekee elämästä elämän tuntuista ja arvoista.
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?
sulla ei ole selkeestikkään mitään hajua riippuvaisuuksista.
ei kuule olisi yhtään alkoholistia maailmassa,jos se olisi noin simppeliä!
juu,täällä kanssa yksi juoppo.
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?täällä siis vastailee se joka on onnistunut nyt vieroittumaan päivittäistissuttelusta, mutta pitkään aikaan en onnistunut, siis yli vuosikymmeneen.
Aineriippuvuushan on ihan aivokemiallinen ja myös hermoston toimintaan vaikuttava juttu, ja sitä fiilistä on varmasti mahdoton tajuta kun "on pakko" saada sitä ainetta, jos ei ole sitä kokenut itse.
Omassa tapauksessani ongelma oli se, että alkoholinhimo aina käänsi jotenkin oman tahtoni tahtomaan alkoa. Saatoin aamulla päättää, että tänään EN JUO yhtään, nolla annosta, raitis päivä! No iltapäivä tulee, ja vähitellen kasvaa tietynlainen hermostollinen pieni levottomuus, mielen aktivaatio nousee, päässä alkaa pyöriä juomiseen liittyviä ajatuksia. Vähitellen koko ajatus raittiista päivästä alkaa tuntua naurettavalta, tekopyhältä höpinältä. Että miksi ihmeessä, eihän mulla ole edes mitään ongelmaa ja sitä paitsi ilta on tosi pitkästyttävä selvinpäin. Ja onhan tänään ollut rankka päivä duunissa, kyllä minä muutaman oluen voin ottaa. Voinhan aloittaa vaikka huomenna sen raittiuden jos silloin haluan.
Ja kyllä minä välillä onnistuinkin siinä että sain jokusen päivän oltua juotua, ja vaikka silloin pelkäsin että illalla alkaa ahdistaa ja on tappavan pitkästyttävä jos en juo, niin loppujen lopuksi ilta oli korkeintaan lievästi pitkästyttävä, mutta ei mitenkään sietämätön. Silti tämäkään kokemus ei auttanut yhtään siihen että seuraavina päivinä olisi helpompi kieltäytyä kemiallisen nautinnon houkutuksista, kun se iltapäivällä alkoi luikerrella mieleeni mielikuvia ihanasta hiprakasta, joka tekee elämästä elämän tuntuista ja arvoista.
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?täällä siis vastailee se joka on onnistunut nyt vieroittumaan päivittäistissuttelusta, mutta pitkään aikaan en onnistunut, siis yli vuosikymmeneen.
Aineriippuvuushan on ihan aivokemiallinen ja myös hermoston toimintaan vaikuttava juttu, ja sitä fiilistä on varmasti mahdoton tajuta kun "on pakko" saada sitä ainetta, jos ei ole sitä kokenut itse.
Omassa tapauksessani ongelma oli se, että alkoholinhimo aina käänsi jotenkin oman tahtoni tahtomaan alkoa. Saatoin aamulla päättää, että tänään EN JUO yhtään, nolla annosta, raitis päivä! No iltapäivä tulee, ja vähitellen kasvaa tietynlainen hermostollinen pieni levottomuus, mielen aktivaatio nousee, päässä alkaa pyöriä juomiseen liittyviä ajatuksia. Vähitellen koko ajatus raittiista päivästä alkaa tuntua naurettavalta, tekopyhältä höpinältä. Että miksi ihmeessä, eihän mulla ole edes mitään ongelmaa ja sitä paitsi ilta on tosi pitkästyttävä selvinpäin. Ja onhan tänään ollut rankka päivä duunissa, kyllä minä muutaman oluen voin ottaa. Voinhan aloittaa vaikka huomenna sen raittiuden jos silloin haluan.
Ja kyllä minä välillä onnistuinkin siinä että sain jokusen päivän oltua juotua, ja vaikka silloin pelkäsin että illalla alkaa ahdistaa ja on tappavan pitkästyttävä jos en juo, niin loppujen lopuksi ilta oli korkeintaan lievästi pitkästyttävä, mutta ei mitenkään sietämätön. Silti tämäkään kokemus ei auttanut yhtään siihen että seuraavina päivinä olisi helpompi kieltäytyä kemiallisen nautinnon houkutuksista, kun se iltapäivällä alkoi luikerrella mieleeni mielikuvia ihanasta hiprakasta, joka tekee elämästä elämän tuntuista ja arvoista.
Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tuon.
nimim. yksi alkoholisti
mikään ei ole niin järkyttävää kuin naisalkoholisti. Reppana, luuseri, rappiolla oleva ihmisraunio.
Mitä enemmän juotte sen enemmän ahdistaa,siitä ei pääse juomalla vaan aikaa myöten se ahdistus kasvaa valtavaksi. Se ahdistus on ihan teidän oma syytä.
Tänä päivänä saa hoitoa alkoholismiin niin että se tekosyy että on pakko juoda on valhetelua itselle ja muille.
Mars hoitoon!!!!!
kun mies sanoi, että viikolla ei juoda tai ero tulee. Kumma kyllä nyt on viikot (toista vuotta jo) ihan helppo olla ilman, mutta auta armias kun tulee perjantai. Senkin vielä kestän kiikun kaakun selvänä jos pakko on, mutta lauantaina on jo juotava.
Olisin paljon onnellisempi ilman alkoa, mutta kun se saunaolut+ useampi päälle on vaan saatava.
Aina "addiktit" itkee että on muka NIIIIN vaikeaa ja on siis ihan pakko juoda/narkata/pelata. Sanokaapa mistä se pakko muka tulee? Mitä kauheaa tapahtuu jos ei saa tehdä mitä haluaa, vaikka juoda alkoholia?
sulla ei ole selkeestikkään mitään hajua riippuvaisuuksista.
ei kuule olisi yhtään alkoholistia maailmassa,jos se olisi noin simppeliä!juu,täällä kanssa yksi juoppo.
Tuossa yksi jo vastasi järkevästi toisin kuin sinä. Eihän kenenkään addiktio parane sillä että hokee että kun te ette muut vaan tajuuuuuu ja mun on iiiihan pakko saada viinaa. Omassa mielessä se pakko syntyy ja kun joka ajatuksen ja vaiheen analysoi siitä en juo- päätöksestä siihen korkkaushetkeen ja vertaa sitä juomattoman ajatuksiin niin sieltä ihan omista aivoista se pakko löytyy. Voi löytyä apukin tai tieto siitä mihin täsmällisesti apua tarvitsee.
Oon ollut suurkuluttaja jo yli 15 vuotta. Nykyisin kulutan alkoa vain 1-2 päivänä viikossa tosin kun ennen tuli tissuteltua myös pitkin viikkoa, mutta sen verran paljon uppoaa viikonloppuna että suurkulutusrajat paukkuu rikki nytkin.