Miettikää kaksi kertaa ennen kuin muutatte kehyskuntiin, oikeasti

Toisaalta, viime talvena yhtenä niistä katastrofipäivistä meni autossa jumissa 2,5 h. Mutta onneksi niin ei käy usein. Menihän se, pissahätä vain vaivasi.

Eli mielelläni muuttaisin vaikka johonkin kehyskuntaan, jolloin matka olisi lyhyempi ajallisesti.

Nyt maksan kalliit asumiskustannukset ja lisäksi seison 2x päivässä ruuhkassa. Autolla on pakko kulkea, koska lapset pitää hakea päiväkodista ja sinne ei julkisilla pääse.

kyllä jaksan lähteä arki-iltana :) Asun liki H:gin keskustaa kerrostalossa. Paljon kavereita asuu lähellä ja on kiva kun voi spontaanisti lähteä vaikka kahville, tai kylään pistäytymään. Tai vaikka jollekin randomkeikalle Kallioon. Tai johonkin kaupunkitapahtumaan. Tai elokuviin, vaikka lasten jo nukahdettua. En siis tietenkään pienten lasten äitinä joka viikkokaan tee tällaista, mutta todellakin jaksan ja mulle on tärkeää, että on se mahdollisuus. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa, että kehyskunnassa/haja-asutusalueella asuessa mulla olisi tähän täsmälleen samat mahdollisuudet kuin nyt. Ja mun mielestä on täysin ok asua kehyskunnassa ja ymmärrän, että jotkut preferoivat oman pihan ja tilavan OKT:n muiden asioiden edelle. Mä en, mutta ihmiset ovat erilaisia ja hyvä niin. Ja mun puolesta kehyskuntalaiset saavat valittaakin, ihan niin kuin kaikki muutkin saavat joskus valittaa asioista, jotka ovat omien valintojen seurausta, muu ei olisi inhimillistä.

- Arki iltoina ei ole aikaa eikä jaksamista lähteä mihinkään vaikka leffaan ja ravintolaan on 1km matkaa. Sama olisi Helsingin keskustassakin, tuskin tulisi kovin usein lähdettyä.

ei ole ystäviä ja kahviloita ei ole olemassakaan kuin Helsingin keskustassa! MISSÄ todellisuudessa te elätte, ilmeisesti ihan jossain toisessa kuin minä.

Meillä arki-illat on pyhitetty omalle rauhoittumiselle rankan työpäivän jälkeen. Ollaan vaan omalla porukalla lähekkäin, luetaan, katsotaan leffoja (ai joo, ei tartte lähteä kun on oma kotiteatteri:D) ja hölläillään.

Ystäväperheitä asuu ympärillä todella paljon, osa on miehen lapsuudenkavereita, osa yhdessä "hankittuja". Puolin ja toisin käydään syömässä toistemme luona viikonloppuisin, tavataan vaikka lasten harrastuksissa tai omissa riennoissa. Kahvilakulttuuri on Helsingissä yhtä onnetonta kuin muuallakin Suomessa - ketjukahviloita, ketjupullaa jne. Huonosti löytyy "oikeita" konditorioita enää!!

En ymmärrä miten tämä eroaisi Hesan keskustassa asumisesta?? Kokemusta meinaan on siitäkin - olen 3. polven stadilainen Kalliosta:D

Vitsi on vain siinä että naapurit seinän takana ja ahtaat tilat, pakko lähteä bussilla tai ratikalla johonkin että pääsee luonnon helmaan ei ole enää mun juttu!!

Ymmärrän pointtisi, siis jos tosiaan työ on alunalkainkin tavata asiakkaita naamatusten.



Itse asun kehyskunnassa ja tavoitteena saada etätyöt järjestymään 1-2 pvä/vko MUTTA työni ei ole asiakasrajapinnassa olemista, vaan yksinäistä puurtamista, jonka teen tehokkaammin kodin rauhassa.



Miten esimiehet suhtautuvat tämän työkaverisi vaatimuksiin?

että täältä keravalta pääsee ihan näppärästi stadiin, mutta ehkä tosiaan Mäntsälästä menee vähän kauemmin.

Lisäksi se, että ensin hehkutetaan, kuinka halvalla asunto on saatu ja päästy nauttimaan luonnosta jne. Rakennettu johonkin hevon kuuseen vähintään kuuden kilometrin päähän muista ihmisistä.



Parin vuoden päästä alkaa valitus, ettei tietä hoideta tarpeeksi hyvin, auraus ei toimi, pimeetä on pimeellä, metsän eläimiä voi liikkua pihalla ja naapurin kissakin on nähty kulkevan pihanurmikolla. Puhumattakaan siitä, ettei kunta hae kakaroita kotoa kouluun.

Sun pitää vain opetella olemaan kuuntelematta noita juttuja, päästää ne toisesta korvasta ulos. Ei nimittäin ole sinun murheesi se töiden järjestely vaan työnantajan. Annat siis työnantajan sanoa niille, että jos työmatka rassaa, niin ollos hyvä ja muuttaa lähemmäs.



Jos sua liikaa rassaa, niin puhu työnantajan kanssa, että sua tympii ne jutut, ja että sua ei haittais, vaikka työnantaja laittaisi näille työntakijöiden narinoille lopun.

Oman asuinpaikkansa takia ei pitäisi vaatia jatkuvasti ertyiskohtelua, mutta kaikki eivät myöskään voi asua suurten kaupunkien ydinkeskustoissa.

mutta kaikki ihmiset eivät kykene kantamaan vastuuta päätöksistään. Siitähän tuossa on kyse.

Ap jatkaa siis

Moni Keravalta tai Järvenpäältä pendelöivä tulee yhtä nopeasti töihin kuin minä Pohjois-Helsingistä, jos en pääse ennen ruuhkaa lähtemään. Mutta kyllähän keskellä pimeintä talvea varmasti syö lähteä jostakin Evitskogin maalaisidyllistä kohti keskustaa, kun naapurin Svante on vielä jättänyt pihatien auraamatta.

että täältä keravalta pääsee ihan näppärästi stadiin, mutta ehkä tosiaan Mäntsälästä menee vähän kauemmin.

myöhästyvät töistä joka aamu, nyt on vielä edessä muutto, alkoivat heti tuskailla miten sinne pääsee ja mä myös totesin että sittenhän me kaikki ollaan siellä ruuhkassa, alan minäkin sitten myöhästymään...



Syyksi yhdelle paljastui fb kirjoitus, ei pääse ajoissa sängystä ylös

Tämänkaltaisen ongelman taustalla on myös asuntopolitiikan epäonnistuminen. Hki-Espoo-Vantaa akselilta ei sairaanhoitajan-poliisin-kirjastotädin palkalla asu, siis muutenkuin ahtaasti niillä persealueilla, missä lähikoulu täynnä mamuja.



Pointtini on, että tämä vaikka ongelma kaatuu yksilön niskaan, mutta taustalla on epäonnistunut asuntopolitiikka, jonka seurauksena kohtuuhintaiset asunnot on karanneet kauas työpaikoista.

Kun muutat sinne kaavoittamattomalle alueelle asumaan halvalla niin saat kaupan päälle tosi suuret työmatkavähennykset.



Siis yhteiskunta ja muut veronmaksajat oikein tukee tätä älyttömyyttä.

Oman asuinpaikkansa takia ei pitäisi vaatia jatkuvasti ertyiskohtelua, mutta kaikki eivät myöskään voi asua suurten kaupunkien ydinkeskustoissa.

niin silloin kaikkien työpaikkojenkaan ei pitäisi olla siellä suurten kaupunkien keskustoissa.

ei toimi edes julkinen liikenne, jotta voisi kulkea vuorotöihinesim. 20-130km:n työmatkansa. On pakko olla oma auto, yleensä molemmilla vanhemmilla. Tähän perään on ihan hyödytöntä tulla kommentoimaan että onko pakko muuttaa metsään: joo, joidenkin on pakko. Ei ole rahaa ostaa isoa taloa keskikaupungilta eikä töitäkään ole kaikkialla tarjolla.



Nuo työmatkat, niiden teko, kustannukset ja niihin käytetty aika, ne ovat aika suhteellisia riesoja. Riippuu mistä päin maailmaa asiaa katsoo.

Hän on itse asiassa aika kylmäpäistä sorttia ja on todennutkin, että no can do, tiesit, mihin ryhdyit ja että työ on sama kuin ennenkin, piste. Hän ymmärtää (as if) kollegani ongelman, mutta kokee sen itseaiheutetuksi. Minä vain joudun sitä nillitystä vähän kuuntelemaan, kun "työnantaja ei ymmärrä hänen erityistarpeitaan".

Miten esimiehet suhtautuvat tämän työkaverisi vaatimuksiin?

Ja ihan moottoritietä sinne pääsee, Pasilaan ajan 40 minuutissa. Mielestäni loistava järjestely, en suostuisi Helsinkiin muuttamaan.

Ja ihan moottoritietä sinne pääsee, Pasilaan ajan 40 minuutissa. Mielestäni loistava järjestely, en suostuisi Helsinkiin muuttamaan.

Tuon matkan voi vaikka nukkua bussissa. Jostakin Espoon suunnalta saattaa mennä liki sama aika 10km:n päästä.

Siitä ei tässä ollutkaan kyse.

Ja ihan moottoritietä sinne pääsee, Pasilaan ajan 40 minuutissa. Mielestäni loistava järjestely, en suostuisi Helsinkiin muuttamaan.

työmatkan suhteen? Viis siitä tehdäänkö se omalla autolla, motaria, kävellen tai pyöräillen?



Minulla alkaa tehdä tiukkaa ajatus 1,5 tunnista yhteen suuntaan. Tunti vielä menisi.

kaikkien, jotka aikoo ostaa jostain kehyskunnasta talon, niin kannattais kokeilla se työmatka siihen aikaan, kun kulkee töihin.



Eli ajaa vaikka sieltä Vihdin perukoilta klo 8 aamulla Helsingin keskustaan. On ihan eri asia ajella viikonloppuna asuntonäyttöön kätevästi puolessa tunnissa leppisasti kuin silloin arkiruuhkassa. Ei sitä varmaan tajua...



Veikkaan, että varmaan miettii uudestaan tämän kokemuksen jälkeen...