Miettikää kaksi kertaa ennen kuin muutatte kehyskuntiin, oikeasti
Kauhea vinkuminen työpaikalla siitä, kun pitää olla ysiksi töissä. Perheet ovat vapaaehtoisesti muuttaneet jonnekin Kirkkonummen skuttaan, Siuntioon, Vihdin perukoille tai Porvoon itäreunalle. Sitten aletaan vaatia, että etätöihin pitää päästä, koska työmatka on niin rankka. No miten hitossa sinä teet etätöitä, jos tehtäväsi on tavata, siis TAVATA NAAMATUSTEN asiakkaita Helsingissä. Et mitenkään! Ja tämä työtehtävä oli tiedossa jo tasan silloin, kun se pastellikartanojäljitelmä piti rakentaa sinne Mäntsälän pikkutien varteen.
Etätyöpäivä silloin tällöin on tosi ok, mutta ei sitä voi 3 kertaa viikossa tehdä, jos tuo on työtilanne. Sitten valitetaan, knu ei jaksa töissä, kun on niin pitkä työmatka. *hakkaa päätään seinään* "Että voisko työnantaja mitenkään nyt muuttaa tuota pääasiallista tehtävääni, kun ihan vapaaehtoisesti muutin kauas nopeista moottoriteistä ja julkisista junareiteistä, kun haluttiin tarjota lapsille maalaisidylli, mutta saada kuitenkin Helsingin palkkataso. Että en minä tiedä, kuka niitä asiakasrajapintahommia sitten hoitaa, eikö se ole työnantajan ongelma ratkaista tuo kysymys? En minä ainakaan, väsyn töissä, kun on niin pitkä matka työpaikalle ja lapsille tulee paljon yksinoloa, kun on niin pitkä matka."
News flash. Meillä muillakin on ihan karmeat asumiskustannukset, kun asumme täällä Hesassa _vain_ 30 minsan päässä töistä.
Kommentit (125)
te olisitte ihan hyvin ostaa kolmion esimerkiksi Puotilasta. Siellä on erinomaiset lapsiperheen palvelut, luonto vieressä ja metro kuljettaa.
Mitä niin ihmeellistä siellä takahikiällä sitten on? Juntteja, juntteja ja juntteja.
Tokihan tajuat, että näin ei koko Suomi tai kaikki pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät tehdä. Ei riitä asuntoja eikä rahaa eikä halua asua jossain puolirikollisessa lähiössä (en tiedä Puotilasta mitään, tämä siis vain esimerkki). Meilä kaikilla on tietyt kriteerit asuinalueellemme eikä toinen voi niitä arvostella kuin tietyin ehdoin. Se, että jossain mielestäsi asuu juntteja, osoittaa vain omaa henkisen kehityksesi vajaavaisuutta. Todellinen juntti kun olet juuri sinä.
Me asuimme pitkään Espoossa kerrostaloneliössä ja viihdyimme hyvin, vaikka työmatkani oli 65 km kehyskuntaan. Miehen työpaikka oli 20 km päässä, mutta minä huristelin autolla työmatkani 45 minuutissa, mieheltä meni julkisilla reippaasti yli tunti, yleensä 1,5 tuntia, mikä oli sama aika kuin jos minä olisin mennyt julkisilla omalle työpaikalleni. Menimme hetken samalla autolla, mutta se pidensi omaa työmatkaani kohtuuttomasti sekä lasten päiväkotipäiviä,joten hankimme toisen auton. Tämän jälkeen oli enää pieni askel siihen, että voisimmekin asua jossain muualla kuin Espoossa ja ruuhkaisan Länsiväylän ja Kehä I:n ja II:n tuntumassa.
Nyt asumme kehyskunnassa, miehen työmatka on 20 km ja kestää noin 25 minuuttia (pahassa ruuhkassa jopa 40 minuuttia, Espoossa kun on töissä). Minun työmatkani on 25 km ja kestää tuon saman 25 minuuttia sillä erotuksella, että en istu hetkeäkään ruuhkassa. Olen samassa kunnassa töissä, missä asummekin. Kaksi autoa oli jo valmiina, ilman niitä emme täälläkään pärjää. Ostoskeskuksia ei ole lähellä, Myyrmäki ehkä lähimpänä, sinne noin 20 minuuttia ja ehkä 15 km. Jumboon meneekin sitten jo melkein 30 minuuttia.
Lähellä on kuitenkin kauppoja ja muita palveluja, Kehä III:lle menee vartti. Juuri eilen hirvi laukkasi tien yli, eli aika metsässä kuitenkin asutaan. En silti pidä itseäni junttina eikä vaihtoehtona ole asua jossain ahtaassa lähiössä juoppojen ja narkkareiden keskellä. Me viihdymme metsän keskellä mutta täälläkin on isoja lähiöalueita, joissa voi asua naapureiden kanssa vieri vieressä, jos sellaisesta pitää. Päiväkoteja, kouluja ja kauppoja löytyy näistä lähiöistä ihan riittämiin.
Tärkeintä on se, että ei tarvitse elää yli varojen vaan asuminen on sentään vielä inhimillistä, vaikka hinnat täälläkin ovat hyvin kalliit. Ystäväperheemme osti juuri omakotitalon Espoon Saunalahdesta, lähellä ei ole kauppoja eikä palveluja, jopa bussiyhteydet tökkivät. Talo oli kalliimpi kuin meillä, vähemmän neliöitä, olematon piha ja kaupungin vuokratontti. Ei se pääkaupunkiseutu tee autuaaksi, vaikka sieltä sen talon kykenisikin ostamaan.
Alue voi olla ihan kiva asua, siis ainakin tietyt osat sitä, mutta väitän että Itäkeskuksen rauhattomuus välittyy kyllä tuolla asuville: terveyspalvelut, koulut, kulttuuripalvelut jne. ovat Itiksen puolella ja se on ihan kamala paikka. Poliiseja näkee muuallakin kuin Tallinnanaukiolla heti aamusta, Stoan ympäristö on täynnä epämääräisiä nuoria miehiä + vähemmistöryhmiä, Itiksen terveysasema...huhhuh. Olen käynyt alueella töissä pidemmän aikaa, eli sikäli tiedän vähän mitä siellä tapahtuu.
Vielä on "keksimättä" tietullit Ranskan tyyliin, puomi Lahdentielle aukeaa, kunhan heität sinne laariin 2,70 eur.
Tai polttoaineen sikamaisempi verotus ja työmatkavähennyksen poisto jne.
vaan kuvittelin, että mainitsemani asiat toteutuvat helpommin ja todennäköisemmin Helsingin keskustassa kuin kehyskunnassa. Mutta olin ilmeisesti väärässä?
lainaamaasi asiaa tarkoitin. En tarkoittanut, että kehyskunnissa asuvilla ei olisi ystäviä tai että kehyskunnissa ei olisi kahviloita. Mä olen siis tietoisesti valinnut asuinpaikkani niin, että pystyn lyhyellä (15 min) varoitusajalla lähtemään arki-iltana elokuviin, konserttiin, kaverin kanssa kahville tai baariin tai lenkille, ja usein lähdenkin. Myös jos huvittaa vain mennä jonnekin, eikä ole seuraa, niin lähes joka ilta löytyy 10-15 min matkan päästä joku kiinnostava tapahtuma/keikka/tms. Ja myös harrastuspaikkani on lähellä = 10 min matka. Pointtini oli, että uskon, että yo. kuvattu tilanne on todennäköisempi ihmiselle, joka asuu kaupungissa, kuin ihmiselle, joka asuu kehyskunnassa.Ja minulle henkilökohtaisesti nuo ylläkuvatut asiat ovat tärkeitä. Siis varmaan joillakin kehyskunnissa asuvilla on paljon ystäviä naapurissa ja vaikka pari kahvilaa ja leffateatterikin jne. jne.
en kerta kaikkiaan jaksa uskoa, että kehyskunnassa/haja-asutusalueella asuessa mulla olisi tähän täsmälleen samat mahdollisuudet kuin nyt.
asiat toteutuvat? Me muut asutaan keskellä asvipeltoa, emme pääse ulkoilemaan ystäviemme kanssa emmekä pääse kahvilaan istumaan ellemme lähe Helsinkiin saakka? Ainoa asia mitä kehyvkunnassa tehdään, on savipihan kitkeminen ja työmatkoista valittaminen?
Helsingin keskustaan kun siellä on niitä kahviloita ja elokuvia ja kulttuuria ja keikkoja.
Kysyin 10 vuoden päästä, että käytkö usein leffoissa ja harrastuksissa ja keikoilla.
Oli kuulemma käynyt viimeksi elokuvissa 5 vuotta sitten. Elämä on sitä, että aamulla lapsi tarhaan, töihin, lapsi tarhasta matkaan, kotiin, ruoanlaittoa, pyykinpesua, lapsi nukkumaan ja itse rojahtaa nukkumaan.
Totesin, että eipä se elämä siellä Helsingin keskustassa sitten erilaista olekaan kuin täällä tuppukylässä.
kyllä jaksan lähteä arki-iltana :) Asun liki H:gin keskustaa kerrostalossa. Paljon kavereita asuu lähellä ja on kiva kun voi spontaanisti lähteä vaikka kahville, tai kylään pistäytymään. Tai vaikka jollekin randomkeikalle Kallioon. Tai johonkin kaupunkitapahtumaan. Tai elokuviin, vaikka lasten jo nukahdettua.
En siis tietenkään pienten lasten äitinä joka viikkokaan tee tällaista, mutta todellakin jaksan ja mulle on tärkeää, että on se mahdollisuus. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa, että kehyskunnassa/haja-asutusalueella asuessa mulla olisi tähän täsmälleen samat mahdollisuudet kuin nyt.
Ja mun mielestä on täysin ok asua kehyskunnassa ja ymmärrän, että jotkut preferoivat oman pihan ja tilavan OKT:n muiden asioiden edelle. Mä en, mutta ihmiset ovat erilaisia ja hyvä niin. Ja mun puolesta kehyskuntalaiset saavat valittaakin, ihan niin kuin kaikki muutkin saavat joskus valittaa asioista, jotka ovat omien valintojen seurausta, muu ei olisi inhimillistä.
- Arki iltoina ei ole aikaa eikä jaksamista lähteä mihinkään vaikka leffaan ja ravintolaan on 1km matkaa. Sama olisi Helsingin keskustassakin, tuskin tulisi kovin usein lähdettyä.
ja toki se vituttaa, että ex tempore ei kyllä tule minnekään lähdettyä, koska kaikki kestää. Meiltä hädintuskin lähtee ex tempore ostamaan edes maitoa, koska sekin vie aikaa. Vanhempani asuvat keskustassa (Hgin siis) ja heiltä juoksaisee lähimpään kauppaan pari minuuttia ja kymmenessä minuutissa on stokkan kellon alla. Tokikaan meidän perheellämme ei olisi varaa keskustassa edes asua, että on meillä syy olla lähiössä! Sinänsä turvallisempana en pidä lähiötä kuin keskustaa, melkein päin vastoin.
kyllä jaksan lähteä arki-iltana :) Asun liki H:gin keskustaa kerrostalossa. Paljon kavereita asuu lähellä ja on kiva kun voi spontaanisti lähteä vaikka kahville, tai kylään pistäytymään. Tai vaikka jollekin randomkeikalle Kallioon. Tai johonkin kaupunkitapahtumaan. Tai elokuviin, vaikka lasten jo nukahdettua. En siis tietenkään pienten lasten äitinä joka viikkokaan tee tällaista, mutta todellakin jaksan ja mulle on tärkeää, että on se mahdollisuus. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa, että kehyskunnassa/haja-asutusalueella asuessa mulla olisi tähän täsmälleen samat mahdollisuudet kuin nyt. Ja mun mielestä on täysin ok asua kehyskunnassa ja ymmärrän, että jotkut preferoivat oman pihan ja tilavan OKT:n muiden asioiden edelle. Mä en, mutta ihmiset ovat erilaisia ja hyvä niin. Ja mun puolesta kehyskuntalaiset saavat valittaakin, ihan niin kuin kaikki muutkin saavat joskus valittaa asioista, jotka ovat omien valintojen seurausta, muu ei olisi inhimillistä.
- Arki iltoina ei ole aikaa eikä jaksamista lähteä mihinkään vaikka leffaan ja ravintolaan on 1km matkaa. Sama olisi Helsingin keskustassakin, tuskin tulisi kovin usein lähdettyä.
Ei oikein voi verrata. Lähiössä ei todellakaan ole muuta kuin terveyskeskus ja marketti, kehyskunnan keskuksessa kaikki mahdolliset palvelut. Myös kahviloita ja leffateatteri jos tarvitaan:D Lähiössä en minäkään jaksaisi enää asua...
Elämä siellä kehäteiden kupeessa näyttää olevan kauhean vaikeaa.. Valitetaan jos ei ole julkistaliikennettä, valitetaan ruuhkasta, valitetaan jos joutuu hankkimaan auton..
Itäs-Suomessa minulla on ollut auto niin kauan kuin olen töissä käynyt. Työmatkaa on minulla 15km, miehellä 45km. Molemmilla on omat autot, eikä julkista liikennettä ole tarjolla. Ei se koskaan ole ongelma ollut.
Jos olet aikuinen ja käyt töissä, valitset asumuksesi sen mukaan kuin haluat töihisi kulkea. rakastan asua maalla, minulla on oma auto ja vapaus kulkea. Autolla on kulut, mutta minulla on palkka. Elämä on.
Mulle on tärkeä joskus päästä ottaa parit. En vois kuvitella asuvani jossain jonne pääsee vain autolla. En halua päästä iltasanomien otsikkoihin että "perheenisä kärysi vuoden sisällä 17. kerran"
Ja haluan käydä sellaisessa baarissa jossa näkee kauniita nuoria naispuolisia ihmisiä, en missään lähiö-/kirkonkyläräkälässä.
baariin/yökerhoon, siihen räkälään 15 min - onneksi.
Eipä ole koskaan käyty, ei ole meidän juttu...
62/73...
ja se ei ole kyllä täällä Suomessa kovin hääviä, vaikka olisi ihan Klaukkalasta kyse.
Voi taivas mitä porukkaa ja mitä juttuja :D
ainoa "elinkelpoinen" - hehhhehhee. Helsingin keskusta on lähes ainoita paikkoja pk-seudulla, jossa on jotain aktiviista kulttuuritarjontaa, josta voi TODELLISESTI jotain valitakin. Tampereella ja muutamissa muissa kaupungeissa saattaa tilanne olla ihan kohtuullinen myös, mutta EI kyllä missään pk-seudun kehyskunnassa.
Toki jokainen valitsee oman ympäristönsä itse. Klaukkalaisella saattaa olla lähistöllä sitten se Charlotta -pubi ja joku MLL perhekahvila, mutta en pidä sitä kulttuuritarjontana.
No sitten jonkun mielestä maailman paras paikka on erämaakorpi ja hän sitten asukoon siellä.
baariin/yökerhoon, siihen räkälään 15 min - onneksi.
Eipä ole koskaan käyty, ei ole meidän juttu...
62/73...
eihän siellä nyt voi käydä. Eikä ottaa lapsiakaan mukaan, sellaiseen paikkaan. Jos lähipubi on siisti, siellä saattaa olla jopa perheystävällinen brunssi viikonloppuisin. Mikä sen mukavampaa. Eikä sinne menemistä tarvitse nolostella, kun se ei ole mikään kamala asia.
kylläkin nimenomaan muuttaa niille uusille alueille. Vanhoja asuntoja kun tulee myyntiin rajoitetusti.
Ihan kuten tekin muutitte sinne jonnekin hornaan pientalopellolle.
Sitähän varten ne kehyskunnat niitä alueita juurikin rakentaakin, pässi!
Ne kuule ne uudetkin asuinalueet on yleensä ihan kiinni siinä vanhassa asuinalueessa, näin ainakin meillä juurettomilla raukoilla, jotka asumme sadan metrin päässtä siitä mieheni synnyinkodista. Niin ja vaikak se sua ehkä itkettääkin, niin meidän talomme ei ole pellolla.
Ja mitäs jos nyt ihan vähän edes vilkaisisit niitä asuntoilmoituksia ennen kuin alat mölistä kuin idiootti. Kyllä niitä vanhempiakin kämppiä on hyvinkin paljon ympäryskunnista myynnissä.
Niin ja tuleehan niitä uusia asuinalueita myös pk-seudulle jatkuvasti, mikset ole niiden asukkaiden mt-ongelmista kovasti huolissasi?
siitä, että kuinka kauan kestää työmatka kehyskunnissa asuvilla? Mulla kesää muuten tuon saman 30 minuuttia ja kuljen Nummelasta espooseen. Samoin monella työkaverillani, jotka asuvat mm. Nurmijärvellä. ja muuten tiedoksi, että he nimenomaan tulevat tosi ajoissa töihin esim. 7.00, minä olen ainoa joka tulee yleensä 9.00:ksi ihan vaan siksi, että en viitsi herätä aikaisin, en siksi, että en ehdi aikaisemmin.
Ja meillä ainakin Espoolaiset ja Helsinkiläiset tulevat yleensä klo 9.00 jälkeen.
Jotenkin vaan kuulostaa tosi oudolta toi ap:n juttu, kun ihan päinvastoin on noi töihintuloajat meillä. Eikö teillä ole selvät säännöt miten duunia tehdään? Mutta en menisi yleistämään tätä asiaa noin.
ja se ei ole kyllä täällä Suomessa kovin hääviä, vaikka olisi ihan Klaukkalasta kyse.
Voi taivas mitä porukkaa ja mitä juttuja :D
ainoa "elinkelpoinen" - hehhhehhee. Helsingin keskusta on lähes ainoita paikkoja pk-seudulla, jossa on jotain aktiviista kulttuuritarjontaa, josta voi TODELLISESTI jotain valitakin. Tampereella ja muutamissa muissa kaupungeissa saattaa tilanne olla ihan kohtuullinen myös, mutta EI kyllä missään pk-seudun kehyskunnassa. Toki jokainen valitsee oman ympäristönsä itse. Klaukkalaisella saattaa olla lähistöllä sitten se Charlotta -pubi ja joku MLL perhekahvila, mutta en pidä sitä kulttuuritarjontana. No sitten jonkun mielestä maailman paras paikka on erämaakorpi ja hän sitten asukoon siellä.
asiana. Klaukkalasta en tiedä, en ole koskaan asunut siellä, mutta tässä on lähellä niin kulttuuria kuin urheilutarjontaa aivan riittämiin, ei tarvitse Helsinkiin niiden perään lähteä, jos ei nyt välttämättä oopperaan halua.
- eivät käy iltaisin missään, esim ravintolassa tai elokuvissa ainakaan extempore
- tekevät ostoksensa automarketeista
- haluavat kuskata lapsiaan harrastuksiin omalla autolla
- viettävät viikonloput kotona, nauttien pihatöistä ja muista omakotiasumisen askareista.
Eiköhän se nyt ole tuota suurimalla osalla pk-seudullakin vähän syrjemmässä asuvilla okt-asujilla. Meillä ainakin oli Laaksolahdessa.
muutettiin kehyskuntaan 10 v sitten ja sen jälkeen on ruuhkat pahentuneet tolkuttomasti. että ei tämä kaikille ole ollut tietoinen valinta... itse menen töihin seitsemäksi koska silloin vielä pääseej järjellisessä ajassa ja saa parkkipaikan.
Työmatkaan menee vajaa tunti usein 40 min, ihan sama kuin lähtisi Laajasalosta keskustaan... entäpä vuosaaresta.
Tai sitten Korsosta Kiloon.
Saapahan nukuttua junassa, että jaksaa sitten temmeltää kuuden pintaan lasten kanssa.
tai valita teatterin ja näytöksen, eikä ole vain se yksi.
ja se ei ole kyllä täällä Suomessa kovin hääviä, vaikka olisi ihan Klaukkalasta kyse.
Voi taivas mitä porukkaa ja mitä juttuja :D
ainoa "elinkelpoinen" - hehhhehhee. Helsingin keskusta on lähes ainoita paikkoja pk-seudulla, jossa on jotain aktiviista kulttuuritarjontaa, josta voi TODELLISESTI jotain valitakin. Tampereella ja muutamissa muissa kaupungeissa saattaa tilanne olla ihan kohtuullinen myös, mutta EI kyllä missään pk-seudun kehyskunnassa. Toki jokainen valitsee oman ympäristönsä itse. Klaukkalaisella saattaa olla lähistöllä sitten se Charlotta -pubi ja joku MLL perhekahvila, mutta en pidä sitä kulttuuritarjontana. No sitten jonkun mielestä maailman paras paikka on erämaakorpi ja hän sitten asukoon siellä.
asiana. Klaukkalasta en tiedä, en ole koskaan asunut siellä, mutta tässä on lähellä niin kulttuuria kuin urheilutarjontaa aivan riittämiin, ei tarvitse Helsinkiin niiden perään lähteä, jos ei nyt välttämättä oopperaan halua.
Elämä siellä kehäteiden kupeessa näyttää olevan kauhean vaikeaa.. Valitetaan jos ei ole julkistaliikennettä, valitetaan ruuhkasta, valitetaan jos joutuu hankkimaan auton..
Itäs-Suomessa minulla on ollut auto niin kauan kuin olen töissä käynyt. Työmatkaa on minulla 15km, miehellä 45km. Molemmilla on omat autot, eikä julkista liikennettä ole tarjolla. Ei se koskaan ole ongelma ollut.
Jos olet aikuinen ja käyt töissä, valitset asumuksesi sen mukaan kuin haluat töihisi kulkea. rakastan asua maalla, minulla on oma auto ja vapaus kulkea. Autolla on kulut, mutta minulla on palkka. Elämä on.
Tässä ketjussa ei ole valittamassa ne jotka asuvat oikeasti siellä kehyskunnissa, vaan ihmiset, jotka eivät siellä ole koskaan hetkeäkään asuneet, koska eivät halua. Mikä on ihan ok. Mutta ihan naurettavaa selittää sitten suu vaahdossa miten kehyskunnassa asuminen on sellasita ja tällaista sen perusteella, että joskus joku on asiasta valittanut.
Ihan samalla lailla te Helsingissä asuvat valitatte katupölystä, ahtaista kämpistä, ylikalliista hinnoista, venyneistä remonteista, melskaavista naapureista, jopa konserteista joista tulee kamalaa häiriötä teidän Töölöläiskämppiinne...
Että eiköhän kaikissa asumismuodoissa ja paikoissa ole ne hyvät ja huonot puolet. JOkainen valittaa joskus jostain, ja on naurettavaa sen perusteella tehdä suuria Johtopäätöksiä jonkin asumismuodon kauheudesta.
mitä kivoin lapsiperheen alue. Hyvä koulu, hyvä leikkipuisto, hyvät palvelut, jopa nukketeatteri!
Itse olen kotoisin 80 kilsan päästä Helsingistä ja voin kuule kertoa, että ei se meno ole siellä tuppukylässä yhtään niin kivaa enää, kun lapset tulee murrosikään.
Ja esimerkiksi Lohjalla on paljon pahemmat huumeongelmat kuin Puotilassa konsanaan... Juurettomuus kun on oikeasti iso ongelma!