Miettikää kaksi kertaa ennen kuin muutatte kehyskuntiin, oikeasti
Kauhea vinkuminen työpaikalla siitä, kun pitää olla ysiksi töissä. Perheet ovat vapaaehtoisesti muuttaneet jonnekin Kirkkonummen skuttaan, Siuntioon, Vihdin perukoille tai Porvoon itäreunalle. Sitten aletaan vaatia, että etätöihin pitää päästä, koska työmatka on niin rankka. No miten hitossa sinä teet etätöitä, jos tehtäväsi on tavata, siis TAVATA NAAMATUSTEN asiakkaita Helsingissä. Et mitenkään! Ja tämä työtehtävä oli tiedossa jo tasan silloin, kun se pastellikartanojäljitelmä piti rakentaa sinne Mäntsälän pikkutien varteen.
Etätyöpäivä silloin tällöin on tosi ok, mutta ei sitä voi 3 kertaa viikossa tehdä, jos tuo on työtilanne. Sitten valitetaan, knu ei jaksa töissä, kun on niin pitkä työmatka. *hakkaa päätään seinään* "Että voisko työnantaja mitenkään nyt muuttaa tuota pääasiallista tehtävääni, kun ihan vapaaehtoisesti muutin kauas nopeista moottoriteistä ja julkisista junareiteistä, kun haluttiin tarjota lapsille maalaisidylli, mutta saada kuitenkin Helsingin palkkataso. Että en minä tiedä, kuka niitä asiakasrajapintahommia sitten hoitaa, eikö se ole työnantajan ongelma ratkaista tuo kysymys? En minä ainakaan, väsyn töissä, kun on niin pitkä matka työpaikalle ja lapsille tulee paljon yksinoloa, kun on niin pitkä matka."
News flash. Meillä muillakin on ihan karmeat asumiskustannukset, kun asumme täällä Hesassa _vain_ 30 minsan päässä töistä.
Kommentit (125)
Toisaalta kyllä ansaitset sen, koska asenteesi on noin perseellään.
henkilökohtaiset valinnat kuten asuinpaikka tai pienet lapset eivät ole työnantajan ongelma. Tietenkin järkevää joustoa on hyvä olla puolin sun toisin, mutta mikään TES tai työsuojelulaki ei velvoita työnantajaa venymään työntekijän kulkuyhteyksien ym. vuoksi.
Tosin aika monen vastaajan asenteessa on vikaa. Jokainen meistä kantaa vastuunsa asuinpaikkansa valinnan suhteen ihan itse. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Jos nössö työnantaja antaa yhden terrorisoida muita, niin napakkaa palautetta ja heti.
Asun kehyskunnassa ja käyn siellä töissä. MIes ajaa sitten pääkaupunkiseudulle töihin klo 9:ksi juuri ruuhkan takia ja lähtee pois klo 17 kun pahin ruuhka on hellittänyt. Ei mene edes Helsinkiin asti, mutta silti on ruuhkaa. Täällä useimmat käyvät pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki) töissä eikä kukaan heistä valita työmatkaansa. Sen sijaan espoolainen tuttuni on kieltäytynyt töistä Espoossa, kun olisi pitänyt mennä kahdella bussilla ja lapsen päivähoitopäivät tulisivat liian pitkiksi... On nyt sitten työttömänä jo kolmatta vuotta!
On mielestäni suorastaan harvinaista, että joku pitkän työmatkan kulkija valittaa työajoistaan ja työmatkastaan. Ainakin omassa tuttavapiirissäni siitä valittavat ne pääkaupunkiseutulaiset itse, jotka stressaavat, kun metro lähti 10 sekuntia liian aikaisin tai juna saapui minuutin myöhässä. Jatkoyhteydet tuntuvat heillä aina kusevan ja vain siksi ovat myöhässä, vaikka niitä metroja menee jatkuvalla syötöllä ja busseja ja junia 15 minuutin välein. Meiltä menee bussi Helsinkiin joka toinen tunti, joten en myöhästy koskaan. Nökötän pysäkillä vähintään viisi minuuttia aiemmin ja saan helsinkiläiset ystäväni pyörittelemään silmiään ja huokailemaan, miten heillä ei ainakaan olisi aikaa odottaa viisi minuuttia paikallaan pysäkillä. Heidän aikansa kun on niin arvokasta!
Eräs ystäväni naputti juuri, kun meidän joka toinen tunti kulkeva bussimme tuli 10 minuuttia myöhässä ja hän myöhästyi junasta ja joutui odottamaan Helsingissä seuraavaa junaa yli 15 minuuttia. Kuulosti siltä, että kyse oli katastrofista. PItääkö ne aikataulut aina tiivistää niin tiukoiksi? Eikö koskaan voi ajatella, että käynpä siellä keskustassa jossakin liikkeessä, ostoksilla tai vaikka ihan kävelyllä? Mihin sitä on niin pirun kiire? Ystävälläni kuulemma saunaan. Saunoo joka lauantai klo 19 ja nyt myöhästyi. Hänellä on ihan oma sauna.
kyllä halun omakotitaloon ja omaan pihaan, ja suurelle osalle ihmisistä se ei ole taloudellisesti mahdollista Helsingissä/Espoossa/Vantaalla. Mutta vaikuttaa tosiaan vähän siltä, että kaikki eivät ihan tajua, mitä valitsevat. Tuon työmatkanillityksen lisäksi esim. joillekin on ilmeisesti tullut yllätyksenä, että äitiyslomalla on aika yksinäistä siellä kehyskunnassa oman ison pihan ympäröimänä. Ja isommilla lapsilla ei ole kavereita jos ei naapurissa satu olemaan samanikäisiä, ei ole asukaspuistoja (jossain tietysti on).
Mulle tuo olisi ihan painajainen, mutta onnekseni olen aina halunnut asua kerrostalossa urbaanissa ympäristössä.
Muttei töissä Helsingissä vaan työmatka suuntaa 20 km pohjoiseen (tyhjää tietä ilman yksiäkään liikennevaloja, joten matka taittuu 15 minuutissa). Mies taas liikkuu saman verran länsi-itä-suunnassa.
Mutta meidän molempien työpaikoilla on paljon helsinkiläisiä, joille maistuisi etätyö paremmin kuin hyvin.
Pitääkö nyt kiukutella, että onko siellä Helsingissä pakko asua ja nauttia niistä kaikista kuppiloista ja kivijalkakaupoista. Tulkaa tänne böndelle sieltä marisemasta!
Yksi korjaus kuitenkin bönde-elämään: ei täälläkään kaikki niin halpaa ole. Meidän alueen talojen hinta alkaa 500 000 eurosta. Tervetuloa tänne vaan! Tää on idylli.
meillä on samanlaista porukkaa kanssa.
Me teimme sellaisen valinan että asunto ei saa maksaa liikaa, ja työmatka ei saa kestää liian kauan. Ostimme toiseksi halvimman mahdollisen rivaripätkän Espoosta radan varrella jossa ei ollut kosteusongelmia, ja ollaan tyytyväisiä.
mutta ei tajua sen vaatimuksia, kuten pakkasaamujen lumityöt (huoltomies ei hoidakaan), ruuhkat kehillä, lasten harrastuskuskaukset, pitkät matkat tarhaan ja kauppaan....on väärin kyllä narista työkavereille, jos on itse valinnut asuintapansa. Eikä ne bensat ja kakkosautotkaan ilmaisia ole, vaikka jonkun tonnin saisi työmatkakuluina vähentää ansioistaan.
Sellaisen ihmisen olisi parempi valita kesämökki maalta ja koti läheltä työpaikkaa. Suosittelen ap:ta huomauttamaan työkaveria marisemisesta tyyliin "itsepä olet asuinpaikkasi valinnut".
Itse olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun asunto ja kesämökki.
"Kuka hullu maksaa 500 000 euroa asunnosta Helsingin tai Espoon ulkopuolella? "
Ne jotka haluaa laatua elämiseen. Samalla hinnalla saa 100m2 pienemmän talon 2500m2 pienemmällä tontilla 12 kilometrin päästä Espoon puolelta... Jos se riittää niin fine....
Eikös se Erikan isä asunut juurikin Puotilassa? Sinne en kyllä ensimmäiseksi tulisi muuttaneeksi, sorry vaan...
Kyllä, Puotilassa asui. Sinä meinaat että tuo yksi tapaus tekee Puotilasta kelvottoman paikan?
:D
Tää on tyypillistä palstamamma-ajattelua: yksi tapaus pilaa minkä tahansa isonkin kokonaisuuden.
mutta ei tajua sen vaatimuksia, kuten pakkasaamujen lumityöt (huoltomies ei hoidakaan), ruuhkat kehillä, lasten harrastuskuskaukset, pitkät matkat tarhaan ja kauppaan....on väärin kyllä narista työkavereille, jos on itse valinnut asuintapansa. Eikä ne bensat ja kakkosautotkaan ilmaisia ole, vaikka jonkun tonnin saisi työmatkakuluina vähentää ansioistaan. Sellaisen ihmisen olisi parempi valita kesämökki maalta ja koti läheltä työpaikkaa. Suosittelen ap:ta huomauttamaan työkaveria marisemisesta tyyliin "itsepä olet asuinpaikkasi valinnut". Itse olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun asunto ja kesämökki.
En ole kyllä kenellekään asuinpaikastani narissut, on tullut nähtyä maailmaa enemmänkin kuin pelkästään Helsinki ja kehyskunta..
Meillä lumityöt tekee naapuri koneella, rakennettiin iso terassi uima-altaineen niin ei ole kamalasti edes nurmikonleikkuuta, lasten koulu on 100m päässä, kaikki palvelut ovat parin kilsan säteellä ja Helsinkiin ajan töihin parina päivänä viikossa, muuteen teen etänä. Sopii mainiosti meille, eikä edes asuta missään pellolla tsiljoonan samanlaisen talon keskellä.
mutta ei tajua sen vaatimuksia, kuten pakkasaamujen lumityöt (huoltomies ei hoidakaan), ruuhkat kehillä, lasten harrastuskuskaukset, pitkät matkat tarhaan ja kauppaan....on väärin kyllä narista työkavereille, jos on itse valinnut asuintapansa. Eikä ne bensat ja kakkosautotkaan ilmaisia ole, vaikka jonkun tonnin saisi työmatkakuluina vähentää ansioistaan. Sellaisen ihmisen olisi parempi valita kesämökki maalta ja koti läheltä työpaikkaa. Suosittelen ap:ta huomauttamaan työkaveria marisemisesta tyyliin "itsepä olet asuinpaikkasi valinnut". Itse olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun asunto ja kesämökki.
En ole kyllä kenellekään asuinpaikastani narissut, on tullut nähtyä maailmaa enemmänkin kuin pelkästään Helsinki ja kehyskunta.. Meillä lumityöt tekee naapuri koneella, rakennettiin iso terassi uima-altaineen niin ei ole kamalasti edes nurmikonleikkuuta, lasten koulu on 100m päässä, kaikki palvelut ovat parin kilsan säteellä ja Helsinkiin ajan töihin parina päivänä viikossa, muuteen teen etänä. Sopii mainiosti meille, eikä edes asuta missään pellolla tsiljoonan samanlaisen talon keskellä.
mutta ei tajua sen vaatimuksia, kuten pakkasaamujen lumityöt (huoltomies ei hoidakaan), ruuhkat kehillä, lasten harrastuskuskaukset, pitkät matkat tarhaan ja kauppaan....on väärin kyllä narista työkavereille, jos on itse valinnut asuintapansa. Eikä ne bensat ja kakkosautotkaan ilmaisia ole, vaikka jonkun tonnin saisi työmatkakuluina vähentää ansioistaan. Sellaisen ihmisen olisi parempi valita kesämökki maalta ja koti läheltä työpaikkaa. Suosittelen ap:ta huomauttamaan työkaveria marisemisesta tyyliin "itsepä olet asuinpaikkasi valinnut". Itse olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun asunto ja kesämökki.
Ja oletteko peräti miehen kanssa samassa duunissa, kun on ollut helppo ostaa auntokin siitä vierestä?
- eivät käy iltaisin missään, esim ravintolassa tai elokuvissa ainakaan extempore
- tekevät ostoksensa automarketeista
- haluavat kuskata lapsiaan harrastuksiin omalla autolla
- viettävät viikonloput kotona, nauttien pihatöistä ja muista omakotiasumisen askareista.
- eivät käy iltaisin missään, esim ravintolassa tai elokuvissa ainakaan extempore - tekevät ostoksensa automarketeista - haluavat kuskata lapsiaan harrastuksiin omalla autolla - viettävät viikonloput kotona, nauttien pihatöistä ja muista omakotiasumisen askareista.
Tähän perään on ihan hyödytöntä tulla kommentoimaan että onko pakko muuttaa metsään: joo, joidenkin on pakko. Ei ole rahaa ostaa isoa taloa keskikaupungilta eikä töitäkään ole kaikkialla tarjolla.
Mutta on kuitenkin varaa ostaa pitää autoa tai kahta ja maksaa matkat sekä töihin että palveluiden luokse?
Sillä rahalla, jonka säästää yhdestä tai molemmista autoista luopumalla ja siirtymällä joukkoliikenteeseen, ostaa lähempää ihan kohtuullisen asunnon ja säästää matka-ajassa.
Asuinpaikkansa saa valita. Pitää päättää, mitä arvostaa. Jos haluaa maaseudun rauhaa, siitä maksetaan sitten matka-aikana. Jos haluaa olla palveluiden äärellä, maksetaan asunnon hinnassa.
Autottakin pärjää. Meillä on 4 lasta, eikä autoa, vaikka meillä molemmilla vanhemmilla on ajokortti. Emme asu keskustassa, mutta kävelymatkan päässä ovat kuitenkin kaikki palvelut.
- eivät käy iltaisin missään, esim ravintolassa tai elokuvissa ainakaan extempore - tekevät ostoksensa automarketeista - haluavat kuskata lapsiaan harrastuksiin omalla autolla - viettävät viikonloput kotona, nauttien pihatöistä ja muista omakotiasumisen askareista.
- Arki iltoina ei ole aikaa eikä jaksamista lähteä mihinkään vaikka leffaan ja ravintolaan on 1km matkaa. Sama olisi Helsingin keskustassakin, tuskin tulisi kovin usein lähdettyä.
- marketeista useimmat ihmiset ostavat ruokansa, me myös suoraan tuottajilta, lihatiloilta, kalastajilta tms. Ja osa saadaan omasta pihasta. En valita:D Paljon herkkuja tuodaan myös ulkomailta tuliaisina. Emme siis ole vain markettien varassa kuten luulet
- Lapsi kulkee harrastuksiinsa polkupyörällä, talvella viedään toki
- viikonloput (ja lomat yleensäkin) ollaan reissunpäällä. Jos ei niin tehdään niitä "kauheita" pihahommia. Kulunut viikonloppu oli ihana kun sai rapsutella pihaa ja suunnitella jo ensikevääksi parin kukkapenkin täydellistä muutosta:D Ensi viikonloppuna katon puhdistusta...
noita asioita kannattaa miettiä ennen kuin muuttaa. Me muutimme Porvooseen, ei asuntojen hintojen eikä maaseudun vuoksi, vaan siksi, että halusimme kokeilla pikkukaupungissa asumista. Se onkin kivaa, viihdymme erittäin hyvin. MUTTA työmatka on todella rasittava. Aiemmin se vielä sujui, kun olin Hgin keskustassa töissä, busilla kulki sinne hyvin tunnissa, mutta nyt olen vaihtanut työpaikkaa Espooseen ja sinnittelen kehä I:sen ruuhkissa. Vihaan sitä, mutta toistaalta pidän työstäni ja pidän Porvoosta, joten aion jaksaa. Ehkä länsi-metron valmistuminen tuo helpotusta asiaan.
En ole kuitenkaan vaatimassa itselleni mitään erityisvapauksia töissä sen vuoksi, että asun niin kaukana, itsehän olen tilanteen valinnut ja kärsin seurakset. Asia ei ole ongelma työapaikallani.
Ei Lohjan ja Vihdin humeongelmat juurettomuudesta johdu, vaan kakaroista jotka tippuvat koulusysteemistä ja ajautuvat hunningolle.
Meillä on hurja määrä nuoria ilman koulutuspaikkaa ja näistä nuorista tulee syrjäytyneitä.