Täällä usein moititaan naisia, jotka pukeutuvat ns. käytännöllisesti,
siis ulkoiluvaatteisiin ja "rentoihin" vaatteisiin, sen sijaan, että käyttäisivät hameita, korkokenkiä, villakangastakkeja jne.
Mä ajattelin just eilen illalla ennen nukahtamista pukeutumista ja niitä vaatteita, jotka roikkuvat komerossani hyvin vähällä käytöllä: hameet, samettiviitta, pitkä villakangastakki, yläosat, joissa on paljetteja... Mulla ei ole yksinkertaisesti paikkoja, missä käyttää niitä! Asun pienellä paikkakunnalla, olen hoitovapaalla ja teen kotona freelancerin töitä. Käyn lähinnä ruokakaupassa, kirjastossa ja kirppareilla. Jotenkin johonkin loisteputkilla valaistuun markettiin mennessä ei tee mieli panostaa pukeutumiseen, ei myöskään kaupungille mennessäni, koska siellä vain mennään kauppaan ja tullaan pois, ei oleskella, niin kuin suuremmissa kaupungeissa. Farkut, "käytännöllinen" takki ja sateen kestävät kengät tuntuvat huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta.
Samoin kotikulmillani (asun siis syrjäkylällä): ympäristö ei houkuttele pukeutumaan näyttävämmin. Jos kävelen naapuriin kylään, paskanhajuun ja kuralammikkoihin mätsää paremmin anorakki kuin samettiviitta.
Aika tylsää, että tähän on tultu, ennen mua kiinnosti pukeutua kivasti :(
Kommentit (5)
Pukeutuisin mielelläni näyttävämmin mutta ei oel paikkoja minne mennä. Ja suuren rajoitteen asettaa myös Suomen sää. Nyt on ihan kumisaapaskeli. Ei mulla edes ole sellaisia hienompia kenkiä, jotka kestäisivät vettä ja kuraa menemättä pilalle.
se, että urputtajien mielestä pitäisi pukeutua muita varten. Minulla käytännöllisyys on pukeutumisen ensisijainen kriteeri. Toki puhtaus ja siisteyskin on itsestäänselvää. Samoin tietenkin pukeudun tilaisuuden mukaan, jos menen esimerkiksi juhliin, mutta kyllä minullakin ne hameet ja jakut enimmäkseen tuolla komerossa pölyttyvät, vaikka kaupungissa asunkin.
Arvot elämässä vain ovat menneet aika perusteellisesti uusiksi, ja muihinkin suhtaudun nykyään niin, että pyrin katsomaan ihmistä niiden vaatteiden ja meikkien/meikittömyyden takana. Minä tunnen olevani eniten oma itseni niissä vaatteissa, joita käytän. Se ei ole tärkeätä, mitä muut pukeutumisestani ajattelevat. Jos se on heille merkittävää, on heidän menetyksensä, että noin pinnalliset asiat ovat heille noin tärkeitä.
Bonuksena tästä asenteesta korkokengistä ja seisomatyöstä kipeytyneet ja kärsineet jalkani ovat nykyään paremmassa kunnossa kuin koskaan! Nykyään on vaikea ymmärtää, että korkokengillä aikaansaatu peffan asento on tärkeämpää kuin jalkojen ja selän terveys...
miettinyt, ovatko nuo toisten pukeutumisen arvostelijat sitten tosissaan... ehkä jotkut ovat, toiset eivät. Muistan, kun kävin jotain keskustelua täällä (ihan asiallisen arvostelijan kanssa sillä kertaa!), ja hänelle oli vaikea ymmärtää, että täällä on talvella oikeasti niin kylmä, ettei tee mieli lähteä vaikkapa kirjastoon hameissa ja sukkahousuissa, koska auto on kuitenkin kylmä.
Ap
miettinyt, ovatko nuo toisten pukeutumisen arvostelijat sitten tosissaan... ehkä jotkut ovat, toiset eivät. Muistan, kun kävin jotain keskustelua täällä (ihan asiallisen arvostelijan kanssa sillä kertaa!), ja hänelle oli vaikea ymmärtää, että täällä on talvella oikeasti niin kylmä, ettei tee mieli lähteä vaikkapa kirjastoon hameissa ja sukkahousuissa, koska auto on kuitenkin kylmä. Ap
Käytönnöllisyys ei tarkoita rumaa tai välinpitämätöntä pukeutumista. En ikinä käytä korkokenkiä kuin juhlissa. Mutta kegät ovat silti siroja ja nättejä, mutta käytännöllisiä. En myös ikinä voisi käyttä terveyssandaaleja tai vaellyskenkiä keskustassa. Arkisin käytän farkkuja ja niihin sopivia takkeja, nahkatakkeja lyhyitä villakangastakkeja, ja ulkoillessa ulkoilutakkeja ja säänkestäviä takkeja. Jos menisin ulkoilemaan lasten kanssa ballerinoissa ja nahkatakissa se vasta näyttäisi pöllötä. Taas jos menisin keskustaan viikonloopukävelylle tai shoppailemaan ratkeilykaupan ulkoilutakissa, sekin tuntuisi pöllötä.
Vaattet paikan mukaan. Jos asutaan maalla, niin tietenkin on sen mukaiset vaatteet.
On helppo sanoa, että kaupungissa sitä ja tätä ja pukeudutaan hameisiin ja villakangastakkiin. Sitten jos tällainen ihminen kutsutaan saaristoon, niin se hytisee viluissaan sisätiloissa, kun takki ei kestä vettä ja jalat jäätyy. Eli vaatteet paikan mukaan tietenkin.
Itselläni on taas niin että töissäni joudun pukeutumaan ja laittautumaan, joten vapaa-ajalla tulee sitten vedettyä toiseen äärilaitaan vastapainoksi. Esim. ostoksilla käyn jossain vanhassa kulahtaneessa tuulipuvussa ja linttaan astutuissa lenkkareissa. Taatusti ilman meikkiä ja hiukset laittamatta.
Eipä kauheasti kiinnosta se jos joku ajattelee että onpa homssuinen akka tuokin. Voivatpa sitten tuntea itsestään tyytyväisyyttä etteivät sentään ole minun tasollani ;) Naapureita varmaan kyllä huvittaa että se hyvinistuvassa jakkupuvussa ja korkokengissä töihin arkisin lähtevä lady on se sama jota näkee viikonloppuisin ja iltaisin tukka pystyssä ja homssuisena tanttana ;-)