Miksi lääkäreillä on usein ilkeä luonne ja mistä juontuu heidän haluansa piilovittuilla?
Kommentit (118)
Lahjakkaat opiskelevat muiden kustannuksella vuosikaudet, valmistuvat VAADITTUUN ammattiin ja ovat muka hyväntekijöitä? Eipä palkatkaan ihan nälkärajalla liiku, näkisin että nöyryyttä ja kiitollisuutta saisivat lääkärit osoittaa.
Aika moni kuitenkin osoittaa ylimielisyyttä ja itsetärkeyttä, aivan kuin ihan hyvää hyvyyttää olisi viitsinyt opiskella...
Ja ketkä pääsevät jakamaan sitä? Ihan pikkuisen veroja kierrettiin, mut mitä siitä kun muuten hyvää hyvyyttään asiakkaita hoidetaan... ja mikä olikaan tuntipalkka?
Lääkärit ottavat liian usein loukkauksena sen, jos potilas tietää itse mikä diagnoosi voisi olla. Esim. itselläni on takana useita eri tutkimuksia, joiden mukaan minulla on tietty vaiva, mutta useimmat lääkärit alkavat silti joka halvatun kerta sen asian selvittelyn alusta asti! En tosiaan arvosta sitä, että sama kivulias tutkimus tehdään aina uudestaan ja uudestaan, ja mitä varmemmin sitä vastustan sitä varmemmin lääkäri haluaa sen tehdä!
Mielestäni alalle tulisi olla joku seula, jossa karsittaisiin asiakaspalveluun soveltumattomat tutkimuspuolen hommiin. Samaten ylipitkät vuorot tulisi kieltää, lääkäristä joka ei enää jaksa kuunnella puhettasi ei ole mitään hyötyä.
voin täysin allekirjoittaa ap:n aloituksen.Ylemmyyden tunne oli järkyttävä.Pariskunta oli minulle suoranaisen ilkeä. He eivät pitäneet minua ihmisenä.
En ole paljon lääkäreissä elämäni aikana käynyt. Tulee nuoruuden työpaikka mieleen painajaismaisena heti kun näen lääkärin.Nämä nuoret lääkärit eivät siitä paljon ole muuttuneet.
Itse olen saanut aina oikein ystävällistä palvelua ja apua lääkäreiltä ja kyllä siihen omakin asenne on vaikuttanut.
Ainoastaan kerran nuori naislääkäri kimpaantui kun tulin työterveydestä hakemaan sairaslomaa. Ei myöntänyt ja sanoi että mua vain laiskottaa. Ei auttanut kuin sitten pyytää äitipolilta erikoslääkärin arvio asiasta ja sairaslomaa tuli lapsen syntymään saakka.
Ja myönnän kyllä, että joskus pinna on melko kireällä. Terveyskeskuslääkärin työ on hyvin usein liukuhihnaa. Jos tapaa 35-40 potilasta päivässä, niin kiireessä moni asia voi alkaa ärsyttää. On tietysti pyrittävä olemaan asiallinen eikä näyttää ärtymystä päälle päin. Aina se ei vain onnistu.
Aika harvoin tulee potilaille kyllä vittuiltua. Usein sanon asiat suoraan ja neutraalisti. Potilailla on usein varsin erikoisia käsityksiä sairauksistaan tai oireistaan. Milloin tavallisen flunssan takia vastaanotolla oleva potilas voi vaatia antibioottia, milloin joku on tyytymätön, kun rauhoittavia keskushermostoon vaikuttavia lääkityksiä ei määrätä. Joskus potilaan oireille ei voi valitettavasti tehdä mitään, joskus potilaat myös tuovat esiin hyvin narsistiseen sävyyn uskomuksensa, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Joskus potilas käy joka ikinen päivä vastaanotolla, vaikka selkeät ohjeet on annettu, joskus potilaat taas vaativat lähetteitä milloin mihinkin erikoislääkärin tutkimuksiin. Ja potilaan sairaskertomuksesta näkee, että potilas on kiertänyt kaikki sairaalan erikoisalat läpi, eikä mitään ole koskaan löytynyt.
Joskus sitä lääkärilläkin saattaa huomaamattaankin lipsahtaa tietty vivahde ääneen tai suora mielipide potilaan oman kokemuksen ja lääketieteellisten tosiasioiden ristiriidasta, jonka jälkeen lääkäri on koko ikänsä vain ja ainoastaan se vittumainen tk-lääkäri. Ihmisiä ne lääkäritkin vain on, ja stressissä tulee valitettavasti joskus toimittua epäammattimaisesti.
Terveisin, yleensä varsin mukava, mutta ehkä kiireessä joskus ah-niin-vittumainen tk-lääkäri
ärsyttää lääkäriä nykään, että ihmiset ovat nettiä tutkimalla tulleet omasta mielestään paremmiksi asiantuntijoiksi, kuin lääkärit. Tässä on kääntöpuolena se, että lääkäri ei liioin usko ihmistä, joka tuntee itsensä ja oireensa. Mulla on kaksi kertaa sama lääkäri v*illut todella rankasti, kun olen kertonut, mistä uskon oireiden johtuvan. Laboratoriotulosten jälkeen on irvailu loppunut, mutta enpä kyllä tunne erityisen suurta arvostusta tuota lääkäriä kohtaan.
ovat halunneet lääkäreiksi vain hyvän liksan, statuksen, yleisen lääkäreitä ympäröivän gloorian sekä lääkefirmoilta saatavien etuuksien takia. Luonteeltaan lekurit voivat olla miten veemäisiä vain.
Minäpä kerron. Aikataulut töissä (varsinkin terveyskeskuksessa, mutta toisinaan myös sairaalan poleilla) ovat monessa paikassa niin tiukat, että vähemmästäkin pinna kiristyy, jos ei koko työpäivän aikana ehdi syödä tai käydä edes vessassa. Rahan takia alalle tulleita en tiedä, lääkefirmoilta saa kyllä kivoja mainoskyniä, mutta en usko, että sekään ketään alalle on tuonut. T. yksi lääkäri, joka tekisi tätä työtä ilomielin ja hymy huulilla, jos siihen annettaisiin mahdollisuus
Miksi pitää kiukutella sitten sille sairaalle? Ei oikeutta, vaikka työolot ei olisikaan täydelliset, eikö?
Minä alan piilovittuilla suunnilleen siinä vaiheessa, kun potilas inttää 20 minuuttia jostain sairaudesta tai lääkityksestä, joka on jo selkeästi poissuljettu.
Myös rasisteille vittuilen joskus avoimestikin.
Aihe vapaalla ihminen muuttuu vittumaiseksi ja laiskaksi.
Aihe vapaalla ihminen muuttuu vittumaiseksi ja laiskaksi.
Töissä ei kyllä av:lle jää valitettavasti aikaa (kun ei jää vessatauoillekaan)..
on tyhmä, ajattelematon, laiska, lihava, polttaa, juo alkoholia, syö huonosti, on liian itsekäs, kohtelee lapsia huonosti, ei sosiaalisia taitoja, jne.lista loputon. Siksi. Jospa edes se yksi ihminen kuitenkin jäisi miettimään ja tajuaisi että itsekin voi vaikuttaa omaan terveyteensä, ennakkoluuluoihin ja faktoihin perustuvan tiedon määrään.
lääkärit saavat kaikkea kivaa lääkefirmoilta. Esimerkiksi meillä jokainen lääkäri syö ilmaiseksi työpaikkamme ruokapaikassa päivittäin kun lääke-esittelijät/firmat maksavat ruuat.
Kyllä siitäkin kuukausittain aika iso säästä tulee.
T. hoitsu
Lääkäreillä ei ole ilkeää luonnetta sen useammin kuin muillakaan eivätkä he halua piilovittuilla. Mutta sinulla saattaa olla asenteessasi jotain vikaa? Tai oletko lääkärikäynneillä kovin "sydän vereslihalla", arka ja hermostunut, jolloin koet tilanteen ilkeilynä? Vai ramppaatko turhista asioista vastaanotolla? Ehkä vastauksen kysymykseen saatkin kun tutkit asiaa peilin äärellä?
No ainakin lääkisläiset ovat pääsääntöisesti aivan sietämätöntä blondi-pissis-fruittari-pappa-betalar-pintaliitäjäporukkaa. Aivottomia pänttääjiä. En sitten tiedä kuinka moni niistä karsiutuu ennen loppusuoraa.
No ainakin lääkisläiset ovat pääsääntöisesti aivan sietämätöntä blondi-pissis-fruittari-pappa-betalar-pintaliitäjäporukkaa. Aivottomia pänttääjiä. En sitten tiedä kuinka moni niistä karsiutuu ennen loppusuoraa.
Hyvin harva lääkisopiskelija jättää kesken opinnot. Toisin kuin niin monessa muussa yliopiston oppiaineessa, on lääkisopiskelu koulumaista. Kurssilaiset tuntevat toisensa ja opintojen etenemisestä huolehditaan myös henkilökunnan toimesta.
Kunhan keskustelu perustuu faktoihin. Esim. tuo mainitsemasi veronkierto on erinomainen esimerkki - marginaalinen osa lääkäreistä tekee niin ( jossain näin luvun 400/25000), ja se yleistetään olemaan koko ammattikunnan tavallinen toimintatapa.
On muuten tosiaan hassua, että näillä tuntemillasi lääkäreillä (n=?) on niin kovasti poikkeava tulotaso yms. käsitykset kaikesta kuin näillä minun tuntemillani.
Nyt kuitenkin poistun nukkumaan ja uneksimaan niistä minulle kuuluvista miljoonista.