Veisitkö 2 v lapsen 5 päiväksi hoitoon ulkomaamatkan ajaksi?
Meitä on 3 pariskuntaa ja olemme reissanneet yhdessä. Nyt nämä 2 pariskuntaa ehdottivat jos lähtisimme taas reissuun. Joku kaupunkiloma pidennetty viikonloppureissu.
Mua kiinnostaisi toki lähteä reissuun, mutta tuntuu myös samalla siltä, että en halua viedä lastani hoitoon siksi ajaksi. Jo koiran jättäminen hoitoon lomareissun ajaksi on ollut vaikeaa. Kuinka vaikeaa olisi jättää lapsi hoitoon?!
Nytkysynkin teidän mielipiteitä. Miten te toimisitte? Kieltäydynkö reissusta ja toivotan muille hyvät reissut. Vai tuntuuko typerältä jättää reissu tekemättä, kun ei halua jättää lastaan hoitoon siksi aikaa?
Tämä varmasti jakaa mielipiteitä, mutta olisin kiinnostunut teidän kantanne asiaan :)
Kommentit (46)
Me olemme reissanneet ja jättäneet lapsemme hoitoon isovanhemmille, jotka ovat muutenkin paljon osallituneet lapsiemme elämään. Jollei hoitopaikka olisi ollut tuttu ja turvallinen, niin emme olisi lähteneet.
Mutta jokainen toimii tavallaan.
Normaali 2-vuotias kestää tuollaisen ajan tuttujen hoitajien seurassa. Mielestäni on eåänormaalia, jos ei pysty. Vika taitaa olla silloin enemmän vanhemmissa silloin
joka on on lapselle tärkeä läheinen, joka siis myös osallistuu lapsen päivittäiseen elämään muutenkin. Muuten kyllä pitäisin paria päivää ihan maksimina.
Lapsi pelkää eroa
Äskettäin 2 vuotta täyttänyt lapsi pelkää usein äidistä eroon joutumista. Hoitoon jääminen vieraan luokse voi olla hankalaa. Lähestyessään 3 vuoden ikää lapsen alkaa usein olla helpompi erota vanhemmistaan ja kestää heidän poissa oloaan jonkin aikaa.
Lapsi voi protestoida eron hetkellä, mutta rauhoittua nopeasti sen jälkeen. Lapsen on hyvä olla välillä muiden aikuisten seurassa. Lapsen muistikuva vanhemmista on jo siinä määrin vakiintunut, että hän kykenee esim. päivän kestävän eron aikana palauttamaan mieleensä mielikuvansa vanhemmistaan ja saamaan tästä lohtua. Mikäli lapsi on saanut osakseen turvallista ja jatkuvaa huolenpitoa, hän luottaa siihen, että vanhempi palaa.
Tämän perusteella en jättäisi.
Oltiin Roomassa pitkä viikonloppu. Torstaina lähettiin ja Sunnuntaina tultiin kotiin. Meidän 2v:tä oli Mummu ja pappa hoitamassa sen ajan (ja isoveljiä 9v) Tosi hyvin niillä oli mennyt mutta Lapsi ei puhunut meistä mitään koko sinä aikana kun oltiin poissa, varmaankin oma selviytymiskeino ikävästä.. Iloinen oli kun tultiin kotiin mutta seuraava yö meni levottomasti. Heräsi moneen kertaan varmistamaan että äiti on paikalla, mutta sen jälkeen kaikki on ollut ok.
Normaali 2-vuotias kestää tuollaisen ajan tuttujen hoitajien seurassa. Mielestäni on eåänormaalia, jos ei pysty. Vika taitaa olla silloin enemmän vanhemmissa silloin
lapsi KESTÄÄ, mutta onko se kovin kivaa, jos lapsella on sen reissun ajan kova ikävä ja paha olla?
Etkö näe kolmatta vaihtoehtoa? OTA LAPSI MUKAAN.
Etkö näe kolmatta vaihtoehtoa? OTA LAPSI MUKAAN.
Ensimmäinen järkevä vastaus.
Ymmärrän, että koira pitää jättää hoitoon, mutta eikö se lapsi kulje mukana samalla kun mieskin? Ei tartte kumpaakaan jättää karanteeniin tms.
Olen jättänyt isovanhemmille hoitoon n. 2v lähtien. Ollut myös heidän mukana mökillä. Ei ongelmia kun ovat tuttuja alusta lähtien.
Lapsi pelkää eroa Äskettäin 2 vuotta täyttänyt lapsi pelkää usein äidistä eroon joutumista. Hoitoon jääminen vieraan luokse voi olla hankalaa. Lähestyessään 3 vuoden ikää lapsen alkaa usein olla helpompi erota vanhemmistaan ja kestää heidän poissa oloaan jonkin aikaa. Lapsi voi protestoida eron hetkellä, mutta rauhoittua nopeasti sen jälkeen. Lapsen on hyvä olla välillä muiden aikuisten seurassa. Lapsen muistikuva vanhemmista on jo siinä määrin vakiintunut, että hän kykenee esim. päivän kestävän eron aikana palauttamaan mieleensä mielikuvansa vanhemmistaan ja saamaan tästä lohtua. Mikäli lapsi on saanut osakseen turvallista ja jatkuvaa huolenpitoa, hän luottaa siihen, että vanhempi palaa.
Tämän perusteella en jättäisi.
Meillä isovanhemmat eivät ole vieraita, vaan läheinen osa perhettämme, ja lapset heillä hoidossa ja yökylässä säännöllisesti.
Huom kohta: hoitoon VIERAAN luokse
Mutta tämä tuntuu pahimmalta: "kykenee esim. päivän kestävän eron aikana palauttamaan mieleensä mielikuvansa vanhemmistaan"
Jos pidetään positiivisena, että yhden päivän eron aikana kykenee palauttamaan mieleen mielikuvan vanhemmista, mitä lapselle tekee 5 pv:n ero?
Huom kohta: hoitoon VIERAAN luokse
Mutta tämä tuntuu pahimmalta: "kykenee esim. päivän kestävän eron aikana palauttamaan mieleensä mielikuvansa vanhemmistaan" Jos pidetään positiivisena, että yhden päivän eron aikana kykenee palauttamaan mieleen mielikuvan vanhemmista, mitä lapselle tekee 5 pv:n ero?
Näin kauempaa katsottuna, lapsista nuorinkin jo 13-vuotias, niin ei ole jättänyt heihin traumoja.
Lapset ovat olleet isovanhemmillaan hoidossa pienestä pitäen.
Taitaa olla oikeasti ero pahempi äideille kuin lapsille...
Näin kauempaa katsottuna, lapsista nuorinkin jo 13-vuotias, niin ei ole jättänyt heihin traumoja.
Lapset ovat olleet isovanhemmillaan hoidossa pienestä pitäen.
Taitaa olla oikeasti ero pahempi äideille kuin lapsille...
siitä, että ei se useamman päivän ero kuitenkaan sen ikäisen lapsen kannalta ole hyvä vaihtoehto. Mutta onhan silläkin joku arvo, että vanhemmat käyvät virkistäytymässä ilman lapsia, ja jaksavat sen jälkeen taas olla parempia vanhempia.
Asioissa on aina monta puolta.
eikä ap:kaan varmaan ole valmis jättämään lastaan niin pitkäksi aikaa hoitoon, kun asia mietityttää. Jos ystäväpariskunnat eivät ymmärrä asiaa, se on heidän ongelmansa. Jos he todella haluavat teidän kanssanne matkalle, he voisivat harkita lyhyempää, esim. kahden yön reissua jonnekin lähemmäs.
jättäisi, vaikka voi olla eri asia teidän perheenne kohdalla, jos lapsi on muutenkin tottunut olemaan paljon hoidossa siellä samassa paikassa johon jäisi tälläkin kertaa. Mutta itse en tosiaan jättäisi, en edes 3v lastani jättäisi noin pitkäksi aikaa hoitoon.
Poika, kun oli parantunut vesirokosta, minä sain angiinan ja kaupan päälle vielä aikuisiällä vesirokon. Kuume huiteli 4 päivää 39 paremmalla puolella. Äiti tuli käymään, kun olin sairastunut. Mittasi kuumettani, minä olin ihan pihalla, että äiti oli käynyt. Kun heräsin, aloin paniikissa etsiä poikaani, soitin äidilleni. Hän oli ottanut pojan hoitoon, koska minusta ei ollut hoitamaan edes itseäni. Poika oli alle 2v ja oli 5 päivää hoidossa, jonka jälkeen, olin taas terve. Kuume laski ja antibiootit puri. Poika ei ollut mikseenkään, kun oli päässyt nauttimaan ajastaan mummolassa.
Joten kyllä voisin antaa, helposti. Mutta minä taidankin sitten olla tosi huono äiti.
joka todella jakaa mielipiteitä.
Itse en jättäisi. Meidän 4v on ollut max. 3 yötä putkeen hoidossa (2 kertaa elämässään, molemmat yli 3-vuotiaana). Olemme noudattaneet sitä suositusta, että 1 yö per ikävuosi erossa vanhemmista.
Tosin, en nyt ihan hirveänä pidä jos joku muu tekee noin, jos on todella tutut ja turvalliset hoitajat, mieluiten hoitamassa lapsen omassa kotona häntä.
Jos joku jättää esim. 9kk vauvan viikoksi, niin se on mielestäni jo todella väärin, mutta 2v ja 5 päivää on rajatapaus. Mutta itse en todellakaan olisi jättänyt, ei olisi käynyt mielessäkään.
Meillä 2 vuotias joutui jäämään kolmeksi yösi (neljäksi kokonaiseksi päiväksi) vanhempieni luokse, kun nuorempi lapsemme syntyi. Nähdään näitä mun vanhempia joka viikko ja on siis todella tuttuja ja rakkaita lapselle. Silti tuo kolme yötä oli ihan liikaa. Kaksi meni hyvin, mutta kolmantena päivänä oli jo ikkunassa kattomassa, et joko se äiti tulee. Eli noudattaisin kyllä sitä yö/ikävuosi (hätätapauksessa +1 yö).
Vähän erijuttu on muuten sitten myös se, jos lapsia on useampi. Meillä nuorempi tenava kyllä on ollut pari yötä mummulassa vaikka on vasta 1v. Kun siellä on kuitenkin se isoveli mukana.
Mietinkin jos lapsen voisi ottaa mukaan. Mutta tämän reissun ideana olisi "aikuisten matka."
Mä en jättäis. Ei kävis ees mielessä lähteä, vaikka meillä onkin luotettavat ja rakkaat mummi ja vaari. Vieraltu ollaaan vauvasta asti joka viikko heillä.
Meillä oli ekan kerran yö kylässä 2v. yhden yön. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin.
Mua huvittaa nää että kyllä se vauva/taapero pitää viedä yöhoitoon jotta tottuu muihinkin aikuisiin. Kyllä meidän lapsille on muodostuneet läheiset välit isovanhempiin (ja muihinkin) ilman yökyläilyjä vauvana. Nyt 5v. esikoinen on mielellään yökylässä isovanhemilla vaikka 3v ei hetkeen halunnutkaan jäädä. Neuvolassa, päiväkodissa ja kerhoissa kuvailtu lapsia aina luottavaisiksi ja reippaiksi lapsiksi.