MInkä pakollisen oppiaineen tahtoisit poistaa?
Nyt ei saa vastata ruotsi.
Mikä oppiaine on liian pakollinen, liian tarpeeton ja vastaan arvomaailmaanne, että voisitte lähettää sen opetuksen vaikka Afrikkaan hyväntekeväsiyyslahjana, opettajineen?
Kommentit (87)
Vastaanpa sen silti.. Eli ruotsi!
kulunut jääppäämisen aihe jo 80-luvulta ja näitä perusteluja puoesta ja vastaan en vain jaksa lukea. On ylipäätään tosi vaikeata ymmärtää miksi niin kiivaasti vastustetaan mitä tahansa koulutuksen saamista, jonka jokainen suomalaislapsi saa vervovaroilla.
Pitääkö mennä oikeasti vertaamaan johonkin "ouagadouhun", jossa tyttöjen oikeus oppia edes kirjoittamaan on avain päästä kiinni pärjäämiseen ja hengissä pysymiseen?
Mua ihan oikeasti vituttaa, että täällä märistään oppimisen PAKOSTA samaan aikaan kun muualla maailmassa rajoitetaan vaikkapa naisten oikeutta opiskella yliopistossa, kun nämä sen myötä lähtevät pois kokkaamasta hellan äärestä ja tuottamasta 13-päistä lapsikatrasta.
Vittu, yltäkylläiset lehmät.
enkä ruotsiakaan poistaisi opetustarjonnasta, vaan muuttaisin sen valinnaiseksi, jonka rinnalla koulun olisi tarjottava vähintään yhtä toista kieltä, jonka voi lukea vastaavan pituisena.
uskonnon. Ja eikös sitä nyt ole ehdotettukin jätettäväksi pois seuraavasta perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Mutta maailman uskontoja olisi tärkeä kuitenkin opiskella, joten ne voisi opettaa historian tai maantiedon yhteydessä.
Mitä sinä luulet että historian/uskonnon/maantiedon tunneilla opetetaan? ja miten kristillinen kuvamaailma esimerkiksi linkittyy suurten taidemaalareiden teoksiin. Mieti vaikka Michelangelo Caravaggiota.
Jokainen voi viedä lapsensa oppimaan uskoaan omaan seurakuntaan pyhäkoulujen ym. avulla.
Elämänkatsomustiede saisi tulla tilalle.
Kaikista ääliömäisintä on se että lukiossa on KOLME pakollista kurssia uskontoa, mutta huomattavasti tärkeämpiä/järkevämpiä aineita, kuten kemia, fysiikka ja filosofia, on vain yksi pakollinen kurssi.
Liikuntaa saisi mielestäni olla kouluissa enemmän. Ei mitään suorittamisliikuntaa, vaan yhteishenkeä luovia joukkuepelejä. Joukkueethan luonnollisesti arvottaisiin, ei sillä vanhalla "valitaan kaksi luokan parasta ja käsketään heidän valita joukkueet"-meininkiä.
Samalla saataisiin tähän pullamössösukupolveen (johon itsekin lukeudun) vähän vauhtia ja ehkä sytytettyä kipinä liikkumiseen.
tilalla voisi olla elämänkatsomus tai etiikka. Uskonnonopetus tulisi olla perheiden ja kirkon vastuulla.
Oma lapsi käy et-tunneilla. Siellä käsitelty tosi tärkeitä juttuja kuten ystävyysasiat.
Kolmasluokkalaiset ovat tähän asti käsiteleet uskontotunneilla etiikkaa, ystävyyttä, empatiaa, erilaisia moraalikäsityksiä, maailmanuskontoja, suvaitsevuuttta, eivät juurikaan muuta. Näihin voi käyttää myös Raamatun tarinoita mutta sitä sinä et tiedä koska et ole niitä lukenut.
Miksi näihin pitää käyttää Raamatun tarinoita? Jos halutaan opettaa moraalia, etiikkaa, ystävyyden merkitystä yms. Miksi ei vain opeteta niitä? Miksi ne pitää verhoilla sinne Jumalan ja Jeesuksen selän taakse?
En ymmärrä oikein miksi uskovaiset haluavat niin tiukasti pitää kiinni uskonnontunneista. Uskonnontunnit ovat melkein varmin tapa tappaa kiinnostus uskontoa kohtaan. Itse aion laittaa lapsen uskonnon tunneille juuri tästä syystä, vaikka emme kuulu kirkkoon. Eipähän tule mitään turhaa kiinnostusta, kun saa pienestä asti tutustua siihen miten umpimälsää se on.
vain uskonto. Ruotsi menettelee.
Lisäisin listalle etiikan joka olisi kaikille pakollista ja joka ikisen eri uskonnon opettaminen siirtyisi seurakunnille.
Miten opetat pakollista etiikkaa, joka ei perustu mihinkään uskontoon tai ideologiaan? "kyllä teidän on pakko rakastaa lähimmäisiä" "ai miksi?"
Jos uskonnonopetuksesta vastaisivat vain seurakunnat / lahkot, niin miten voisi valvoa, ettei lapsista kasvateta terroristeja?
Oma lapsi käy et-tunneilla. Siellä käsitelty tosi tärkeitä juttuja kuten ystävyysasiat.
Kolmasluokkalaiset ovat tähän asti käsiteleet uskontotunneilla etiikkaa, ystävyyttä, empatiaa, erilaisia moraalikäsityksiä, maailmanuskontoja, suvaitsevuuttta, eivät juurikaan muuta. Näihin voi käyttää myös Raamatun tarinoita mutta sitä sinä et tiedä koska et ole niitä lukenut.
raamatun tarinat ovat niin tekemällä tehtyjä (kyllä, olen lukenut raamatun), ne ovat myös hyvin rajoittuneita.
On paljon parempia tapoja opettaa etiikkaa, ystävyyttä, moraalikäsityksia jne. joten miksi siis käyttää vuosisatoja vanhoja satuja siihen?
Tilalle kaikille yhteinen tunnustukseton uskontotieto.
Tähän tietysti joku vastaa, ettei uskonnon opetus ole tunnustuksellista. Esitän siis vastakysymyksen: miksi oppilaat sitten jaetaan uskontotunneilla eri ryhmiin?
Vastaanpa sen silti.. Eli ruotsi!
kulunut jääppäämisen aihe jo 80-luvulta ja näitä perusteluja puoesta ja vastaan en vain jaksa lukea. On ylipäätään tosi vaikeata ymmärtää miksi niin kiivaasti vastustetaan mitä tahansa koulutuksen saamista, jonka jokainen suomalaislapsi saa vervovaroilla. Pitääkö mennä oikeasti vertaamaan johonkin "ouagadouhun", jossa tyttöjen oikeus oppia edes kirjoittamaan on avain päästä kiinni pärjäämiseen ja hengissä pysymiseen? Mua ihan oikeasti vituttaa, että täällä märistään oppimisen PAKOSTA samaan aikaan kun muualla maailmassa rajoitetaan vaikkapa naisten oikeutta opiskella yliopistossa, kun nämä sen myötä lähtevät pois kokkaamasta hellan äärestä ja tuottamasta 13-päistä lapsikatrasta. Vittu, yltäkylläiset lehmät.
Ja ruotsi on turha PAKOLLINEN aine. Olkoot vaikka valinnaisena, mutta ei missään nimessä pakollisena.
Oma lapsi käy et-tunneilla. Siellä käsitelty tosi tärkeitä juttuja kuten ystävyysasiat.
Kolmasluokkalaiset ovat tähän asti käsiteleet uskontotunneilla etiikkaa, ystävyyttä, empatiaa, erilaisia moraalikäsityksiä, maailmanuskontoja, suvaitsevuuttta, eivät juurikaan muuta. Näihin voi käyttää myös Raamatun tarinoita mutta sitä sinä et tiedä koska et ole niitä lukenut.
Miksi näihin pitää käyttää Raamatun tarinoita? Jos halutaan opettaa moraalia, etiikkaa, ystävyyden merkitystä yms. Miksi ei vain opeteta niitä? Miksi ne pitää verhoilla sinne Jumalan ja Jeesuksen selän taakse?En ymmärrä oikein miksi uskovaiset haluavat niin tiukasti pitää kiinni uskonnontunneista. Uskonnontunnit ovat melkein varmin tapa tappaa kiinnostus uskontoa kohtaan. Itse aion laittaa lapsen uskonnon tunneille juuri tästä syystä, vaikka emme kuulu kirkkoon. Eipähän tule mitään turhaa kiinnostusta, kun saa pienestä asti tutustua siihen miten umpimälsää se on.
uskontotunnit ovat koulun vihatuimpia aineita.
Jokainen voi viedä lapsensa oppimaan uskoaan omaan seurakuntaan pyhäkoulujen ym. avulla.
Elämänkatsomustiede saisi tulla tilalle.
Kaikista ääliömäisintä on se että lukiossa on KOLME pakollista kurssia uskontoa, mutta huomattavasti tärkeämpiä/järkevämpiä aineita, kuten kemia, fysiikka ja filosofia, on vain yksi pakollinen kurssi.Liikuntaa saisi mielestäni olla kouluissa enemmän. Ei mitään suorittamisliikuntaa, vaan yhteishenkeä luovia joukkuepelejä. Joukkueethan luonnollisesti arvottaisiin, ei sillä vanhalla "valitaan kaksi luokan parasta ja käsketään heidän valita joukkueet"-meininkiä.
Samalla saataisiin tähän pullamössösukupolveen (johon itsekin lukeudun) vähän vauhtia ja ehkä sytytettyä kipinä liikkumiseen.
Ja uskonnontunneista on jäänyt muistikuva, että käsiteltiin valtavasti mm etiikkaa ja moraalia. Eivät uskonnon tunnit yleensä ole tiettyjen uskontojen ja yksityiskohtien opettelua kuten ovat ilmeisesti joskus ennen olleet. Vaan enemmän herättelyä pohtimaan omaa etiikkaa ja moraalia sekä havainnoimaan muiden etiikkaa ja moraalia ja huomioimaan niiden ongelmakohtia (esim ryhmätyön aiheena valita joku eettinen ongelma ja esitellä sitä luokalle). Oppiaineen nimi voisi kyllä olla yhtä hyvin etiikka, mutta silloin yleissivistävä osuus maailmanuskontojen läpikäymisestä jäisi uupumaan. Mutta eivät uskontotunnit ole suoraan verrattavissa pyhä- ja rippikouluihin. Eivät ne ole käännytystunteja. (Tai sitten meillä oli poikkeuksellinen opettaja).
Liikunnasta olen samaa mieltä, sitä pitäisi lisätä, ei vähentää. Mutta samalla opettajien asennoitumista muokata, että tunneilla tehtäisiin enemmän, mistä nuoret ovat kiinnostuneita, eikä väkisin perinneurheilua. Motivoi paljon useamman liikkumaan oma-aloitteisesti, jos liikkumista ei yhdistä ainaiseen huonoilla luistimilla luistelemiseen. Minusta opettajat voisivat enemmän kurssien aikana kartoittaa sitä, mistä oppilaat ovat itse kiinnostuneet ja valita päivien teemat niistä. Esim meillä yläasteella porukka osallistui paljon paremmin lattaritanssi-tunneille, kuin telinevoimisteluun.
vain uskonto. Ruotsi menettelee.
Lisäisin listalle etiikan joka olisi kaikille pakollista ja joka ikisen eri uskonnon opettaminen siirtyisi seurakunnille.
Miten opetat pakollista etiikkaa, joka ei perustu mihinkään uskontoon tai ideologiaan? "kyllä teidän on pakko rakastaa lähimmäisiä" "ai miksi?"
Jos uskonnonopetuksesta vastaisivat vain seurakunnat / lahkot, niin miten voisi valvoa, ettei lapsista kasvateta terroristeja?
Vähän ristiriitaista. Uskonto siis on hienoa lähimmäisen rakkautta ja etiikkaa, mutta jos uskovaiset opettavat sitä itse lapsista kasvaa terroristeja? Ei kai siinä. Joten meidän ei uskovaisten täytyy siis opettaa uskovaisten lapsille uskontoa?
uskonnon. Ja eikös sitä nyt ole ehdotettukin jätettäväksi pois seuraavasta perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Mutta maailman uskontoja olisi tärkeä kuitenkin opiskella, joten ne voisi opettaa historian tai maantiedon yhteydessä.
Mitä sinä luulet että historian/uskonnon/maantiedon tunneilla opetetaan? ja miten kristillinen kuvamaailma esimerkiksi linkittyy suurten taidemaalareiden teoksiin. Mieti vaikka Michelangelo Caravaggiota.
mutta vastaan kuitenkin kysymykseesi, mitä luulen historian/uskonnon/maantiedon tunneilla opetettavan...
Historia: historia käsitteenä, Ihmisen kehitys, maapallon aikakaudet, Kreikan/Rooman historia, Egypti, Keskiaika, Suomen historia, Maailmansodat jne, jne...
Maantieto: erilaisia luonnonilmiöitä, maapallon rakennetta, maanosat, kartat, kasvillisuus/ilmastovyöhykkeet jne..
Uskonto: Raamattu, Vanhan testamentin kertomukset, Jeesuksen elämä, 10 käskyä, maailman uskonnot jne...
Ja tuohon viimeiseen kysymykseen vastaan, että kristillinen kuvamaailma linkittyy KIINTEÄSTI suurten taidemaalareiden teoksiin.
Yksi kurssi kolmesta käsitteli muita uskontoja, niiden levinneisyyttä ja jäsenmääriä sekä ideologiaa.
Kaksi muuta kurssia olikin sitten raamatun ulkoa opettelua ja jos esseisiin pohti asioita kristinuskon ulkopuolelta, oli opettaja rustannut aina sivuun raamatun kohdan mikä "kumosi" ajatukseni.
Arvanette varmaan, että kymppiä ei tullut yhdestäkään esseestä.
vain uskonto. Ruotsi menettelee. Lisäisin listalle etiikan joka olisi kaikille pakollista ja joka ikisen eri uskonnon opettaminen siirtyisi seurakunnille.
Miten opetat pakollista etiikkaa, joka ei perustu mihinkään uskontoon tai ideologiaan? "kyllä teidän on pakko rakastaa lähimmäisiä" "ai miksi?" Jos uskonnonopetuksesta vastaisivat vain seurakunnat / lahkot, niin miten voisi valvoa, ettei lapsista kasvateta terroristeja?
Kun siellä pohditaan, pitääkö lähimmäistä rakastaa vai ei, ja keskustellaan minkälaisia fiiliksiä oppilailla aiheesta on. SIELLÄ EI OPETETA ETTÄ ON PAKKO!!
Joukkueethan luonnollisesti arvottaisiin, ei sillä vanhalla "valitaan kaksi luokan parasta ja käsketään heidän valita joukkueet"-meininkiä.
tänä päivänä tuskin kukaan opettaja enää toimii näin. Toivon ainakin niin. Olen kuullut, että jos opetusharjoittelija käyttää tätä menetelmää opetusharjoittelussa liikuntatunneilla, saa hän automaattisesti siitä hylätyn arvosanan.
Kolmasluokkalaiset ovat tähän asti käsiteleet uskontotunneilla etiikkaa, ystävyyttä, empatiaa, erilaisia moraalikäsityksiä, maailmanuskontoja, suvaitsevuuttta, eivät juurikaan muuta. Näihin voi käyttää myös Raamatun tarinoita mutta sitä sinä et tiedä koska et ole niitä lukenut.