mitä voin tehdä jos 8-vuotiastani dissataan tai kiusataan?

tehnyt. Lapsellesi voit toki sanoa, ettei se todennäköisesti johdu siitä, että olis huono kaveri, vaan vain siitä, että ne toiset ovat enemmän samanlaisia keskenään ja siksi viihtyvät omassa porukassaan.



Onneksi lapsesi ei ole täysin kaveriton, niitä voi saada lisääkin.

kiusaajalasten vanhemmat sanoivat syyksi, miksi ne lapset kiusaa?

niin voisit auttaa kaveritaitojen kehittämisessä. Ei kaikki halua olla toisten pompoteltavana.

Varsinkin jos nuo pojan ystävät ovat ns. alistuvaisempia ja antavat oman lapsesi pomottaa, niin silloin olisi syytä alkaa purkaa ongelmaa juuri siitä oman lapsen käytöksestä.

sinä et voi vaikuttaa siihen, mitä muut tekee ja miten muiden vanhemmat lastensa toimiin puuttuvat.



Olen ottanut sen linjan, että juttelen lapsen kanssa avoimesti siitä, miten kukin osapuoli on toiminut ja mikä minusta on oikein ja mikä väärin. Ja kertonut, miten toivoisin hänen kohtelevan kavereita eri tilanteissa jne. jos joku on toiminut selkeästi väärin, sanon lapselle, että minusta Kallen toiminta tuossa tilanteessa ei ollut hyväksyttävää.



Maailmaa ei saa muutettua täydelliseksi, mutta ainakin lapsi tietää, miten omat vanhemmat ajattelevat ja saa tukea, jos tuntuu, että häntä on kohdeltu kaltoin.



Kannattaa etsiä muitakin kavereita. En tarkoita, että pitäisi välit kokonaan katkaista näihin dissaajiin, mutta voi etsiä myös muuta seuraa eikä olla täysin riippuvainen dissaajista.



Meillä vähän vastaava tilanne. Lapsen yksi kaveri ei aina käyttäydy ihan reilusti ja lapseni on itsekin tämän huomannut. Nyt selvästi itse etsii muuta seuraa eikä enää aktiivisesti soittele tälle, jonka käytöksestä ei pidä. Tilanteessa harmillista on vain se, että tämä pompottaja onnistuu edelleen pompottamaan lapseni toista hyvää kaveria, joka ei ilmeisesti osaa sanoa pompottajalle ei.

...ja sinun pitääkin tehdä. Pitää muistaa, että puhutaan vielä aika pienistä lapsista, ei mistään 13-vuotiaista, joiden kaverisuhteisiin puuttuminen on haastavampaa. 8-vuotiaat ovat kuitenkin vielä erittäin vahvasti vanhempiensa "ohjauksessa".



Jos olet siis kerran puhunut näiden kiusaajien vanhemmille, ja kiusaaminen jatkuu---> niin herranen aika sentään: puhu uudestaan! Jos ei auta, niin sitten istutte koko porukalla alas. Saat kuulla myös toisen osapuolen näkemyksen ja voitte miettiä josko omakin poika voisi tehdä jotain toisin? Kun annat ymmärtää, että kiusaajien vanhemmat ovat kuitenkin ns. normaaleja, niin hekin lienevät kiinnostuneita asian lopettamaan alkuunsa.



TOinen asia: rohkaiset poikaa olemaan niiden muiden hyvien kavereiden kanssa entistä enemmän.



Teet myös selväksi ettei pojassa ole mitään vikaa, vaan kiusaajat ovat niitä, jotka tekevät väärin.



Isoin pointti on tosiaan se, että vanhemmilla on suurin vastuu. Tuon ikäisten erimielisyydet ja kiusaukset saadaan kyllä vanhempien toimesta kuriin, jos asiaan todella paneudutaan ja se otetaan vakavasti. Pidä huoli, että sinä olet aloitteellinen. VOihan olla, etteivät kiusaajien vanhemmat edes tiedä, että kiusaus jatkuu.

sinä et voi vaikuttaa siihen, mitä muut tekee ja miten muiden vanhemmat lastensa toimiin puuttuvat.

Olen ottanut sen linjan, että juttelen lapsen kanssa avoimesti siitä, miten kukin osapuoli on toiminut ja mikä minusta on oikein ja mikä väärin. Ja kertonut, miten toivoisin hänen kohtelevan kavereita eri tilanteissa jne. jos joku on toiminut selkeästi väärin, sanon lapselle, että minusta Kallen toiminta tuossa tilanteessa ei ollut hyväksyttävää.

Maailmaa ei saa muutettua täydelliseksi, mutta ainakin lapsi tietää, miten omat vanhemmat ajattelevat ja saa tukea, jos tuntuu, että häntä on kohdeltu kaltoin.

Kannattaa etsiä muitakin kavereita. En tarkoita, että pitäisi välit kokonaan katkaista näihin dissaajiin, mutta voi etsiä myös muuta seuraa eikä olla täysin riippuvainen dissaajista.

Meillä vähän vastaava tilanne. Lapsen yksi kaveri ei aina käyttäydy ihan reilusti ja lapseni on itsekin tämän huomannut. Nyt selvästi itse etsii muuta seuraa eikä enää aktiivisesti soittele tälle, jonka käytöksestä ei pidä. Tilanteessa harmillista on vain se, että tämä pompottaja onnistuu edelleen pompottamaan lapseni toista hyvää kaveria, joka ei ilmeisesti osaa sanoa pompottajalle ei.

Nyt on tosiaan kyse 8-vuotiaista. On vanhemmalta suorastaan vastuutonta, mikäli hän EI puutu ap:n kuvaamaan tilanteeseen. Sinä ehkä puhut jostain pienemmistä nahisteluista tms. Silloin kuvaamasi toimintamalli toimii oikein hyvin ja on oikea tapa käyttäytyä aikuiselta.

AP puhuu täysin selkeästi kiusaamisesta, jota aikuisten EI TULE SALLIA, ymmärrätkö? 8-vuotias ei voi eikä osaa asiaa itse käsitellä. Ei kiusaaja saati kiusattu. Vanhemmilla on vastuunsa etkä sinä sitä mihinkään voi ulkoistaa, jos yhtään vastuullinen vanhempi olet.

Kyllä asiasta on juteltu moneen otteeseen vanhempien kanssa ja kyllä he sen aina ottavat esille poikansa kanssa. Välillä pojat ovat ihan hyviä kavereita, en itsekkään aina pysy kärryillä.. mutta sitten tulee näitä dissaamisia ja haukkumista.



Oma poikani ei missään nimessä ole mikään enkeli-puhtoinen, vaan osaa tosiaan provosoida ja ei anna periksi. On monissa tilanteissa dominoiva osapuoli, joka ei tosiaan sovi kaikille. Tämä poika joka eniten kiusaa ei kuitenkaan ole alistuvaa sorttia, päinvastoin.



Olen aiemminkin suunilleen kieltänyt poikaani olemasta tämän kiusaajan kanssa vähän aikaa, jotta tunteet viilenisivät, ja on toiminutkin jotenkuten. Täytynee kokeilla uudelleen.

Ja täytyy taas pojan äidillekin puhua. Tuntuu vaan et oon jatkuvasti jostain hänelle avautumassa...vaikka tuonkin esille, etten pidä omaa poikaani täysin syyttömänä.



Ja nämä pari muuta hyvää kaveria ovat kyllä tosi hyviä kavereita.



Surettaa vaan tosi paljon toisen puolesta.

jospa vaan kehottaisit poikaasi olla olematta tämän kanssa, joka ei alistu. Kaksi kukkulankuningasta ei mahdu samaan piiriin.

Ja jos nämä kaksi muutakin jotka ovat dissaamisessa välillä mukana vielä menettää kavereina, niin on tosi sääli. Olivat kuitenkin vielä keväällä parhaimpia kavereita.

johtajan paikasta. Ehkä se toinen dominoiva poika puolestaan kokee että häntä kiusataan kun häneen tahtoon ei alistuta.

Oma poikani ei missään nimessä ole mikään enkeli-puhtoinen, vaan osaa tosiaan provosoida ja ei anna periksi. On monissa tilanteissa dominoiva osapuoli, joka ei tosiaan sovi kaikille. Tämä poika joka eniten kiusaa ei kuitenkaan ole alistuvaa sorttia, päinvastoin.

O

Mutta jos poikaa haukutaan ja lyödään, niin siihen on saatava loppu, vaikkei olisikaan kavereita..



Välillä poikani on yrittänyt ignoorata tätä poikaa, mutta se tulee "väkisin" siihen kiusaamaan.

joten aina kun näin käy, joudut soittamaan lyöjän vanhemmille, mikäli tätä tapahtuu koulussa, niin olet myös yhteydessä koululle.



Meillä oli samanlaista, ja elämä nykyään hymyilee, kun oma lapseni päästi irti kokonaan tästä toisesta, eli ei ole missään tekemisissä enää. Uusia kavereita on tullut kyllä tilalle. Oletan, että tämä toinenkin lapsi voi nykyään paremmin ellei ole saanut uutta kilpailijaa tilalle.

joten aina kun näin käy, joudut soittamaan lyöjän vanhemmille, mikäli tätä tapahtuu koulussa, niin olet myös yhteydessä koululle. Meillä oli samanlaista, ja elämä nykyään hymyilee, kun oma lapseni päästi irti kokonaan tästä toisesta, eli ei ole missään tekemisissä enää. Uusia kavereita on tullut kyllä tilalle. Oletan, että tämä toinenkin lapsi voi nykyään paremmin ellei ole saanut uutta kilpailijaa tilalle.