Lue keskustelun säännöt.
Jatkuvasti itkevä vauva, mikään ei riitä ja tunnen vaan ärsytystä vauvaani kohtaan. Auttakaa!
10.10.2012 |
Mulla on kohta 3kk ikäinen vauva. On aina ollut päivisin itkuinen, mutta yöt nukkuu ihan hyvin. Päivällä ei nuku pitkiä päiväunia ja itkee kokoajan. Pitää kanniskella, heilutella ja kävellä, jotta toi on hiljaa. Jos pysähdyt, laitat sitteriin tai pidät väärässä asennossa sylissä, huuto alkaa.
Toi on niin negatiivinen jotenki toi vauva, et ei paljo itseäkään naurata, kun yrittää kaiken.
Ihanaa, kun ystäviä tulee käymään ja vauva vaan itkee. Se ei paljoa herää suloisuutta. Meillä on käynyt neuvolatäti kotona ja koliikkia se ei ole. On vain tosi temperamentinen.
Ärsyttää, kun mies on töissä ja olen yksin kokopvn vauvan kanssa. Vauva-ajasta pitäisi nauttia, mutta mitä nautintoa se on, kun ei mikään riitä! Lasket hetkeksi sylistä, kamala huuto.
Vauvan mielestä en saa syödä, en saa käydä vessassa, en saa lepuuttaa käsiä.
Käsissäni on alkava jännetuppitulehdus, todella hauskaa.
Odotan vain, että toi kasvaa. Ärsyttää, kun muilla vauvat on paljon helpompia. Heidän vauvat viihtyy välillä sitteissä, heidän vauvat hymyilee ja on joskus edes tyytyväisiä.
Minun kamala vauvani vaan vaatii, imee mut kuiviin henkisesti. En jaksa päivästä toiseen kanniskella ja hyssytellä monta tuntia. En ole mikään vauvani viihdyttäjä, joka menee yli rajojen. Puhun vauvalle nätisti, olen vuorovaikutuksessa, teen kaikkeni.
Nyt vaan on alkanu ärsyttään toi vauva. Mikä sitä vaivaa? Se itku on just semmosta kätinää ja sitä, kun pitäis liikutella kokoajannja pitää tietyssä asennossa, muuten kyllä älähtää heti.
No mä en ole iloinen ja onnellinen äiti. Parisuhde kärsii tästä ja vauvaa ei voi mihinkään viedä, koska siitä ei paljoa iloa muille ole, kun hermostuu kokoajan.
Kasvais vaan toi vauva, mä en kyl enää jaksa edes hymyillä sille, koska mä koen olevani sen typerä palvelija, joka vaatii hiukka liikoja hoidon suhteen. Se ei ole normaali ihana vauva mitä muilla on.
Olen varmaan erittäin huono ja masentunut äiti. Odotukset äitiyden ihanuudesta oli erittäin suuret.
Antakaa vinkkejä temperamenttisen ja herkkähermoisen vauvan hoitoon? Kanniskelenko sitä todella jokapv asuntoa ympäri sen 12h kädet kipeinä vai saako sitä hetkeksi välillä
jättää sitteriin huutamaan, kunnes syön ja käyn vessassa.
Vauva nukkui puolentunnin pätkiä pari päivässä. Meillä on tulossa joku unikouluttajaki käymään.
Olen itsekkin ihan hermoraunio ja itkeä tirautan monta kertaa päivässä ja olen ahdistunut. Mieheni on kokoajan töissä, en sille viitsi enempää valittaa, koska parisuhde on muutenkin vaakalaudalla tämän "ihanan" vauvan takia.
Kommentit (87)
Piereskeleekö? Voi olla myös koliikkia (jolle ei tunneta mitään syytä, loppuu 3-4 kk iässä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoinen oli puoli vuotiaaksi samanlainen, sitten helpotti kun alkoi liikkua ja kiinnostui leluista ja leikki niillä. Uskon että rankkaa on, mutta onneksi se menee ohi.
Muistan tunteen, kun olis halunut vaan nukkua ja sitten vaan annat, annat ja annat. Koeta päästä välillä lepäämään, se auttaa. Sä et ole ainoa tuon väsymyksen kanssa. Juttele ihan rauhassa vaikka neuvolassa. Toivon sinulle jaksamista ja kyllä se siitä helpottuu. Auttaisikohan veteen sekoitettava maitohappobakteeri vaikka molemmille. Koeta iloita vauvastasi ja muista myös itseäsi.
Vauva hieronta auttaa, mun kahella lapsella on ollut koliikkia , ja kun laittaa vähän vauva öljyä ja hieroo vauvan vatsaa esim 20 min se auttaa paljon, ilmavaivat pääsee ulos ja vatsa pehmittyy, se myös rentouttaa. ohjeet löytyy googlesta vauva hieronta nimikkeellä.
T: Alisa
ja sitä ennen oli naantalin aurinko. tuolloin allergisoitui totaalisesti maidolle ja huusi kaiken aikaa. ei auttanut kuin pystyasento. Mentiin yksityisen kautta spesialistille pitkiin testeihin ja löytyi testailun kautta oikea maitovalmiste. Ei itse asiassa enää saatu antaa maitoa kun niin paha allergia mutta kuitenkin juomaa. Veikkaisin allergiaa. Neuvola piti tätäkin pahaa allergiaa normaalina ja käski hommata kantoliinaa. En tehnyt mitään muuta päivisin kuin itkin ja kantelin.
Sen jälkeen loppui huudot kun tuli diagnoosi.
PAljon voimia sinulle!! Tee kaikkesi että diagnoosi löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse halusin olla täysimettäjä ja jälkeen päin ajatellen tais meilläkin vauva huutaa nälkäänsä. Kaikki vaan neuvoi että elä vaan anna pullosta tai imetys epäonnistuu.
Jos olisin ollut fiksi niin olishan sitä voinut edes koittaa että olisko lapsi ollut tyytyväisempi jos olis saanut mahansa täyteen..?
Itsekin olisin päässyt hieman helpommalla =/
Epäilen myös vahvasti että vauvallasi on joku fyysinen vaiva jota yrittää teille kertoilla - esim. allergia, kannattaa ehdottomasti yrittää selvittää - helpottaa heti. Viekää hyvään lääkäriin. Voipi myös olla väsynyt jos nukkuu vain pari puolen tunnin pätkää. Mutta mahdollisesti ei pystykään nukkumaan jos joku fyysinen vaiva. Yritä jaksaa, muista ettei vauva tahallaan itke - sillä on vain joku nyt hullusti - temperamenttiteoriaan en kyllä luottais. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva kuulla onko itkut jo helpottanu? meillä nimittäin tällähetkellä 3kk vanha vauva ja aina ollut kans itkuinen, välillä huudettu pää punaisena monta tuntia, parhaillaan 8h putkeen. MUTTA vain aamuisin ja päivisin, illalla jutellaan ja sitten mennään kiltisti nukkumaan, yöllä herää noin 3 kertaa, joskus jopa vain yhden kerran. Eli yön kanssa ei oo ikinä ollut ongelmaa, luojan kiitos! Luin näitä tekstejä täällä ja moni kysyy onko tutkittu ja kokeiltu niitä näitä. Meillä on! on ollut 3 lastenlääkärillä sekä kolmen päivän tutkimuksissa lastenpolilla! Mitään muuta ei lääkäri sanonut kuin että "tavallista kovemmat vatsa vaivat ja suoliston kehitys kivut" ja alusta pitäen terkkarit sekä lääkärit olleet samaa mieltä "KOLIIKKIA ei ole!" itku erilaista eikä itkuihin ole ns. järkevää aikataulua. Voi mennä monta päivää toooodella hyvin ilman suurempia itkuja, sitten on taas niitä jaksoja jolloin itkut on tosi pahoja ja voi kestää tosiaan koko päivän. Vatsavaivoihin on kokeiltu allergiamaidot (pahensi asiaa) sekä kaikenmaailman ihme tipat! hieronnat ym. ym. ym.... pitkä lista on! IHAN KAIKKI. mikään ei auta, ja lääkärikin oli sitä mieltä että itkut loppuu kun suolisto on kehittynyt! sitä odotellessa. Nyt siis on jo jonkin verran helpottanu,että välillä on itkuttomia kausia, välillä sitte taas pahoja kausia. Päiväunia on nyt vasta alkanut nukkua, ennen ei nukuttu päivällä, huudettiin vain. Minulla mies on ollut kokoajan apuna, ilman miestä en olisi jaksanut ensimmäistä viikkoa kauempaa. Mutta kyllä tuo itkuinen vauva on rasittanu meidänkin parisuhdetta, mutta yritetään vain selvitä päivä kerrallaan :( tälläisen vauvan kanssa ei tosiaan voi lähteä mihinkään. itse kans odotin vauva-aikaa innolla, mutta todellisuus olikin sitten ihan muuta. Ensimmäiset 8 viikkoa meni miten meni, en edes muista, ei nukuttu ei syöty, vauvan kanssa vain pitkin kämppää kuljettu. nyt pikkuhiljaa on jo helpottanu mutta silti on rankkaa, en ainakaan itse voi puhua äidinrakkaudesta, pelkkää velvollisuuden tunnetta. ehkä se äidinrakkaus sieltä sitten kumpuaa kun vauvakin kasvaa.... mutta tämä koettelemus on ollut elämäni pahin, ja monet kerrat on tullut tunne "haluan pois ja äkkiä" mutta sitten on taas otettu itteä niskasta kiinni ja menty eteenpäin ajattelulla "ei toi vauva voi lopunelämää itkeä". Mutta tämän kaiken takia MEIDÄN lapsiluku jää yhteen, toista koettelemusta en kestäisi! Toivottavasti käyt vielä lukemassa näitä! olisi mukava jutella näistä asioista vielä lisää, ja siitä kuinka teillä on asiat menneet.
jotain rauhallista musiikkia soimaan ja katso auttaako se:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan refluksiaa tai allergiaa. Minkalainen asento on hyva? Jos pystyasento, tutkituttaisin sen refluksia ehdottomasti.
Käykää ihmeessä lääkärissä! Kenenkään elämän ei kuulu olla jatkuvaa valitusta, ei vauvan eikä AP:n!
Jotenkin ärsyttää sellaiset neuvot, että kokeile jos sillä on nälkä! yleensä tossa tilanteessa kaikkea on yritetty. Itkee sylissä, sitterissä, autossa, vainuissa, Manducassa joka paikassa. Mikään ei ole hyvä. Nukkuu 5-10 minuutin päiväunet x2päivässä ja huuto tai kitinä jatkuu. Ikää 3kk. Eikä todellakaan auta mitkään silittelyt tai tuutulaulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2012 klo 11:56"]
Ei se lapsi säry, jos laitat sitteriin ja käyt piiiiiiitkässä suihkussa. Lapsi vaikka kylppärin ovelle sitteriin ja laulat vaikka äänesi olisi kuin Ammu-vainaalla.
Sitten kuivaat hiukset, vauva saattaa jopa nukahtaa hurinaan.
Sitten otat hyvän asennon sohvalla, sitteri sopivan etäisyyden päähän ja sulle kuulokkeet korville. Kattelet vaikka kaikki netistä näkyvät tv-sarjat samalla kun syöt, ryystät kaffetta ja hytkytät jalalla vauvaa.
Näin mun oli pakko tehdä ja nyt on ihana, reipas parivuotias tuossa vieressä leikkimässä.
Meillä syynä vastaavaan oli refluksi, jonka aiheutti lehmänmaito (ristiinreagoi lisäksi naudanlihan, soijan ja vehnän kanssa).
Refluksilääkärille (gastroenterologi) , sillä kyseessä voi olla myös silent refluksi.
[/quote]
Mut tosta syntyy lapselle välttelevä kiintymyssuhde!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista että tuo on vaan vaihe, olen nähnyt monta samanlaista vauva joista on kasvanut ihania taaperoita myöhemmin. Viihtyykö vauva vaunuissa/perhekahviloissa?
Kyseessä on varmasti suuritarpeinen vauva. Itselläni on samanlainen. Ajan kanssa helpottaa. Tässä lisätietoa: http://www.imetys.fi/itu/suuritarpeinen.php
Tuo ei ole normaalia. Sinun pitää viedä vauva lääkäriin, häneen sattuu, jos hän kerran kaiken aikaa itkee päivisin. Allergia voi olla yksi tai vatsavaivat. Tuo ikä on yleensä sellainen, että vatsavaivoja on ja niihinkin saa apua. Onko käytössä maitohappobakteeritipat esim. Rela-D on hyvä? Vyöhyketerapiaa kannattaa myös kokeilla, me saimme sieltä avun vatsakipuihin. Mutta pääasia on, että et jää asiaa odottamaan ja anna samalla lapsen kärsiä. Ja itsesti myös, koska oma jaksaminen tuossa on niin lujilla, ettei mikään ihme jos sinua itkettää. Mitään neuvolatädin "ei se koliikkia ole"-puheita ei kannata kuunnella, lastenlääkärille mars ja asia selvittelyyn. Ei se apu valitettavasti tule sinne kotiin, se pitää itse hakea. Tsemppiä, se helpottaa kyllä, kun nyt jaksat hakea apua.
Mulla oli kans esikoisen kanssa samanlaista ja tähän auttoi vain aika. Alle 3 kk ikäisenä vauva halusi vain tissiä, tissiä, tissiä ja saattoi syömisen välissä nukkua jopati 20 min. Ja taas syötiin. Pullo eikä tutti kelvannut. Vaunuissa karjuttiin vain pääpunaisena. Olin aivan epätoivoinen, että tätäkö tämä vain on. Sitten kun syömismeiningit vähän helpottui alkoi jatkuva kitinä ja käninä. Olin vieläkin epätoivoisempi. Pääsin pois sohvan nurkasta imettämästä, mutta seuraavat kuukaudet kotona ollessa kävelin asunnossa edestakaisin vauvan kasvot menosuuntaan, heijasin, laulelin, tanssin, oltiin peilin edessä, katottiin jo kuvakirjojakin, kylvettiin jne...ei puhettakaan mistään sittereistä, lattialla makoilusta tai pitkistä päikkäreista. Vauvakahvilassa vauva oli tyytyväinen kun katseli muita äitejä ja vauvoja. Mutta muuten piti koko ajan viihdyttää. Sitten jossain siinä puolen vuoden tienoilla alkoi tulemaan rytmiä päivään, pitkät päikkärit alkoivat maistua ja kiinteät aloitettiin, niin alkoi päivät sujumaan. Nyt eskari-ikäinen tyttö on edelleenkin todella vilkas ja helposti kyllästyvää sorttia. Syytän vaikeasta alusta lapsen tempperamenttia. Toinen vauvani olikin sitten sellainen tyytyväinen sitterissä möllöttäjä ja olin aivan ihmeissäni, että voiko vauvan kanssa todella olla näin helppoa :-D
meillä ainakin oli suurin syy itkuihin allergiat joita me ei tajuttu vasta kun poika oli 1vuotias. poikaa heijattiin sylissä,sitterissä,vaunuissa,pinnasängyssä pyörät alla. harmi jos miehesi on vähän läsnä, meillä saatiin itkut katkeamaan aina sylin vaihdolla.se miten sitten selvisin ilman miestäni kun hän oli töissä niin..no enhän mä ehtiny syömään-laihtusin 16kg kolmessa kuukaudessa eli raskauskilot,mua pyörrytti,kiukutti,enkä tuntenut eläväni vaan se oli vaan selviytymistä päivästä toiseen.todella väsyyneenä ja pahimpina päivinä täräytin sonata arctican soimaan ja itkin vaan.no ei tuo vaihe loppupeleissä kauaa kestä vaikka siltä tuntuisi,itse muistelen jo haikeana kuinka nopeasti se vauva siitä sitten kasvaa. joten ei auta muuta kuin jaksaa kun sen tänne maailmaan on päättänyt tuoda. tsemppiä!
Meillä kolmas lapsi huusi koko ensimmäisen vuoden. Huuto loppui, kun oppi sanomaan asiansa ja liikkumaan muitten luokse. Korvatulehduksia löytyi kierteeksi saakka, mutta muuta vikaa ei lapsessa ollut...
Edelleenkin on luonteeltaan hyvin haastava, mutta ajan kuluessa ollaan opittu tulemaan toimeen, ikää hällä nyt 6v.
Vie lääkäriin, Kokeile kantoreppua tai liinaa. Jätä se huutava lapsi jollekin pariksi tunniksi hoitoon, että saat itse levätä (eli tehdä jotain mieleistä rauhassa)
Anna huutaa sitterissä ja käy vessassa tai syö sillä aikaa. Jos imetät, kokeile tarjota korviketta pullosta (periaatteet hiiteen, kaikki keinot on sallittu), jos jo valmiiksi korvikkeella, vaihda merkkiä...
Hiljeneekö vaunuihin? Vaunuilla voi hyssyttää lasta sisälläkin. Ja hommaa rannetuet, niin saat käsiä pikkuhiljaa kuntoon.
-äiti x5
Tuo mulle hoitoon. Missä asut? Mulla on kaksoset ja vielä kolmaskin, joka 4,5v ja kova vauvakuume. Lapsettomuus vain vaivaa. Hoidan mielellään vauvaasi, niin saat levätä ja kerätä voimia.