Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän lapset ikinä sanoneet mitään pelottavia juttuja?
04.10.2012 |
Kuten tässä uutisjutussa?? =)
Reddit.com-keskustelupalstalla vanhemmat kertovat, millaisilla tarinoilla lapset ovat heitä kauhistuttaneet.
"6-vuotias tyttäreni tuli alakertaan ja sanoi, että Kacey on luultavasti kuollut. Kacey on kolmevuotias tyttäreni. Juoksin yläkertaan tarkistamaan, onko kaikki hyvin. Tällä välin vanhempi tytär livahti keksipurkille."
"5-vuotias tyttäreni tokaisi satavuotiaassa talossamme, että hänellä on supervoimia. Minua kiinnosti tietysti, millaisia supervoimia hänellä on. Tytär kertoi, että hän pystyy näkemään jokaisen lapsen, joka on asunut tässä talossa. Ja että he ovat kaikki tässä huoneessa."
"Tyttärelläni oli muutaman vuoden ajan mielikuvituskavereita. Tyttären ollessa 2,5-vuotias hänelle ilmestyi kuin tyhjästä kaverit Dodo ja Ghana. Muutama kuukausi myöhemmin tytär tuli luokseni ja ilmoitti ilmeettömästi, että Paholainen saapuu tänään. Myöhemmin kävi ilmi, että Paholainen on ihan mukava mielikuvituskaveri. Hänellä sattuu vain olemaan pahaenteinen nimi."
"Poikani olivat kahden ja neljän vuoden ikäisiä, kun heidän lemmikkikultakalansa kuoli. Käytin tilaisuutta hyväkseni, ja selitin lapsille elämän rajallisuudesta. Kun olin lopettanut, nelivuotias kysyi, kuoleeko äitikin. Myönsin hieman surullisena, että näin tulee tapahtumaan. Poika tokaisi, että hyvä, ja käveli ulos huoneesta. Myöhemmin olimme huuhtomassa kalaa alas vessanpöntöstä, kun poika kysyi, voisimmeko syödä kalan. Sanoin, ettemme syö lemmikkejä, koska rakastamme niitä. Poika ilmoitti, että kun minä kuolen, hän aikoo syödä minut."
"Nukuimme kaksivuotiaan poikani kanssa viereisissä huoneissa. Joka ilta seinän takaa kuului kikatusta ja tervehdyksiä. Avasin oven, ja kysyin kenelle poika nauraa. Hän osoitti nurkkaan, ja sanoi, että tuolle miehelle. Muutama vuosi myöhemmin heräsin yöllä vertahyytävään huutoon, jota seurasi tömähdys. Juoksin lapseni luo, joka makasi kippurassa lattialla. Nostin hänet syliini, ja hän kertoi kuolleen, verisen miehen vetäneen hänet sängystä. Sytytin kaikki valot, ja soitin isälleni. Olin kauhuissani."
"Kolmevuotias lapseni makasi rintani päällä, ja sanoi kuulevansa sydämeni lyönnit. Hän jatkoi vielä, että lyönnit kuuluivat kovempana silloin, kun hän oli sisälläni."
Kommentit (51)
Olin nukuttamassa lasta (2 v.) illalla, muita ei ollu kotona. Lapsi pelleili ja lähti pois huoneesta, hän tuli juosten ja hysteerisesti itkien takaisin (oli eteisessä ehkä 5 s ajan) ja osoitti eteiseen ja itkun seasta sain selvää "setä" . Enhän minä ketään nähnyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä "mihin viet sitä leipää?"
Lapsi "makuuhuoneeseen"
Minä "miksi"
Lapsi "annan sen sille toiselle äidille,joka asuu sun ja isin sängyn alla"
Oli jotenki karmivan tosissaan...:0
Lapsi on jostain syystä " luonut" itselleen toisen, luultavasti täydellisen äidin, joka on juuri sellainen kuin hän haluaa..?
Hyi! Nää on pelottavii. Huvikseni näitä selailen. Jos joskus saa omia lapsia en kyl haluu et tommosta ruoeavat hokemaan.
Tää ei kyl liity mitenkää tähä mut, mun mummu oli lapsena tosi kipee nii se joutu sairaalaan se kerto että oli nähny katosta ku se makaa siinä ja lääkärit häärää sen ympärillä. Sen henki oli varmaa lähteny kehosta irti tms. Jos tuo ees on totta.
3v lapsipuoli yhtäkkiä alkoi puhua kuinka leikkaa muiden päiväkoti lasten päät irti ja nostaa nämä päät ilmaan hiuksista. Nauroi todella ilkikurisesti siihen päälle.
Meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun.
Enkä tiedä mistä lapsi oppinut näitä juttuja, koska ei olla ikinä annettu katsoa mitään "aikuisten ohjelmia" ja meillä ei tällaisista puhuta.
Toisin päin: minä pelästytin vanhempani kun minulle oltiin lukemassa iltasatua ja kerroin/valitin näkeväni äitini välillä isompana ja välillä pienempänä, ihan kuin kameraa olisi zoomattu pikavauhtia edestakaisin. Tilanne pelotti ja hämmensi eikä minua lohdutettu mitenkään. Nyt neljänkympin korvilla olen saanut tietää kärsiväni dissosiaatiohäiriöstä. Jee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummipoikani oli luonani yötä (4v).
Kuulin olohuoneeseen kuinka ovi avautui ja menin käytävään katsomaan oliko (vaikka nyt Einari) hän herännyt.
Näin kuinka Einari tuijotti oven raosta ja huitoi minua tulemaan luokseen, menin lähemmäs ja kysyin "pissattaako? Janottaako?". Einari kuiskasi "Hän on täällä. Pitkä musta kasvoton mies menee tädin sängyn alle odottamaan".
En nukkunut omassa makuuhuoneessa tuona yönä vaan jäin olohuoneeseen.
Mun lapsi oli 7-vuotias ja keskusteltiin siitä, mikä on perhe ja keitä siihen kuuluu. Sanoin, että meillä sinä ja minä ollaan perhe, muut ovat sukulaisia. Lapsi sanoi "Muttei olla (perhe) kauaa." Ihmettelin, mitä sillä tarkoitti,eikä osannut vastata. Mua kylmäsi, mutta ainakin vielä neljä vuotta myöhemmin ollaan yhä kahden hengen perhe, kukaan ei ole kuollut, joutunut muuten eroon tai tullut mitään perheenlisäystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en uskaltanut lapsena nukahtaa, koska pelkäsin, että mun vanhemmat tappaa ja syö mut kun nukun. Kastelin sänkyä aktiivisesti 10-vuotiaaksi asti, varmaan pelon takia. Kun isä teki vajassa jotain sirkkelillä, luulin aina, että joku kirkuu tuskissaan, että vanhemmat kiduttaa jotakuta. Pelkäsin oikeasti ihan hemmetisti, ja sitä kesti vuosikaudet. Ahdisti, kun en päässyt pakoon mitenkään. En osaa mitenkään kuvailla sitä pelkoa. 6-12-vuotiaana uskoin, että kaikki lähipiirin ihmiset, lapset ja aikuiset, on robotteja, ja että mulla tehdään jotain kammottavaa ihmiskoetta. 13-vuotiaana aloin näkemään auroja. Enää en niitä näe.
Joo, mulla oli tosi häiriintynyt lapsuus. Kasvoin uusperheessä, jossa käytettiin paljon henkistä väkivaltaa.
Hyi tuo robottijuttu. Mä muistan vieläkin kuinka näin ihan pikkutyttönä hirveää unta, jossa olin pimeässä varastossa, jossa oli metalliromua ja ne alkoivat liikkumaan. Siitä lähtien olen pelännyt kaikenmaailman robotteja ja liikkuvia metalleja. Mun on täytynyt olla alle 5-vuotias silloin. Ihan tulee kylmät väreet kun muistelen sitä.
Voi jessus mitä juttuja XDDDD Luuletteko oikeasti, että yksikään maailman ihminen voi nähdä jotain säteilyä XDDD. Sama kun selittäisi, että näkee ilmaa.
Mun tyttö puhelee aina välillä kuolleena syntyneestä kaksosveljestään ja miten hän näkee veljensä ja juttelee tämän kanssa. Olen kyllä pitänyt asiaa tuon ikäiselle tyypillisenä mielikuvitusystäväjuttuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin nuorempi ja nukuin, sain sellaisia unikohtauksia että alan huutaa kaikkea mutta en muista sitä kunnolla. Sen kyllä muistan että tuntui että tipun, ja ihan kuin oltaisiin zoomattu ees taas.
Hyi tuo robottijuttu. Mä muistan vieläkin kuinka näin ihan pikkutyttönä hirveää unta, jossa olin pimeässä varastossa, jossa oli metalliromua ja ne alkoivat liikkumaan. Siitä lähtien olen pelännyt kaikenmaailman robotteja ja liikkuvia metalleja. Mun on täytynyt olla alle 5-vuotias silloin. Ihan tulee kylmät väreet kun muistelen sitä.