Mistä on tullut muotiin (vai murrettako tämä on?)

Toivottavasti en huomaakaan... En kestä muitakaan "muotikielioppivirheitä".

puhutaan noin.

Tämä av-palsta on ainoa missä olen tollasesta kuullut tasasin väliajoin ihan niinkuin rämemajavat uimahalleissa jne.

Kyllä meilläpäin vielä ihan normaalisti taivutellaan sanoja (pääkaupunkiseudulla).

"Kaupoille" menevät ihan suomalaisittain isohkojen kaupunkien asukkaat. Lohtajalta vois kuvitellakin ihmisten lähtevän kaupoille, mutta Oulussakin tietyissä piireissä lähdetään kaupoille. Eikä ne ole edes lestadiolaisia!

"Kaupoille" menevät ihan suomalaisittain isohkojen kaupunkien asukkaat. Lohtajalta vois kuvitellakin ihmisten lähtevän kaupoille, mutta Oulussakin tietyissä piireissä lähdetään kaupoille. Eikä ne ole edes lestadiolaisia!

Ja samaa osastoa on "jumpalle" meneminen. JumpPaan se mun mielestä on eikä mikään helkkarin jumpalle.

Lähdin justiin kotoota, eka meen kaupoille ja sitten jumpalle.

on pesiytynyt kieleen muoto "aikas" siinä missä tarkoitetaan "aika"? Esim. tämä juttu on aika/s erikoinen.

"Kaupoille" menevät ihan suomalaisittain isohkojen kaupunkien asukkaat. Lohtajalta vois kuvitellakin ihmisten lähtevän kaupoille, mutta Oulussakin tietyissä piireissä lähdetään kaupoille. Eikä ne ole edes lestadiolaisia!

Ja samaa osastoa on "jumpalle" meneminen. JumpPaan se mun mielestä on eikä mikään helkkarin jumpalle.

Lähdin justiin kotoota, eka meen kaupoille ja sitten jumpalle.

Kotoolta on myös ärsyttävä!

jos taivutetaan sankon, niin perusmuoto ei ole sanko, vaan sankko ja niin se käsittääkseni sanotaan jossakin päin Suomea. Joku AV:n viisas osaa kyllä sanoa missä, mutta sankko on muistaakseni ihan yhtä oikea muoto kuin sanko.

Muinainen poikakaverini oikoi puheitani juuri tuossa: ei sankossa vaan sangossa.

Oli sitten hauska lukea hänelle ääneen kaupan mainos paikallisella murrealueella: hillasankkoja myytävänä, ja kartallakin oli kahdenkoon Jänkkä.

Niin met vain menimmä jänkälle hilhan ja kokosimma net sankhon.

Nimissä jotkut ovat itse tarkkoja taivutuksesta. Muistan tutun, jonka nimi piti ehdottomasti taivuttaa "Anittan". Samaan menee Marittan , Miikkan eikä Maritan tai Miikan passaa, kun voi tulla väärinkäsitys ja toinen konsonantti katoaa, nimi muuttuu.

ja sit just kans tää kakka sana:"menen kakkalle", aargh!

"sanoin just Seppolle".

Kaupoille - myönnän syyllisyyteni. Olen ihan perusstadilainen mutta sanon käyväni kaupoilla. Maalla (mökillä Etelä-Karjalassa) käydään kirkoLLA, eli kirkonkylällä ostoksilla ja muilla asioilla. Olisiko siitä tarttunut?

Eniten ottaa päähän ettei peräkkäisiä verbejä taivuteta niinkuin pitäisi. Eli "lähdetään kosia", sen sijaan että lähdettäisiin kosimaan. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta peräkkäiset verbit taivutetaan samalla lalla, ei siten että eka taivutetaan ja jälkimmäinen on perusmuodossa.

Entä tämä "muoti": isä - isejen, kassi - kassejen, vati - vatejen yms. On yleistymään päin AV:lla.

Sangon - sankon ja vaa'alle - vaakalle on käsittääkseni murretta.

jos taivutetaan sankon, niin perusmuoto ei ole sanko, vaan sankko ja niin se käsittääkseni sanotaan jossakin päin Suomea. Joku AV:n viisas osaa kyllä sanoa missä, mutta sankko on muistaakseni ihan yhtä oikea muoto kuin sanko.

ettei nimiä/sanoja enää taivuteta vaan puhutaan näin:

Jukkan äiti soitti Pekkalle ja Riittalle.

Sanoma- ja aikakausilehtien verkkosivuilla kirjoitetaan liian usein että "presidentti Putin mielestä - -".

Sanoma- ja aikakausilehtien verkkosivuilla kirjoitetaan liian usein että "presidentti Putin mielestä - -".

Joo ja kun joku ottaa Finrexin-nimistä lääkettä niin hän sanoo ottavansa Finrexiä. Aargh. Sama juttu kuin tuossa "Putin mielestä".

sanoja tuolla lailla ilman astevaihtelua, ei Pekan vaan Pekkan, jne... Mutta en ole kuullut että se ihan noin äärimmäistä olisi kenenkään puheessa, mitä ap:n esimerkissä :). (Mun mielestä se on vanhaa ruotsin vaikutusta, koska ruotsissahan astevaihtelua ei ole, mutta se on vain minun mutua.) Jotkut myös täällä päin jättää ihan järjestelmällisesti nk-äänteen taivuttamatta ng-äänteeksi, esim. sanovat kenkät. Eli murrekysymys, ei mikään muoti.

astevaihteluttomuutta esiintyy mm. Varsinais-Suomessa. "Kotoota" on sijamuoto nimeltä eksessiivi (myös asussa "kotonta"). Se on käytössä etenkin kaakkoismurteissa ja Uudellamaalla. ("Makeeta" ja "upeeta" eivät sinällään liity tähän, ne ovat partitiiveja.)



Ainakin omassa murteessani "kaupoille" ja "kauppaan" meneminen ovat eri asioita.

Minusta esimerkiksi seuraavat ilmaukset ja/tai sanat tulisi kieltää: ketä-sana kun tarkoitetaan kuka, kauniiNpi, kerroPPa, kuMpa, OMpa, kotoota, taakkepäin, kaupoille ja tietysti sydäMMen. Näistä jos saisi kielipoliisi kiinni niin rikesakko napsahtaisi käyttäjälle.

Entä tämä "muoti": isä - isejen, kassi - kassejen, vati - vatejen yms. On yleistymään päin AV:lla.

Tätä vihaan yli kaiken! :(

Kainuussa se oli sankko-sankon.