Isovanhempien käytös harmittaa..
Olemme pitkästä aikaa kyläilemässä mieheni vanhempien luona lapsemme kanssa. Käymme harvoin, sillä välimatka on todella pitkä. Nämä isovanhemmat aina odottavat tuloamme kuin kuuta nousevaa, mutta sitten innostus tuntuu lakkaavan jo ensimmäisten päivien kohdalla. Mummo huitelee ties missä, pappa on päivät töissä. Jotenkin harmittaa lapsemme puolesta ettei mummo ja pappa vietä enemmän aikaa hänen kanssaan :/ esim. Mene puistoon tai muuten vain vietä aikaa. Näkevät kuitenkin harvoin, niin jotenkin ajattelin että haluaisivat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa.
Kommentit (59)
Meillä vähän samanlaista. Olen tulkinnut asian niin että isovanhemmat kyllä kaipaavat jälkikasvua luokseen mutta ovat niin tottuneet kahdenkeskiseen hiljaiseloon että lapsen touhotus ja äänekkyys alkaa ottaa hermoille nopeasti.
Toisaalta eivät myöskään oikein osaa olla lapsen kanssa, stressaavat vähän turhan paljon. Eivät uskalla esim. ulkoilla kaksin lapsen kanssa.
Jotenkin harmittaa ihan hirveesti. Toivoin että lapsi saisi viettää heidän kanssaa mahdollisimman paljon aikaa. Yhtenä päivänä olivat lapsen kanssa n. 5h mistä lapsi varmaan nukkui 3h, kun olimme miehen kanssa kaupungilla shoppailemassa. Mies jo huolehti että miten hänen vanhempansa pärjäävät. Itse olin sitä mieltä että kyllä pärjäävät ja saavatkin luvan pärjätä :D En tiedä miksi asia näin paljon minua harmittaa, heidän häviönsähhän se on, ei minun, kun eivät aikaa halua viettää lapsenlapsensa kanssa. Toivottavasti kun lapsi on vanhempi, asiat on toisin. Ei jää lapselle paskan makua suuhun miehen vanhempien luo menosta..
Kyllähän sitä ketä tahansa rupeaa jo omissa nurkissa pyörivät vieraat häiritsemään useammassa päivässä. Tai jos ei häiritsemään niin silti eletään omaa elämää siinä rinnalla.
Jos tämä ei onnistu niin onnistuisiko sitten, että lähdette koko poppoo yhdessä jonnekin matkalle? Tällöin mummolla ja papalla olisi myös lomaa koko teidän tapaamisaikanne ja heillä ei olisi niin paljon omia juttuja.
Ps. kuulostelepa miltä kuulostaisi, jos sinulle tulisi joku läheinen kylään ja sitten hän valittaisi että sinä (tai miehesi) kehtaat käydä töissä silloin kun _hän_ on teille. No minkäs teet jos lomaa ei juuri silloin ole...
Kyllähän sitä ketä tahansa rupeaa jo omissa nurkissa pyörivät vieraat häiritsemään useammassa päivässä. Tai jos ei häiritsemään niin silti eletään omaa elämää siinä rinnalla.
Jos tämä ei onnistu niin onnistuisiko sitten, että lähdette koko poppoo yhdessä jonnekin matkalle? Tällöin mummolla ja papalla olisi myös lomaa koko teidän tapaamisaikanne ja heillä ei olisi niin paljon omia juttuja.
Ps. kuulostelepa miltä kuulostaisi, jos sinulle tulisi joku läheinen kylään ja sitten hän valittaisi että sinä (tai miehesi) kehtaat käydä töissä silloin kun _hän_ on teille. No minkäs teet jos lomaa ei juuri silloin ole...
Ja ei kyllä ole hirveän helppoa käydä useammin lyhyempiä aikoja, sillä he asuvat eri maassa. Ymmärrän että on omia juttuja, mutta kun ei edes voida yhtä kokonaista päivää keskittyä lapsen kanssa oleskeluun, niin on minusta vähän outoa.
-ap
En ole sanonut tästä miehelleni mitään, tai hänen vanhemmilleen. En ole antanut ymmärtää että tämä harmittaa minua. Yksin omassa päässäni olen vain miettinyt ja ihmetellyt.. :)
-ap
Teepä pari lasta vielä lisää, niin opit olemaan kiinnittämättä huomiota turhanpäiväisyyksiin.
Minusta on syytä olla kiitollinen ihan kaikesta ajasta, jotka isovanhemmat lapsenlapsille antavat, eikä aina valittaa kun kaikki menee kuitenkin äidin mielestä aina pieleen.
Ainoa asia, johon itse pystyy vaikuttamaan, on oma käyttäytymisensä.
Jotenkin harmittaa ihan hirveesti. Toivoin että lapsi saisi viettää heidän kanssaa mahdollisimman paljon aikaa. Yhtenä päivänä olivat lapsen kanssa n. 5h mistä lapsi varmaan nukkui 3h, kun olimme miehen kanssa kaupungilla shoppailemassa. Mies jo huolehti että miten hänen vanhempansa pärjäävät. Itse olin sitä mieltä että kyllä pärjäävät ja saavatkin luvan pärjätä :D En tiedä miksi asia näin paljon minua harmittaa, heidän häviönsähhän se on, ei minun, kun eivät aikaa halua viettää lapsenlapsensa kanssa. Toivottavasti kun lapsi on vanhempi, asiat on toisin. Ei jää lapselle paskan makua suuhun miehen vanhempien luo menosta..
ja vastuussa olemista?
Mitä jos olisitte porukalla yhdessä? En toisaalta yhtään ihmettele isovanhempien käytöstä jos kerran oletus on se, että isovanhemmat viettäväy aikaa lapsen kanssa = hoitavat lasta ja vanhemmat ovat muualla. Kävikö mielessä, että ehkä se vastuu pelottaa? Ja jos miehesi miettii vanhempiensa jaksamista niin sekin kannattaisi ottaa tosissaan..
Teepä pari lasta vielä lisää, niin opit olemaan kiinnittämättä huomiota turhanpäiväisyyksiin.
Minusta on syytä olla kiitollinen ihan kaikesta ajasta, jotka isovanhemmat lapsenlapsille antavat, eikä aina valittaa kun kaikki menee kuitenkin äidin mielestä aina pieleen.
Ainoa asia, johon itse pystyy vaikuttamaan, on oma käyttäytymisensä.
En ole tästä asiasta muualla valittanut kuin täällä..
-ap
En ole siis olettanut että he syöttäisivät tai vaihtaisivat vaippaa tai yms. Vaan leikkisivät lapsen kanssa. Tekisivät jotain. Tämä on vasta kolmas kerta kun edes lapsen näkevät ja lapsi on jo yli vuoden..
Ja ei voi paljoa viettää yhteistä aikaa, kun ei heitä paljon kotona näy, vaikka mummo on lomalla juuri sen takia, koska me tulimme tänne.
-ap
tälläisia asioita. Anteeksi =)
-ap
Jos ne jotenkin ajattelee, että te haluatte olla lomalla ja rauhassa? Ehdota jotain yhteistä tekemistä. Ehkä mummo pelkää että joutuu hoitamaan tavallaan vierasta lasta, jonka kanssa ei ole ehkä yhteistä kieltäkään.
En ole siis olettanut että he syöttäisivät tai vaihtaisivat vaippaa tai yms. Vaan leikkisivät lapsen kanssa. Tekisivät jotain. Tämä on vasta kolmas kerta kun edes lapsen näkevät ja lapsi on jo yli vuoden..
Ja ei voi paljoa viettää yhteistä aikaa, kun ei heitä paljon kotona näy, vaikka mummo on lomalla juuri sen takia, koska me tulimme tänne.
-ap
Eivät muista/ymmärrä, että lapsi tahtoisi puistoilua yms.
Itselläni ovat omat vanhemmat jo tosia iäkkäitä, 78- ja 85-vuotiaita. Lapsemme ovat jo koululaisia, mutta silloinkaan, kun he olivat pienempiä, eivät isovanhemmat jaksaneet heidän kanssaan touhuta juuri mitään. Kun he tulevat meille tai me menemme heille, äiti tarjoutuu kyllä apulaiseksi keittiöhommiin, mutta ei mene lapsenlapsensa kanssa juttelemaan tai leikkimään.
Kai se on sitä, että he kaipaavat itsekkäästi ihan itselleen puheseuraa, eivät koe tarpeelliseksi jutella lapsille, saati vahtia ja hoitaa heitä.
Toki heillä on tuohon oikeus ja se on YMMÄRRETTÄVÄÄ, mutta...
Minustakin se on heidän tappionsa. En kaipaa lapsenhoitajaa, mutta kaipaan lapsilleni mummo-sidettä ja suhdetta paappaansa. Nyt sitä ei oikeastaan ole olemassa.
Kyseessähän on vain minun ajatukseni. Ehkä muut eivät koe tätä niin. Mutta jotenkin minua vaan harmittaa. Kai pitää päästä asiasta yli ja antaa olla.
Ja hassua on, että papan veli joka on myös täällä kylässä, leikkii ja viettää enemmän aikaa lapsemme kanssa.
No, samapa tuo.. Unohdan koko asian ja piste.
-ap
väärinymmärtäjä, joka haluaa haukkua ap:ta ja keksiä ties mitä salattua perustelua ap:n viestin takaa.
Minä ainakin ymmärsin hyvin, mistä puhut. Kyse on lapsen ja isovanhemman tunnesiteestä ja sen puuttumisesta.
-14-
väärinymmärtäjä, joka haluaa haukkua ap:ta ja keksiä ties mitä salattua perustelua ap:n viestin takaa.
Minä ainakin ymmärsin hyvin, mistä puhut. Kyse on lapsen ja isovanhemman tunnesiteestä ja sen puuttumisesta.
-14-
En halua tästä puhua miehelleni, saatika hänen vanhemmilleen. En halua pahoittaa heidän mieltään. Toivon että tajuaisivat itse, että olisi hyvä viettää aikaa, kun se on vielä mahdollista. Ja mieheni vanhemmat eivät ole vielä hirveän iäkkäitä..
Eli virtaa riittää heillä vielä.
-Ap
Ei heidän aikanaan lasten kanssa erikseen leikitty, siinä ne pyörivät mukana arjen askareissa! Ei tuo heidän tapansa toimia ole mitenkään sinua/lasta vastaan suunnattu!
Jos oikein ymmärsin, niin lapsesi on vasta (!) vuoden ikäinen. Mitä sen ikäisen kanssa voi edes leikkiä vielä????
Nyt kyllä vedän "tyypillinen esikoisen äiti"-kortin esiin - tsadaa, maailma ei lopettanut pyörimistään, vaikka sinä sait lapsen!
väärinymmärtäjä, joka haluaa haukkua ap:ta ja keksiä ties mitä salattua perustelua ap:n viestin takaa. Minä ainakin ymmärsin hyvin, mistä puhut. Kyse on lapsen ja isovanhemman tunnesiteestä ja sen puuttumisesta. -14-
En halua tästä puhua miehelleni, saatika hänen vanhemmilleen. En halua pahoittaa heidän mieltään. Toivon että tajuaisivat itse, että olisi hyvä viettää aikaa, kun se on vielä mahdollista. Ja mieheni vanhemmat eivät ole vielä hirveän iäkkäitä.. Eli virtaa riittää heillä vielä. -Ap
lapsenne kasvaa, toivotaan niin. Moni kokee vaikeaksi touhuta vuoden ikäisen taaperon kanssa, mutta vähän isomman leikki-ikäisen voi jo ottaa mukaan kalareissulle tai mukaan leipomaan. Meillä tosin sekään ei kiinnosta mummoa ja paappaa...
-14-
Ei heidän aikanaan lasten kanssa erikseen leikitty, siinä ne pyörivät mukana arjen askareissa! Ei tuo heidän tapansa toimia ole mitenkään sinua/lasta vastaan suunnattu! Jos oikein ymmärsin, niin lapsesi on vasta (!) vuoden ikäinen. Mitä sen ikäisen kanssa voi edes leikkiä vielä???? Nyt kyllä vedän "tyypillinen esikoisen äiti"-kortin esiin - tsadaa, maailma ei lopettanut pyörimistään, vaikka sinä sait lapsen!
Ja hei, he ovat vielä työikäisiä. Itse olen 48-vuotias ja kyllä, minun lapsuudessanikin leikittiin lasten kanssa. Veikkaan, etteivät ap:n appi ja anoppikaan siinä suhteessa ole NIIN eri sukupolvea.
-14-
eikö äitisi voi puhua poikansa kanssa asiasta? Tai sanoa miniälle suoraan, että kuule hoidan asian näin, omalla tavallani.