Onko jotain mitä kadehdit ystäviltäsi?

Jos ystävä on todellinen ystävä, siltä ei kadehdi mitään. On vaan onnellinen kaikesta hyvästä mitä hänelle tapahtuu, ja tietää että ystäväkin toivoo sulle vaan kaikkea hyvää. Teette kaikkenne sen eteenkin, että toisella olisi asiat aina mahdollisimman hyvin.

kaverini asuu työnsä vuoksi lämpimässä. Suomen überpitkän ja vittumaisen rospuuttoajan ollessa ovella kadehdin häntä siitä.

nyt ystävälleen kateellinen saa olle, ei kai se sitä tarkoita ettei tahtoisi ystävälleen hyvää ja olisi onnellinen ystävän puolesta.



Mä olen kateellinen ystävälleni siitä, että he saavat koska tahansa lapsenvahdin ja pääsevät miehensä kanssa viettämään aikaa kaksin.

Haikeana kuuntelen joskus kaverin matkoja ympäri maailmaa, nyt jopa lapsensa kanssa, mutta haikeuskin menee äkkiä ohi. Tiedän miten kovan hinnan hän on maksanut rahoistaan, urastaan ja matkoistaan. Ei tunnu olevan onnellinen missään.



Minulla on vähän rahaa, mutta pienissä ympyröissä taito nauttia oikeasti kauhean pienistä asioista. Eli en vaihtaisi osia hänen kanssaan ikinä.

Tietenkin olen onnellinen kaikesta hyvästä mitä ystävilleni tapahtuu ja haluan että heillä menee jatkossakin niin hyvin kuin mahdollista.

Sen lisäksi kadehdin kaikenlaista hyvää mitä haluaisin että minullakin olisi.

Yhdeltä ystävältäni kadehdin hänen erittäin laajaa ja tiivistä kaveripiiriään - minulle hän on yksi harvoista ystävistäni, hänelle minä olen yksi lähimmästä paristasadasta.

Toiselta ystävältäni kadehdin hänen aitoa rakkauttaan liikuntaa kohtaan, koska hänellä on tosi timmi kroppa ilman että hän joutuu tekemään sen eteen mitään itselleen vastenmielistä.

Kolmannelta ystävältäni kadehdin hänen hyvin aktiivisia appivanhempiaan, joiden vuoksi heillä on pariskuntana paljon yhteistä aikaa ja lapsilla rakkaat isovanhemmat.

Löytyy varmasti muutakin, nämä tulivat päällimmäisinä mieleen.

Jos ystävä on todellinen ystävä, siltä ei kadehdi mitään. On vaan onnellinen kaikesta hyvästä mitä hänelle tapahtuu, ja tietää että ystäväkin toivoo sulle vaan kaikkea hyvää. Teette kaikkenne sen eteenkin, että toisella olisi asiat aina mahdollisimman hyvin.

terveen mielen, saavat asiat hoidettua, ovat onnellisia.



Kyllä, kadehdin heitä, itse kärsin ko asioista suuresti. Ulosotto hengittää niskaan, lasten ongelmien myötä om mieli on jo liian sairas, asiat jää yksinkertaisesti liikaa hoitamatta...

itse olen vuosia taistellut lapsettomuuden / sekundäärisen lapsettomuuden kanssa. Ja vieressä vaan ystävät raskautuu kun haluavat.



t. 7 tuhatta

mutta vain välillä, ja silloin tunnen itseni vähän kurjaksi ihmiseksi.

mutta vain välillä, ja silloin tunnen itseni vähän kurjaksi ihmiseksi.

Oma äitini kuoli 8 vuotta sitten, ja tunnen suurta haikeutta, kun kuuntelen miten ystäväni ovat kahvitelleet äitinsä kanssa, käyneet luonaan, soitelleet, äiti on ollut lapsenlapsia katsomassa.

Meillä on ikävä äitiäni:(

Ei niillä mene mitenkään erikoisesti, samaa tavallisita meillä kaikilla (neljällä).

vaan sellaisia ihmisiä hiukan noin yleensä, jotka oikeasti ja aidosti viihtyvät työssään. Opiskelin toisen ammatin sen takia, että inhosin ensimmäistä työtäni. Nyt olen vielä niin opetteluvaiheessa, etten osaa sanoa vielä, viihdynkö hommassa sitten, kun olen oikeasti jonkin verran kokenut. Toivon mukaan, nyt ainakin on vielä aika stressaavaa.