Avioerojen syy usein naisen omistushaluisuus

Voi elämän kevät teitä lukihäiriösiä feministejä. Älä lue rivien välistä mitä siellä ei ole.

Hoidan tonttini kotona, enkö ole sen ohella oikeutettu tekemään niitä asioita mistä olen kiinnostunut ja mitä haluan tehdä? Pitääkö minun olla naisen mielistelijä, tehdä naisen elo onnelliseksi? Kumpi on naisen onnellisuudesta ja arjen viihtyvyydestä vastuussa, minä vai nainen itse? Jos nainen vinkuu, että jää kotiin kun mulla on tylsää niin kenen vastuu on muuttaa tylsyys hauskuudeksi? Kuinka usein miehet vinkuu että on tylsää ja odottaa naisen muuttavan heidän elämän kivaksi kun itse muka eivät keksi mitään tekemistä?

Ap, mies,

Ps. enkä edes puhu omasta elämästäni vaan nainen-mies-asetelmasta ylipäätään.

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Koskaan en ole vaatinut ketään siivoamaan enkä laittamaan ruokaa. Vaan sitä että puolison kanssa tehdään asioita mitkä tuntuvat kummastakin mukavilta. Eikä vaadita toista tulemaan mukaan paikkoihin mihin ei itse halua tai tekemään asioita mitä ei itse halua.

Jos se keskustelu olisi keskustelua niin ei siinä mitään. Mutta kun yleensä joko jankataan vanhoja tai lässytetään tunteista ja rakkaudesta. Minusta puheilla ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan teoilla.

tehdä reissujaan miesporukassa (ja tekeekin), mutta EI TAATUSTI silloin jos kotona on koliikkivauva ja mies muutenkin aina töissä!

Oon ihan saletti että tuossa tapauksessa se on se nainen joka on enemmän loman tarpeessa. Ja vähintääkin sen tarpeessa että vauvan toinen vanhempi jakaa sitä taakkaa mikä koliikkivauvan hoitamisesta koituu. Mikään ei ole niin rankkaa!

Ihan törkeää häipyä lomailemaan tuossa tilanteessa! Niin olisin minäkin kantanut miehen kamat pihalle vastaavasta tempusta, vaikka, kuten sanottu, normaalisti minulla ei ole mitään miehen reissuja vastaan.

Mies tekee 15-tuntitisia päiviä elättääkseen perheensä ja kotona tervehtii aina oisko muutaman kuukauden ikäisen vauvan itku. Ilman lomaa hänen mielenterveytensä olisi varmasti romahtanut, mutta jotenkin asetelma kääntyi niin päin että hän oli tarinan roisto.

Vie lapsi hoitoon. Kustanna lapsenhoitaja sille viikoksi ja pidä itsekkin vapaata. Ihme valitusta. Jos toinen on ja toinen ei ole työssä niin työssä käyvä ei tee MITÄÄN muuta työn lisäksi. Kotona oleva hoitaa kaiken muun.

Kukaan aikuinen (siis myös henkisesti) kun ei voi olla noin keskenkasvuinen egoisti. Voi tyhmyyden huipentuma!

Jos toinen elättää sinut ja lapsenne niin hänen ei todellakaan tarvitse tulla siivoamaan kämppää tai hoitamaan lasta. Rahan tienaaminen on paljon vaativampaa kuin lasten ja kodin hoitaminen. Olen kumpaakin tehnyt aivan tarpeeksi. Miksi edes olet kotona? Miksi et ole töissä? Me eletään vuotta 2012! Ei pitäisi edes olla kotiäitejä.

Et siis oikeasti tajua, kuinka tyhmän ja kakaramaisen vaikutelman annat itsestäsi?

Samaa mietin minäkin, kun luin näitä tekstejä. Että siitä vaan pari kuukautinen vauva hoitoon ja mamma etelän aurinkoon. Oliskin elämä noin helppoa.

Tietysti jos tilanne on todella paha, molemmat lopen uupuneita, on varmasti lapselle parasta, että molemmat hengähtävät vaikka yhden yön. Mutta kukaan lapsista tietävä ei tule sanomaan tuon ikäisestä vauvasta, että tuosta noin vaan sen voi jättää suht vieraalle (mummokin on vieras tuon ikäiselle) viikoksi, että vanhemmat pääsevät lomailemaan. Kukaan täysjärkinen vastuullinen ihminen ei ehdota tuollaista.

Jokainen nainen joka haluaa itsellen oikeasti uran lähtee töihin jo kuukauden sisällä synnytyksestä. Joskus jopa viikon jälkeen.

Ja äiti, joka jää kotiin, hänen on myös syytä tehdä näin, jättää lapsi ja painua lomalle, lopettaa imetys siihen? Ihan turhaahan se imetys on, rinnat vaan alkaa roikkumaan, kyllä se lapsi pärjää korvikkeilla...ethän pliis ole äiti?

Voi elämän kevät teitä lukihäiriösiä feministejä. Älä lue rivien välistä mitä siellä ei ole.

Hoidan tonttini kotona, enkö ole sen ohella oikeutettu tekemään niitä asioita mistä olen kiinnostunut ja mitä haluan tehdä? Pitääkö minun olla naisen mielistelijä, tehdä naisen elo onnelliseksi? Kumpi on naisen onnellisuudesta ja arjen viihtyvyydestä vastuussa, minä vai nainen itse? Jos nainen vinkuu, että jää kotiin kun mulla on tylsää niin kenen vastuu on muuttaa tylsyys hauskuudeksi? Kuinka usein miehet vinkuu että on tylsää ja odottaa naisen muuttavan heidän elämän kivaksi kun itse muka eivät keksi mitään tekemistä?

Ap, mies,

Ps. enkä edes puhu omasta elämästäni vaan nainen-mies-asetelmasta ylipäätään.

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Kumpi on naisen onnellisuudesta ja arjen viihtyvyydestä vastuussa, minä vai nainen itse? Jos nainen vinkuu, että jää kotiin kun mulla on tylsää niin kenen vastuu on muuttaa tylsyys hauskuudeksi?

Tuossa oli juuri ne perimmäiset kysymykset? Naiset voisivat vastata?

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Koskaan en ole vaatinut ketään siivoamaan enkä laittamaan ruokaa. Vaan sitä että puolison kanssa tehdään asioita mitkä tuntuvat kummastakin mukavilta. Eikä vaadita toista tulemaan mukaan paikkoihin mihin ei itse halua tai tekemään asioita mitä ei itse halua.

Jos se keskustelu olisi keskustelua niin ei siinä mitään. Mutta kun yleensä joko jankataan vanhoja tai lässytetään tunteista ja rakkaudesta. Minusta puheilla ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan teoilla.

Sinä olet oikeassa, tunteet ja muut ovat vain lässytystä ja teot sitä oikeaa toimintaa. Oletko sinä parisuhteessa tai haetko aktiivisesti parisuhdetta? Meinaan vaan, että asenteesi kun on tuo, ettei kenenkään tarvitse tehdä eikä kuunnella mitään mikä ei itseä kiinnosta, niin miten monessa ihmissuhteessa ylipäätänsä luulet tuollaisen asenteen toimivan?

Eikö ihmissuhteet ole aina kompromisseja, vai toimivatko muut ympärilläsi aina siten, miten SINÄ haluat? Puhuvat niistä oikeista asioista oikeaan aikaan eivätkä jauha turhista tai varsinkaan tunteista? Onko sinulla laaja ystäväpiiri? Uteliaisuuteni heräsi.

tehdä reissujaan miesporukassa (ja tekeekin), mutta EI TAATUSTI silloin jos kotona on koliikkivauva ja mies muutenkin aina töissä!

Oon ihan saletti että tuossa tapauksessa se on se nainen joka on enemmän loman tarpeessa. Ja vähintääkin sen tarpeessa että vauvan toinen vanhempi jakaa sitä taakkaa mikä koliikkivauvan hoitamisesta koituu. Mikään ei ole niin rankkaa!

Ihan törkeää häipyä lomailemaan tuossa tilanteessa! Niin olisin minäkin kantanut miehen kamat pihalle vastaavasta tempusta, vaikka, kuten sanottu, normaalisti minulla ei ole mitään miehen reissuja vastaan.

Mies tekee 15-tuntitisia päiviä elättääkseen perheensä ja kotona tervehtii aina oisko muutaman kuukauden ikäisen vauvan itku. Ilman lomaa hänen mielenterveytensä olisi varmasti romahtanut, mutta jotenkin asetelma kääntyi niin päin että hän oli tarinan roisto.

Vie lapsi hoitoon. Kustanna lapsenhoitaja sille viikoksi ja pidä itsekkin vapaata. Ihme valitusta. Jos toinen on ja toinen ei ole työssä niin työssä käyvä ei tee MITÄÄN muuta työn lisäksi. Kotona oleva hoitaa kaiken muun.

Kukaan aikuinen (siis myös henkisesti) kun ei voi olla noin keskenkasvuinen egoisti. Voi tyhmyyden huipentuma!

Jos toinen elättää sinut ja lapsenne niin hänen ei todellakaan tarvitse tulla siivoamaan kämppää tai hoitamaan lasta. Rahan tienaaminen on paljon vaativampaa kuin lasten ja kodin hoitaminen. Olen kumpaakin tehnyt aivan tarpeeksi. Miksi edes olet kotona? Miksi et ole töissä? Me eletään vuotta 2012! Ei pitäisi edes olla kotiäitejä.

Et siis oikeasti tajua, kuinka tyhmän ja kakaramaisen vaikutelman annat itsestäsi?

Samaa mietin minäkin, kun luin näitä tekstejä. Että siitä vaan pari kuukautinen vauva hoitoon ja mamma etelän aurinkoon. Oliskin elämä noin helppoa.

Tietysti jos tilanne on todella paha, molemmat lopen uupuneita, on varmasti lapselle parasta, että molemmat hengähtävät vaikka yhden yön. Mutta kukaan lapsista tietävä ei tule sanomaan tuon ikäisestä vauvasta, että tuosta noin vaan sen voi jättää suht vieraalle (mummokin on vieras tuon ikäiselle) viikoksi, että vanhemmat pääsevät lomailemaan. Kukaan täysjärkinen vastuullinen ihminen ei ehdota tuollaista.

Jokainen nainen joka haluaa itsellen oikeasti uran lähtee töihin jo kuukauden sisällä synnytyksestä. Joskus jopa viikon jälkeen.

Ja äiti, joka jää kotiin, hänen on myös syytä tehdä näin, jättää lapsi ja painua lomalle, lopettaa imetys siihen? Ihan turhaahan se imetys on, rinnat vaan alkaa roikkumaan, kyllä se lapsi pärjää korvikkeilla...ethän pliis ole äiti?

lapsista ruokitaan jo korvikkeilla. Ei se lapsi rintamaitoa tarvitse. Nykyään naistenkin pitää elättää itsensä. Kyllä olen äiti. Moninkertainen itseasiassa

Voi elämän kevät teitä lukihäiriösiä feministejä. Älä lue rivien välistä mitä siellä ei ole.

Hoidan tonttini kotona, enkö ole sen ohella oikeutettu tekemään niitä asioita mistä olen kiinnostunut ja mitä haluan tehdä? Pitääkö minun olla naisen mielistelijä, tehdä naisen elo onnelliseksi? Kumpi on naisen onnellisuudesta ja arjen viihtyvyydestä vastuussa, minä vai nainen itse? Jos nainen vinkuu, että jää kotiin kun mulla on tylsää niin kenen vastuu on muuttaa tylsyys hauskuudeksi? Kuinka usein miehet vinkuu että on tylsää ja odottaa naisen muuttavan heidän elämän kivaksi kun itse muka eivät keksi mitään tekemistä?

Ap, mies,

Ps. enkä edes puhu omasta elämästäni vaan nainen-mies-asetelmasta ylipäätään.

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Kumpi on naisen onnellisuudesta ja arjen viihtyvyydestä vastuussa, minä vai nainen itse? Jos nainen vinkuu, että jää kotiin kun mulla on tylsää niin kenen vastuu on muuttaa tylsyys hauskuudeksi?

Tuossa oli juuri ne perimmäiset kysymykset? Naiset voisivat vastata?

Nainen itse on vastuussa omasta onnellisuudesta, samoin mies, mutta parisuhteen toimivuudesta ja onnellisuudesta ovat molemmat vastuussa. Yhteistä aikaa tulee viettää riittävästi, mutta omaa aikaakin pitää molemmilla olla. Kompromisseihin pitää pystyä eikä toista saa halveksia. Kumpikaan ei saa parisuhteessa olettaa, että toinen on itsensä kopio, kiinnostunut samoista asioista, olla samanlainen. Molempien pitää antaa toisen olla sellainen mitä on, mutta molempien on tervettä parantaa huonoja puoliaan ja puutteitaan, tulla vastaan toista ja ottaa vastuu yhteisestä onnesta. Molempien on puhallettava yhteen hiileen.

Miltä kuulostaa?

tehdä reissujaan miesporukassa (ja tekeekin), mutta EI TAATUSTI silloin jos kotona on koliikkivauva ja mies muutenkin aina töissä!

Oon ihan saletti että tuossa tapauksessa se on se nainen joka on enemmän loman tarpeessa. Ja vähintääkin sen tarpeessa että vauvan toinen vanhempi jakaa sitä taakkaa mikä koliikkivauvan hoitamisesta koituu. Mikään ei ole niin rankkaa!

Ihan törkeää häipyä lomailemaan tuossa tilanteessa! Niin olisin minäkin kantanut miehen kamat pihalle vastaavasta tempusta, vaikka, kuten sanottu, normaalisti minulla ei ole mitään miehen reissuja vastaan.

Mies tekee 15-tuntitisia päiviä elättääkseen perheensä ja kotona tervehtii aina oisko muutaman kuukauden ikäisen vauvan itku. Ilman lomaa hänen mielenterveytensä olisi varmasti romahtanut, mutta jotenkin asetelma kääntyi niin päin että hän oli tarinan roisto.

Vie lapsi hoitoon. Kustanna lapsenhoitaja sille viikoksi ja pidä itsekkin vapaata. Ihme valitusta. Jos toinen on ja toinen ei ole työssä niin työssä käyvä ei tee MITÄÄN muuta työn lisäksi. Kotona oleva hoitaa kaiken muun.

Kukaan aikuinen (siis myös henkisesti) kun ei voi olla noin keskenkasvuinen egoisti. Voi tyhmyyden huipentuma!

Jos toinen elättää sinut ja lapsenne niin hänen ei todellakaan tarvitse tulla siivoamaan kämppää tai hoitamaan lasta. Rahan tienaaminen on paljon vaativampaa kuin lasten ja kodin hoitaminen. Olen kumpaakin tehnyt aivan tarpeeksi. Miksi edes olet kotona? Miksi et ole töissä? Me eletään vuotta 2012! Ei pitäisi edes olla kotiäitejä.

Et siis oikeasti tajua, kuinka tyhmän ja kakaramaisen vaikutelman annat itsestäsi?

Samaa mietin minäkin, kun luin näitä tekstejä. Että siitä vaan pari kuukautinen vauva hoitoon ja mamma etelän aurinkoon. Oliskin elämä noin helppoa.

Tietysti jos tilanne on todella paha, molemmat lopen uupuneita, on varmasti lapselle parasta, että molemmat hengähtävät vaikka yhden yön. Mutta kukaan lapsista tietävä ei tule sanomaan tuon ikäisestä vauvasta, että tuosta noin vaan sen voi jättää suht vieraalle (mummokin on vieras tuon ikäiselle) viikoksi, että vanhemmat pääsevät lomailemaan. Kukaan täysjärkinen vastuullinen ihminen ei ehdota tuollaista.

Jokainen nainen joka haluaa itsellen oikeasti uran lähtee töihin jo kuukauden sisällä synnytyksestä. Joskus jopa viikon jälkeen.

Ja äiti, joka jää kotiin, hänen on myös syytä tehdä näin, jättää lapsi ja painua lomalle, lopettaa imetys siihen? Ihan turhaahan se imetys on, rinnat vaan alkaa roikkumaan, kyllä se lapsi pärjää korvikkeilla...ethän pliis ole äiti?

lapsista ruokitaan jo korvikkeilla. Ei se lapsi rintamaitoa tarvitse. Nykyään naistenkin pitää elättää itsensä. Kyllä olen äiti. Moninkertainen itseasiassa

Miten tärkeä se ensimmäinen puoli vuotta lapsen elämässä on? Miten tärkeää on, että lapsi pystyy muodostamaan kiinteän siteen jompaan kumpaan vanhempaansa? Tiedätkö sinä, miten tärkeää äidinmaito vastasyntyneelle on, sitä ei mikään korvike korvaa? Miten kukaan äiti voi pistää uransa lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edelle? Miksi hommaat lapsia, kun et selkeästi ole mikään äiti, vaan uraihminen?

Ihan oikeasti naiset, lapsia ei ole pakko hommata. Jos ura ja tienaaminen on se tärkein prioriteetti elämässä, lapsi vain kiva juttu siinä lisänä, niin älkää hommatko niitä lapsia. Lapsi tarvitsee vanhemman ja vanhemmat, jotka ovat 100% häntä varten, pienet vauvat ja lapset ovat täysin vanhempiensa hoivan ja rakkauden armoilla.

Anteeksi sinä uraäiti, äidittömänä ihmisenä minä säälin lastasi ihan todella ja suren hänen puolestaan. Missä lapsen perusturvallisuus, missä lapsen oikeus tuntea, että hän on tärkein ja korvaamaton? Voi lapsi parkaa...

Sinusta parisuhde on sitä e ja että joku siivoaa, laittaa ruoan ja antaa seksiä kun tarvitset, mutta useimmille naisille ei riitä miehen palvelijaksi pääseminen. Paras ratkaisu sinulle olisi nyt se että hankkisit parisuhteesi ostopalveluna. Maksaahan se, mutta eipähän tarvitse keskustella ja lisäksi saat kodinhoitopalvelusta verovähennystä vaikka prostituutiosta pitää maksaa täysi hinta.

Koskaan en ole vaatinut ketään siivoamaan enkä laittamaan ruokaa. Vaan sitä että puolison kanssa tehdään asioita mitkä tuntuvat kummastakin mukavilta. Eikä vaadita toista tulemaan mukaan paikkoihin mihin ei itse halua tai tekemään asioita mitä ei itse halua.

Jos se keskustelu olisi keskustelua niin ei siinä mitään. Mutta kun yleensä joko jankataan vanhoja tai lässytetään tunteista ja rakkaudesta. Minusta puheilla ei ole mitään merkitystä. Ainoastaan teoilla.

Sinä olet oikeassa, tunteet ja muut ovat vain lässytystä ja teot sitä oikeaa toimintaa. Oletko sinä parisuhteessa tai haetko aktiivisesti parisuhdetta? Meinaan vaan, että asenteesi kun on tuo, ettei kenenkään tarvitse tehdä eikä kuunnella mitään mikä ei itseä kiinnosta, niin miten monessa ihmissuhteessa ylipäätänsä luulet tuollaisen asenteen toimivan?

Eikö ihmissuhteet ole aina kompromisseja, vai toimivatko muut ympärilläsi aina siten, miten SINÄ haluat? Puhuvat niistä oikeista asioista oikeaan aikaan eivätkä jauha turhista tai varsinkaan tunteista? Onko sinulla laaja ystäväpiiri? Uteliaisuuteni heräsi.

Ihmissuhteet ovat kompromisseja. Jostain syystä naiset eivät tätä vaan tajua. Vaan yritetään määrätä kaikki. Jos mies siivoaa niin hän siivoaa väärin. Jos mies hoitaa lasta niin hän hoitaa sitä väärin. Jos mies tekee jotain hän tekee väärin. Jos mies haluaa seksiä niin hän tekee senkin väärin.

Jos sinä sanot että asunto siivotaan kerran päivässä. Miehesi sanoo että kerran kahdessa viikossa. Niin kompromissi on että kerran viikossa. Mutta tämä ei naisille sovi.

Jos seksissä mies pitäisi 5 minuutin seksistä ja nainen vähintään 20 minuutin niin eikö kompromissi ole 10 minuuttia? Käykö tämä naiselle? Jos mies haluaa vain yhdyntää ja nainen haluaa muutakin niin eikö kompromissi ole että joka toinen kerta pelkkää yhdyntää ja joka toinen kerta muutakin? Kävisikö tälläinen sinulle?

Minä olen naimisissa, on lapsia sekä paljon ystäviä. Asiat eivät todellakaan mene aina niin kuin minä haluan. Mutta en ikinä valita muiden teoista jos ne eivät vaikuta minuun.

Tosiaan yhtä useinhan sitä tiskikonetta tyhjennetään ja renkaita vaihdellaan.

Meilläkin mies tekee "miesten työt" kuten autoon liittyvät (no minä sentään tankkaan ja joskus käyn katsastuksessa) ja korjaus- ja nikkarointihommat. Ja minä teen naisten töitä kuten leivon ompelen ja silitän verhot ja pesen matot.

Mutta päivittäiset- viikoittaiset pakolliset rutiinihommat toki jaetaan, nämä siivous-, ruuanlaitto-, tiski-, lastenhoito ym.hommat.

on niin, että miesten täytyy tehdä "naisten työt" eli hoitaa lapsia ja kokata, pyykätä siivota jne, mutta miesten täytyy myös tehdä miestentyöt kanssa eli renkaiden vaihdot, puutyöt ja kaikki nikkarointi ja korjausjutut jne jne. Eli ei se kovin tasa-arvoiselta kuullosta. Mieheni kerran avaisi vähän sanaista arkkuaan, kun käskin tyhjentää tiskikoneen kysyi että no meinasitkos itse koska vaihtaa renkaat :D (no mulla nyt oo ees ajokorttia mutta kumminkin saman perheen töitä on) :D näin ne menee juu.. Vaikka itse kyllä teen kaikkia myös iestenki hommia kyllä, esim maalaan seinät jne.

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto?

Karkeita esimerkkejä ovat nämä "kiellot" esim. kaverien kanssa lomailuun. Monelle naiselle näyttää olevan todella punainen vaate jos mies haluaa viettää vuosittain viikon jossain kaveriporukalla ryypäten/kalastaen tms. Siis 1/52 osa vuodesta! Tuo on ilmeisesti jotain niin töykeää, että sitä ei voi hyväksyä "normaaliin perhe-elämään" ja sitä harrastaa vain kakarat.

Avioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta, mutta miesten kokemukset ovat jääneet vähemmälle selvittämiselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan miehet eivät täysin ymmärrä, mikä on vaimolle tärkeää avioliitossa. Taloudellinen turvallisuus tai lasten etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat näin. Eronneet miehet eivät näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden suurta merkitystä avioliiton koossapysymiselle. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela selvittää väitöskirjassaan hylätyiksi tulleiden miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa.

Miesasiamiesten kannattaisi ilmoittaa naimisiin mennessä vaimolle että ainut syy mennä naimisiin on saada ilmainen kodinhoitaja ja joku täyttämään seksuaaliset tarpeet jos muualta ei saa ja ilmoittaa myös ettei aio kohdella vaimoaan ihmisenä vaan palvelijana. Ei tulisi sitten kummallekaan yllätyksiä.

että olettaa että mies hoitaa oman osansa (= puolet) siitä kodista ja lapsista jotka hänkin on halunnut? En tajununtkaan.. meillä mies halusi kolme lasta (itselle olisi riittänyt kaksikin) ja omakotitalon (jota siis mä en halunnut) niin kyllä lähden siitä että puolet on hänen hommiaan oli ne kenen "töitä" hyvänsä. Lopun ajan käyttäköön vaikka päällään seisomiseen jos haluaa.

Miesasiamiesten kannattaisi ilmoittaa naimisiin mennessä vaimolle että ainut syy mennä naimisiin on saada ilmainen kodinhoitaja ja joku täyttämään seksuaaliset tarpeet jos muualta ei saa ja ilmoittaa myös ettei aio kohdella vaimoaan ihmisenä vaan palvelijana. Ei tulisi sitten kummallekaan yllätyksiä.

Ootko varma ettet kärjistynyt yhtään?

Melko kiva yrittää keskustella aivottomien liiottelijoiden kanssa.

"...molemmilla on tilaa myös elää." "...usein vaan naisilla ei ole mitään kontaktia siihen mistä tykkäävät ja mikä tuottaa iloa." Miten ihmeen kurjaa tai tylsää tällaisten ihmisten perhe-elämä oikein mahtaa olla, kun tuota "iloa" ja "omaa elämää" täytyy hakea perheen ulkopuolelta? Siis harrastukset, ns. omat lomat tms. ymmärrän täysin, mutten noita syitä, joilla niiden tarpeellisuutta on nyt muutamassa viestissä perusteltu.

Ja vaikka, että kuinka huono seksielämä pitää olla jos pitää jotain omaa kivaa joskus harrastaa? Eikö teille perheen seksielämä riitä?

Voi HURJAA jos elämällään tekee muutakin kuin perheen keskistä toimintaa!!1

Se että tekee muutakin kuin perheen keskeistä toimintaa ei ole hurjaa ollenkaan. Päinvastoin, aika tavallistahan tuo on.

Jos edes luit ja _ymmärsit_ edellisen viestini, niin hämmästelin niitä kommentteja, joissa perheen ulkopuolisesta elämästä puhuttiin "omana elämänä" (kenen elämää se perheen parissa vietetty elämä sitten on? ;) ), ja omia menoja perusteltiin sillä, että elämässä tulisi olla jotain mikä tuottaa iloa?

Rautalangasta: Mun oma elämä pitää sisällään SEKÄ sen osan minkä vietän puolisoni ja/tai lasteni kanssa ETTÄ sen minkä vietän heistä erillään. Mun perhe-elämä on täynnä iloa ja tykkään siitä. Harrastukset ja omat matkat ovat siis eräänlaista ekstraa enkä joudu paikkaamaan niillä mitään perhe-elämästä johtuvaa iloisuus/tyytyväisyysvajetta saati hakemaan niistä mitään "tilaa myös elää".

Jokohan tuli tarpeeksi yksinkertaisesti selitettyä ;)

Mutta eikös ne naiset

nykyään halua sen eron useammin kuin mies?

Eli silloinhan syy on joku muu kuin naisen omistuksenhalu kun siitä ukosta juuri halutaan päästä eroon!

Useimmiten nainen hakee avioeroa. Ja varmaan yhtä usein mies on ihan suu auki, että mikä nyt? Miksi? Eikö se toiminutkaan, kun yritin kymmenen vuotta vaientaa vaimon kuoliaaksi joka kerta, kun se yritti puhua jostain sitä vaivaavista asioista? Eikö sillä saanut myös vaimon mieltä vaivaavia asioita deletoitua? Nyt se jätti. Mitäs minä nyt teen!? Voi minua poloista! Luulin, että kaikki oli hyvin, vaimo rakasti minua ja olimme onnellisia.

Kukaan ei jaksa kuunnella toisten ongelmia. Aikuinen ihminen hoitaa omat ongelmansa. Nämä naisten "ongelmat" on kuultu niin monta kertaa. Töissä oli raskasta, tunnen itseni lihavaksi, olenko seksikäs, olen väsynyt, asunto näyttää rumalta pitäisikö sisustaa jne.

99% ongelmista suhteessa on naisen ongelmia. Nainen vaan pakottaa miehenkin siihen soppaan.

Ihmeellisintä on se että naiset takertuu mieheen. Mihinkään ei saa mennä ja mitään ei saa tehdä. Ihan kuin mies eläisi naisen viihdyttämiseksi. Miehen pitäisi kyllä tehdä kaikkea mistä nainen pitää, mutta nainen ei koskaa tee mitä mies haluaa.

Hyvänä esimerkkinä näkee kauppakeskuksissa miehiä. Ne näyttävät just siltä että he räjähtävät kohta. Kun nainnen valittamalla valittaa kun mies ei tule hänen kanssaan kauppoihin.

Naiset saisivat itsenäistyä. Se että seurustelee tai on naimisissa ei tarkoita sitä että pitää olla koko ajan yhdessä. Eikä se tarkoita sitä että toinen saa valittaa omat ongelmansa toiselle.

tehdä reissujaan miesporukassa (ja tekeekin), mutta EI TAATUSTI silloin jos kotona on koliikkivauva ja mies muutenkin aina töissä!

Oon ihan saletti että tuossa tapauksessa se on se nainen joka on enemmän loman tarpeessa. Ja vähintääkin sen tarpeessa että vauvan toinen vanhempi jakaa sitä taakkaa mikä koliikkivauvan hoitamisesta koituu. Mikään ei ole niin rankkaa!

Ihan törkeää häipyä lomailemaan tuossa tilanteessa! Niin olisin minäkin kantanut miehen kamat pihalle vastaavasta tempusta, vaikka, kuten sanottu, normaalisti minulla ei ole mitään miehen reissuja vastaan.

Mies tekee 15-tuntitisia päiviä elättääkseen perheensä ja kotona tervehtii aina oisko muutaman kuukauden ikäisen vauvan itku. Ilman lomaa hänen mielenterveytensä olisi varmasti romahtanut, mutta jotenkin asetelma kääntyi niin päin että hän oli tarinan roisto.

Kustanna lapsenhoitaja sille viikoksi ja pidä itsekkin vapaata. Ihme valitusta. Jos toinen on ja toinen ei ole työssä niin työssä käyvä ei tee MITÄÄN muuta työn lisäksi. Kotona oleva hoitaa kaiken muun.

Mutta eikös ne naiset

nykyään halua sen eron useammin kuin mies?

Eli silloinhan syy on joku muu kuin naisen omistuksenhalu kun siitä ukosta juuri halutaan päästä eroon!

Useimmiten nainen hakee avioeroa. Ja varmaan yhtä usein mies on ihan suu auki, että mikä nyt? Miksi? Eikö se toiminutkaan, kun yritin kymmenen vuotta vaientaa vaimon kuoliaaksi joka kerta, kun se yritti puhua jostain sitä vaivaavista asioista? Eikö sillä saanut myös vaimon mieltä vaivaavia asioita deletoitua? Nyt se jätti. Mitäs minä nyt teen!? Voi minua poloista! Luulin, että kaikki oli hyvin, vaimo rakasti minua ja olimme onnellisia.

Kukaan ei jaksa kuunnella toisten ongelmia. Aikuinen ihminen hoitaa omat ongelmansa. Nämä naisten "ongelmat" on kuultu niin monta kertaa. Töissä oli raskasta, tunnen itseni lihavaksi, olenko seksikäs, olen väsynyt, asunto näyttää rumalta pitäisikö sisustaa jne.

99% ongelmista suhteessa on naisen ongelmia. Nainen vaan pakottaa miehenkin siihen soppaan.

Ihmeellisintä on se että naiset takertuu mieheen. Mihinkään ei saa mennä ja mitään ei saa tehdä. Ihan kuin mies eläisi naisen viihdyttämiseksi. Miehen pitäisi kyllä tehdä kaikkea mistä nainen pitää, mutta nainen ei koskaa tee mitä mies haluaa.

Hyvänä esimerkkinä näkee kauppakeskuksissa miehiä. Ne näyttävät just siltä että he räjähtävät kohta. Kun nainnen valittamalla valittaa kun mies ei tule hänen kanssaan kauppoihin.

Naiset saisivat itsenäistyä. Se että seurustelee tai on naimisissa ei tarkoita sitä että pitää olla koko ajan yhdessä. Eikä se tarkoita sitä että toinen saa valittaa omat ongelmansa toiselle.

Jos mielestäsi naisen kanssa on noin rasittavaa, niin oikeasti kannattaa hynttyyt laittaa yhteen toisen miehen kanssa.

Toki silloinkin saattaa käydä niin kurjasti, että kumppanisi haluaisi puhua kaikenlaisesta typerästä, joka ei yhtään kiinnosta sinua. Sellaista kun valitettavasti sietämään parisuhteessa, on se puoliso sitten vastakkaista tai omaa sukupuolta.

Siispä tarkemmin ajateltuna, kaltaisesi kannattaa pysytellä ihan vaan sinkkuna. Ei pidä kuunnella toisen jorinoita, saa tehdä mitä haluaa, eikä täydy lähteä mihinkään helvatan kauppakeskuksiin päätään räjäyttämään :D

tehnyt myös sitä mitä itseä huvittaa! Perhe on ykkönen, mutta jos haluan matkalle, risteilylle, harrastukseen, olen aina lähtenyt kunhan raha ja lastenhoito on järjestyksessä. Mies tästä joskus nikotteli, vaikka oitsellä on työn puolesta aina pilvin pimein mahdollisuuksia. Naisten suurin virhe on- ei miesten kontrollointi- vaan se etteivät itse elä. Ja sitten haluavat ettivtä muutkaan elä vaan vajoavat suohon josta käytetään nimeä "perhe". Lapsista voi huolehtia oikein hyvin ja molemmilla on tilaa myös elää. usein vaan naisilla ei ole mitään kontaktia siihen mistä tykkäävät ja mikä tuottaa iloa. ja siksi haluavat muiltakin sen ilon pois.

Se on huomattu useasti. Jos naisella ei ole kavereita niin miehen pitää olla koko ajan hänen kanssaan.

Jos naisella on tylsää pitää miehen häntä piristää.

Naiset ei anna miestensä tehdä mitään mistä miehet tulisivat onnelliseksi. Itse he eivät viitsi tehdä mitään oman onnellisuutensa eteen. Eniten ihmetyttää se kotona luuhaaminen. Ollaan 7 päivänä viikossa illalla kotona. Viikonloput kokonaan. Ei ihme että tulee hulluksi. Eikä siellä kotona edes tehdä mitään. Katsotaan telkkarista saippuasarjaa tai tositv:tä, syödään ehkä tehdäänkin se ruoka. Ollaan lasten kanssa ja ommellaan jne. Ei kukaan kestä sellaista tulematta hulluksi. Ihmisen pitää elääkkin. Sitä paitsi kun ei ole koko ajan kotona niin ei tarvitse koko ajan siivotakkaan.

Mutta eikös ne naiset

nykyään halua sen eron useammin kuin mies?

Eli silloinhan syy on joku muu kuin naisen omistuksenhalu kun siitä ukosta juuri halutaan päästä eroon!

Useimmiten nainen hakee avioeroa. Ja varmaan yhtä usein mies on ihan suu auki, että mikä nyt? Miksi? Eikö se toiminutkaan, kun yritin kymmenen vuotta vaientaa vaimon kuoliaaksi joka kerta, kun se yritti puhua jostain sitä vaivaavista asioista? Eikö sillä saanut myös vaimon mieltä vaivaavia asioita deletoitua? Nyt se jätti. Mitäs minä nyt teen!? Voi minua poloista! Luulin, että kaikki oli hyvin, vaimo rakasti minua ja olimme onnellisia.

Kukaan ei jaksa kuunnella toisten ongelmia. Aikuinen ihminen hoitaa omat ongelmansa. Nämä naisten "ongelmat" on kuultu niin monta kertaa. Töissä oli raskasta, tunnen itseni lihavaksi, olenko seksikäs, olen väsynyt, asunto näyttää rumalta pitäisikö sisustaa jne.

99% ongelmista suhteessa on naisen ongelmia. Nainen vaan pakottaa miehenkin siihen soppaan.

Ihmeellisintä on se että naiset takertuu mieheen. Mihinkään ei saa mennä ja mitään ei saa tehdä. Ihan kuin mies eläisi naisen viihdyttämiseksi. Miehen pitäisi kyllä tehdä kaikkea mistä nainen pitää, mutta nainen ei koskaa tee mitä mies haluaa.

Hyvänä esimerkkinä näkee kauppakeskuksissa miehiä. Ne näyttävät just siltä että he räjähtävät kohta. Kun nainnen valittamalla valittaa kun mies ei tule hänen kanssaan kauppoihin.

Naiset saisivat itsenäistyä. Se että seurustelee tai on naimisissa ei tarkoita sitä että pitää olla koko ajan yhdessä. Eikä se tarkoita sitä että toinen saa valittaa omat ongelmansa toiselle.

Jos mielestäsi naisen kanssa on noin rasittavaa, niin oikeasti kannattaa hynttyyt laittaa yhteen toisen miehen kanssa.

Toki silloinkin saattaa käydä niin kurjasti, että kumppanisi haluaisi puhua kaikenlaisesta typerästä, joka ei yhtään kiinnosta sinua. Sellaista kun valitettavasti sietämään parisuhteessa, on se puoliso sitten vastakkaista tai omaa sukupuolta.

Siispä tarkemmin ajateltuna, kaltaisesi kannattaa pysytellä ihan vaan sinkkuna. Ei pidä kuunnella toisen jorinoita, saa tehdä mitä haluaa, eikä täydy lähteä mihinkään helvatan kauppakeskuksiin päätään räjäyttämään :D

Miksi nainen olettaa menevänsä toisen naisen kanssa yhteen? Koska niin naiset käyttäytyy. He eivät tajua sitä että miehiä ei kiinnosta samat asiat kuin naisia. Kaupassa käynti on kyllä merkillistä naisen kanssa. Miten ruokakaupassa voi kestää niin kauan? Pyöritään, mietitään, mennään edes ja takas. Aikaa menee ainakin kolme, neljä kertaa enemmän kuin miehillä. Vaatekaupoissahan naisilla menee varmaan 10 kertaa kauemmin.

Jotenkin vaan tuntuu että naisille kaikki tuntuu olevan niin kauhean vaikeaa. Mikä yksinolossa on niin vaikeaa? Miksi ei voi yksin käydä siellä vaatekaupassa? Miksi pitää soitella miehelle kun hän on kavereidensa kanssa? Miksi naisilla on niin surkea itsetunto että he vaativat että miesten pitää heitä kehua? Miksi naiset eivät rentoudu ja lopeta nipotusta?

tehdä reissujaan miesporukassa (ja tekeekin), mutta EI TAATUSTI silloin jos kotona on koliikkivauva ja mies muutenkin aina töissä!

Oon ihan saletti että tuossa tapauksessa se on se nainen joka on enemmän loman tarpeessa. Ja vähintääkin sen tarpeessa että vauvan toinen vanhempi jakaa sitä taakkaa mikä koliikkivauvan hoitamisesta koituu. Mikään ei ole niin rankkaa!

Ihan törkeää häipyä lomailemaan tuossa tilanteessa! Niin olisin minäkin kantanut miehen kamat pihalle vastaavasta tempusta, vaikka, kuten sanottu, normaalisti minulla ei ole mitään miehen reissuja vastaan.

Mies tekee 15-tuntitisia päiviä elättääkseen perheensä ja kotona tervehtii aina oisko muutaman kuukauden ikäisen vauvan itku. Ilman lomaa hänen mielenterveytensä olisi varmasti romahtanut, mutta jotenkin asetelma kääntyi niin päin että hän oli tarinan roisto.

Vie lapsi hoitoon. Kustanna lapsenhoitaja sille viikoksi ja pidä itsekkin vapaata. Ihme valitusta. Jos toinen on ja toinen ei ole työssä niin työssä käyvä ei tee MITÄÄN muuta työn lisäksi. Kotona oleva hoitaa kaiken muun.

Kukaan aikuinen (siis myös henkisesti) kun ei voi olla noin keskenkasvuinen egoisti. Voi tyhmyyden huipentuma!